Riskilajien opetuksesta

http://nationalsafety.wordpress.com

28.1. Yle

Riskilajien opetus jatkuu normaalisti liikuntatunneilla

Vuosi sitten nurmijärveläisessä koulussa liikuntatunnilla sattunut onnettomuus ja sen seuraukset saivat opetusalan ammattijärjestön OAJ:n varpailleen.

Järjestö pohti viime syksynä riskilajien, kuten maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen sekä laskettelun, opettamisen kieltämistä opettajilta. Uusia ohjeistuksia ei kuitenkaan ole opettajille tullut.

 

Pelko ohjaa koulunpitoa ja opetusta (Properuskoulu 8.10.2013)

Jotain liikunnanopetuksen riskeistä (Properuskoulu 12.9.2013)

 

Eilen luistelin kahden opetusryhmän kanssa. Kun pääsen jäälle, ensimmäinen tehtäväni on luistella ympäriinsä katse tiukasti jäähän kiinnitettynä. Poimin erkkojen palaset, mailojen jämät ja karkkipaperit.

Samalla huomasin, että ainakin viidestä kohtaa hiekka paistoi jään läpi. Jäätä ei oltu jäädytetty viikkoon, vaikka pakkanen on paukkunut koko ajan. Vihelsin pilliin ja ohjasin pojat liikuntasaliin. Napinaahan siitä tuli, mutta selitin heille, että liikunnanopettajan on aina tarkistettava liikuntapaikka ja huolehdittava turvallisuudesta. Kun hiekka paistaa läpi, ei luistella.

Yllättävää kyllä, kenttää on tarkkailtava myös syksyllä ja keväällä. Kun pelataan jalkapalloa, on aina välillä tarkkailtava kenttää lasinsirujen takia. Jotkut rikkovat viikonloppuisin pulloja esim. maalintolppiin.

 

OAJ Kainuun alueasiamies Heikki Kallunki kertoo, ettei uusia ohjeistuksia liikuntaopetuksen osalta ole tullut. Hän uskoo tilanteen riskilajien opettamisen suhteen olevan sama kuin ennenkin.

– Varmastikin näissä riskilajeissa tilanne on edelleen se, ettei opettaja pysty jatkuvasti valvomaan kaikkia oppilaita. (Yle 28.1.)

 

Nyt puhutaan paljon oppilaiden valinnanvapaudesta. Ajatellaan, että oppilasta motivoisi, jos hän saisi valita, miten hän liikkuisi liikuntatunneilla, pelaanko sulkista, menenkö uimaan vai punttisalille, kävelenkö sauvoilla?

Alakoulussa valvonnan puutteen takia ei oppilaita voi päästää yksikseen minne tahansa. Kun esim. suunnistetaan, suunnistetaan riskillä.

Kouluni oppilaaksiottoaluetta, Pähkinärinnettä, rakennetaan koko ajan. Nytkin rakennetaan kahta suurehkoa asuinaluetta. Syksyllä suunnistusjaksolla tuli soitto rehtorin kansliaan. Oppilas oli oikaissut hyvin aidatun räjähdysalueen läpi, vaikka yksikään rasti ei sijainnut lähimaillakaan.

Talvella hiihtojaksolla takaraivossa väijyy ajatus, että joku lapsi oikoo luvatta Lammaslammen poikki. Keskellä lampea on aina pulputtava hapetuslaite, joka pitää lammen keskustan jään heikkona. Asia on joka oppilaan tiedossa ja alue on talvella merkitty.

Käsite vahinko alkaa olla vanhanaikainen. Kohta vahinkoa ei enää tunneta, vaan liikuntatunneilla tapahtuneet onnettomuudet käsitellään oikeussalien kautta.

Kouluterveyden ilon- ja huolenaiheita

http://www.tervekoululainen.fi

On pakko jakaa ja iloita, sillä sain käsiini viime vuonna tehdyn Vantaan Kouluterveyskyselyn tulokset. Suuntaus on parempaan päin. 

8. ja 9. luokkalaisten ilonaiheet

- oppilashuollon saatavuus on parantunut

- nuorten osallistumismahdollisuudet koulussa ovat parantuneet

- koulun työilmapiiri on parantunut

- nuoret tulevat aikaisempaa paremmin toimeen vanhempiensa kanssa

- tupakointi ja humalahakuinen juominen ovat vähentyneet ja huumeiden kokeilun yleistyminen on vähentynyt

8. ja 9. luokkalaisten huolenaiheet

- koulu-uupumus on lisääntynyt

- koululaisten lyhyet yöunet

- yli puolet oppilaista ei syö koululounasta päivittäin

- 1/3 harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajallaan korkeintaan yhden tunnin viikossa

- 16 % vastanneista koululaisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa

Tuija Harakka ja Tia Ristimäki

Enkeliporsas:

Ilonaiheista ponnahtivat esiin nuorten osallistumismahdollisuuksien ja koulun työilmapiirin parantuminen. 

Jo alakouluihin on perustettu oppilaskuntia, tietenkin toiminta on osin opettajavetoista, koska lapset ovat pieniä. Yläkoulussa lasten oma-aloitteinen toiminta korostuu.

Viime vuosina kouluissa on kiinnitetty paljon huomiota kiusaamisen estämiseen.

On paljon puhuttu kouluviihtyvyydestä, mutta on hyvä, että sanan viihtyvyys sijaan on käytetty sanaa työilmapiiri. Lapset voivat sekottaa sanat viihtyvyys ja viihde toisiinsa. Koulu on lasten ja siellä työskentelevien aikuisten työpaikka. 

Tupakoinnin ja humalahakuisen juomisen vähentyminen on ollut näkyvissä jo pidemmän aikaa. Nykynuoret ovat paljon yksilöllisempiä kuin ennen. He viihtyvät pienemmissä porukoissa, päihteet eivät leviä nuorison keskuudessa samalla tavalla kuin ennen. Jengejä saa etsiä, kun esim. vielä 1980-luvulla Vantaalla oli jengejä lähes joka lähiössä.

Koulu-uupumuksen syitä on vaikea arvioida. En jaksa uskoa, että koulunkäynti olisi vaativampaa kuin ennen. Opettajan näkökulmasta tuntuu siltä, että vaatimustasoa on pikemminkin laskettu kuin nostettu.

Uupumuksen syyt voivat olla hyvinkin selkeitä. Kun lapsi syö vähän, nukkuu ja liikkuu vähän, on selvää, että hän ei jaksa opiskella kunnolla.

Kolmasosa lapsista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vain tunnin viikossa, kun terveen lapsen pitäisi liikkua tunnin päivässä. On vakavasti pohdittava koululiikunnan lisäämistä tavalla tai toisella. Olen esittänyt jo pidemmän aikaa, että koululiikunnan määrä on tuplattava kahdesta viikkotunnista neljään. 

Lasten liikunnan hätätila (Properuskoulu 10.10.2013)

Hätkähdyttävää on, että 16 % kasi-ysiluokkalaisista on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Sen määrä kertoo jotain yhteiskunnastamme.

Koulun viikon ruokalista

www.kouluruokadiplomi.fi

29.1. Yle

Kouluruoan synnyttävä reilusti alle eurolla

Koulujen ruokailusta on jo vuosien ajan etsitty tehoja yhdistämällä koulujen keittiöitä suuremmiksi keskuskeittiöiksi. Suuntaus jatkuu edelleen, keskittämistä tuntuu yhä riittävän.

Tehoja haetaan myös määrärahoista ja hankintojen kilpailuttamisesta. Kotikeittiössä ei alle eurolla juuri kaurapuuroa ja näkkäriä kummempaa saa loihdittua, mutta koululaisten ruokailuun alle eurolla on silti synnyttävä ravitsemusmääräykset täyttäviä annoksia.

Kouluruoka kattaa kolmanneksen nuoren energiantarpeesta. Ellei kouluruoka maistu, on syytä pysähtyä kuulostelemaan, mitä sen tilalle ilmestyy. Yläkouluikäiset ja lukiolaiset vilahtavat ruokakauppaan, kitskalle tai pikaruokapaikkoihin, mutta mukaan ei suinkaan aina tartu täyttävää ruokaa.

Kaupan kassoilta kerrotaan, että koulukkaiden matkaan lähtee lounasaikaan limpparia ja energiajuomia, munkkeja ja karkkia. Hedelmistä eniten ostetaan banaaneja. Myös erilaiset energiapatukat ovat löytäneet kohderyhmänsä.

En tarkkaan tiedä, mikä on oman kaupunkini, Vantaan kaupungin, koulujen keskinmääräinen kouluruuan annoshinta tällä hetkellä. Joskus se oli selvästi alle maan keskitason, nyt moni maalaiskunta on mennyt annoshinnan halpuudessa ohi. 

Tasa-arvon kannalta eri kunnissa tarjottavan kouluruuan annosten raaka-aineiden hintahaitari on ällistyttävä:

Kouluruoka-annoksen hinta vaihtelee eri puolilla maata noin 60 sentin ja hieman vajaan euron välilllä. (Yle 29.1.)

V. 2011 kouluruuan annoshinta Suomen eri kunnissa vaihteli 0,70 - 1,50 euroa, joten alaspäin on tultu. Vantaan annoshinta oli tuolloin 0,98 euroa. 

Katsotaan, mitä kaupungin koulujen emännät loihtivat lapsille pikkurahalla. Alla on tämän viikon Vantaan kaupungin Koulujen ruokalista. Vantaan taloudellinen tilanne ei ole hyvä, olemme paljon velkaa. Oletetaan, että Vantaan koululounaan annoshinta on Suomen keskitasoa.

Lounas vk 5

www.vantti.fi

Erityisruokavaliomerkinnät: VL=vähälaktoosinen, L=laktoositon, M=maidoton, G=gluteeniton

Lounaaseen sisältyy juomat, näkkileipä ja margariini.

Ma

Stroganov VL 

*Perunat M,G 

*Kiinankaali-kurkku- mandariinisalaatti M,G

*Kaali-punakaal.raaste M,G

Ti

Lohikiusaus VL,G 

*Hehkuvan punainen kaalisalaatti M,G  

*Porkkana-maissiraaste M,G

Ke

Kasvissosekeitto VL,G 

*Juusto 

*Ruisleipä  

*Hedelmä

To

Riistakäristys M,G 

*Perunasose VL,G 

*Puolukkasose 

*Jäävuori-tomaattisalaatti M,G 

*Marinoitu kaaliraaste M,G 
*Mustikkakiisseli M,G

Pe

Broileripihvit M,G 

*Täysjyväriisi M,G 

*Currykastike L  

*Kiinankaali-herne-maissi-raejuustosalaatti L,G 

*Porkkanakurpitsaraaste M,G

Juttelin tänään kouluni emännän kanssa. Joskus, esim. kerran viikossa, tarjotaan hieman vaatimattomampaa ruokaa, jotta muulloin voidaan tarjota hieman laadukkampaa ruokaa. Tyypillisiä vaatimattomampia ruokia ovat ovat esim. puuro ja kiisseli tai tämänpäiväinen kasvissosekeitto.

Lapset söivät kasvissosekeittoa mielellään kuten minäkin. 

Maanantain stroganoff ja tiistain lohikiusaus olivat erittäin maukkaita ruokia, lapset söivät paljon. Todennäköisesti huominen riistakäristys ja perjantaina tarjottavat broileripihvit maistuvat lapsille myös.

On todettava, että ainakin Vantaalla tehdään hyvää ruokaa pikkurahalla. Hinta-laatusuhde on suorastaan erinomainen. Yleensä ruuan ohessa tarjotaan kahta salaattia.

Kuinka monessa kodissa tarjotaan päivittäin yhtä ravitsevaa ja monipuolista sekä maittavaa ruokaa kuin yllä oleva lista osoittaa?

Alakoulussa lapset syövät mielellään, miksi lapsista tulee yhtäkkiä ronkeleita kouluruuan suhteen, kun he menevät yläkouluun?

Ansiokkaassa kouluruokailublogissa Kouluruokatietopankissa pohditaan kouluruuan maksullisuuden mahdollisuutta. 

Olen täysin kouluruuan maksullisuutta vastaan, koska kaikille lapsille maksuton ja yleinen kouluruokailu on suomalaisen peruskoulun voimavara ja tasa-arvon tae. On selvää, jos maksullisuuteen mennään, osa oppilaista jää kouluruokailuista pois kuten oppikoulussa ennen muinoin. 

Maksullisuutta voitaisiin kyllä kokeilla koulussa, tarjottaisiin kunnon aamupalaa vaikka eurolla. Perheissä vanhemmat ja lapset menevät töihin ja kouluun eri aikoina, vanhemmat eivät ole aina vahtimassa, mitä lapset aamulla suuhunsa panevat. Jotkut lapset tulevat kouluun melko keposin eväin, voi olla, että aamupalaa ei ole syöty ollenkaan.

Maanantaisin kouluissa tehdään enemmän ja tuhdimpaa ruokaa kuin muina päivinä.

Tyhjällä vatsalla ei jaksa opiskella.

Urheilulajit pois uudesta liikunnan opetussuunnitelmasta 2016

Löysin Veromiehen koulun sivuilta nostalgisen kuvan koulun hiihtokilpailuista. Kävin kansakoulun ensimmäisen luokkani Helsingin maalaiskunnan Veromiehen kansakoulussa. Asuin Ruskeasannalla Lentokentäntien varrella, meidät ja Aerolassa asuvat oppilaat poimittiin Ford Transitiin ja vietiin kouluun. 

Muistan hyvin ensimmäiset hiihtokilpailuni, kuten aina, sijoituin sarjani viimeisten joukkoon. Katselin maisemia. Koulun takana olleella pellolla kierrettiin välituntilatua, kilometrit merkattiin luokan seinällä olevaan hiihtotaulukkoon. Nyt peltoa ei enää ole, koulun ympärille on rakennettu Kartanonkosken hieno asuinalue.


25.1. HS

Opettajat saamassa vapaammat kädet liikuntatuntien suunnitteluun

Urheilulajeja ei enää mainita erikseen koululiikunnan uudessa opetussuunnitelmassa. Nykyisin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan muun muassa hiihto, suunnistus sekä teline- ja välinevoimistelu.

Lajit eivät kuitenkaan kokonaan poistu kouluista, koska niiden avulla voidaan harjoitella opetussuunnitelmaan kirjattavia taitoja. Tärkeitä taitoja ovat esimerkiksi tasapainon ylläpitäminen, välineiden käsitteleminen ja liikkuminen paikasta toiseen.

"Esimerkiksi pallon käsittelytaitoja voidaan harjoitella pallopelejä pelaamalla", selventää Koululiikuntaliiton toiminnanjohtaja Kristiina Jakobsson.

Valmisteilla oleva uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016. Opettajille uudistus tuo enemmän liikkumavaraa tuntien suunnitteluun, vaikka perusteisiin kirjataankin tarkat tavoitteet opetukselle.


Täytin tänään 58-vuotta, en juuri ehdi opettaa valmisteilla olevien opetussuunnitelmien mukaan, koska lähden eläkkeelle v. 2016. 

Toisaalta luin eilen, että monet tekevät työtä vielä eläköidyttyäänkin, opettajat ovat eläketyöläisten kärjessä. Olen huomannut tämän omassa koulussani, koska moni koulumme eläkeläisopettaja tekee lyhyitä tai pitkiä sijaisuuksia, mikä on mukavaa.

Yritin etsiä liikunnan uutta opetussuunnitelmaa, OPS 2016 sivuilta löysin vain liikunnan työryhmän.

Äkkiseltään tuntuu oudolta, että urheilulajeja ei enää mainita ollenkaan erikseen koululiikunnan opetussuunnitelmassa. Nykyisen opetussuunnitelman etu on, kun lajit on mainittu, liikunnanopetus on ollut monipuolista. Kaikille on pyritty mahdollisuuksien mukaan tarjoamaan monia eri lajeja, varmasti monipuolista liikuntaa.

Uuteen opetussuunnitelmaan kirjataan taitoja, joita tullaan harjoittamaan liikuntatunneilla. 

Kuvitellaan, että liikunnanopettaja v. 2016 on vaikkapa salibandyhullu, joka peluuttaa lapsille vain omaa lajiaan. Hän pystyy ymppäämään esim. kaikki HS:n artikkelissa mainitut taidot yhteen ja samaan lajiin, tasapainon ylläpitämisen, välineiden käsittelemisen, liikkumisen paikasta toiseen ja pallon käsittelytaidot.

Suomalaista liikunnanopetusta tulevaisuudessakin ohjaa vuodenajat. Tuskin kukaan liikunnanopettaja on niin salibandyhullu, etteikö veisi lapsia ulos luistelemaan tai hiihtämään, kun jäät ja hanget ovat parhaimmillaan.

Jos valistuneita lukijoitani kiinnostaa, kannattaa piipahtaa ja katsoa, millainen nykyinen alueeni liikunnan opetussuunnitelma on. Kannustavuus, liikunnan ilo ja monipuolisuus ovat valttia.

www.edu.vantaa.fi/pahkis > Kouluinfo > Opetussuunnitelma > Alueellinen osuus > Liikunta

Muuten, ei niitä liikunnanopettajien käsiä ole kahlittu ennenkään, vapaasti on saanut suunnitella.

Miksi Enkeliporsas ei syönyt tänään koululounastaan?

Tilasin koululounaaksi koulun vieressä olevasta intialaisesta ravintolasta riisiä, kanaa ja naanleipää, koska koulussa tarjottiin riisiä ja quorn-kastiketta. Söin lounaani välitunnilla opettajienhuoneessa.

Pystyn syömään melkein mitä vain, jopa soijaa, jota oli koululounaalla maanantaina. Quornia en pysty syömään, koska kyseessä on hyvin keinotekoinen ruoka-aine. Quornia valmistetaan punahomeen rihmastosta käymismenetelmällä, siihen lisätään munanvalkuaista.

En halua syödä lihan korviketta, vaan lihaa. Kasvisruokapäivinä syön mielelläni kasviksia, mutta en brittiläisen Quorn Foodsin synteettisesti tuotettua punahomesienivalmistetta.

Quornissa ei ole paljon proteiinia (Properuskoulu 14.9.2013)

Vantaan Sanomien juttu quornista ja vähän soijastakin (Properuskoulu 12.9.2013)

Uuden Suomen juttu quorn-mussakasta (Properuskoulu 11.9.2013)

Voihan quorn-mussaka sentään (Properuskoulu 8.9.2013)

Joustava koulupäivä

En tiennytkään, että vieteri on englanniksi spring.

14.1. Yle

Joustavat koulupäivät keräävät kiitosta rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta

Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia joustavista koulupäivistä. Opetushallitus käynnisti viime syksynä kokeilun, jossa koulupäivien keskelle lisättiin kerhotoimintaa tai pidempiä välitunteja tuomaan liikunnallisuutta ja väljyyttä koulutyöhön.

Lahdesta mukana ovat olleet Renkomäen, Kariston, Möysän ja Kivimaan koulut, mutta joustavuutta on lisätty myös muissa lahtelaiskouluissa.

Pidempi tauko koulupäivän keskellä lisää oppilaiden keskittymistä tunneilla, kertoo koululaisten kerhotoiminnan projektikoordinaattori Suvi Lappalainen. Lappalaisen tietojen mukaan niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmatkin ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

- Suomessa koulupäivät ovat perinteisesti hyvin lyhyitä ja tehokkaita.

Opetushallituksen kokeilu jatkuu vielä noin vuoden, ja Suvi Lappalaisen mukaan Lahdessa joustavampia koulupäiviä jatketaan senkin jälkeen.

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Ylen jutun otsikko on mielenkiintoinen, kiitosta tulee rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta, mutta ei opettajilta. Projektikoordinaattori Suvi Lappalainen toteaa, että myös opettajat ovat  olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

En ole tutustunut kunnolla joustavaan koulupäivään, joten googlailin:

Joustava koulupäivä hyödyttää kaikkia (Keskisuomalainen 20.8.)

Joustava eli eheytetty koulupäivä (Mukava-hanke)

Olen koulukerhoaatteen ankara kannattaja. Olen myös huolissani lasten ja nuorten liikkumisesta, sillä noin kolmasosa alkaa pudota kelkasta. Uusimman tiedon mukaan kolmasosa 8. ja 9. luokkalaisista liikkuu enää alle tunnin viikossa, kun heidän pitäisi liikkua kaksi tuntia päivässä!

Urheilulääkäri Harri Hakkarainen totesi, että jo kymmenvuotialta lapsilta alkaa löytyä välilevyn pullistumia, kun he istuvat niin paljon. Ei enää leikitä pihoilla.

Joustavan koulupäivän tauko keskellä päivää tuo uusia mahdollisuuksia esim. juuri kerhotoiminnan kehittämiseen sekä liikunnan lisäämiseen. Tauolla pitää olla toimintaa muuten siitä ei ole mitään iloa kellekään.

Ainoa ongelma on, että kokeilut ovat aina projektinluonteisia, hyvin harvoin olen kuullut epäonnistuneesta koulukokeilusta. Kun kokeilut "lanseeraataan" joka kouluun, yleensä rahoitus ei ole sama kuin kokeillessa.

Minulla on asiasta kokemustakin. Aloitin opettajan työt Hiekkaharjun koulussa Vantaalla. Koulu oli ns. tuntikehyskokeilukoulu. Kokeilimme, kuinka resursseja voidaan jakaa uudelleen. Rahoitus oli hyvä, joten myös kokeiluraportista tuli hyvä. 

Mutta, kun tuntikehystä alettiin soveltaa joka kouluun, resurssit eivät ollenkaan olleet samat kuin kokeillessa. Tuntikehystä ei lisätty kuten kokeilussa tehtiin, vaan sitä vähennetiin entisestään.

Mukava-hankkeen sivuilta:

Vuosina 2002-2005 joustavaa koulupäivää kokeiltiin nimellä eheytetty koulupäivä sekä ala- että yläluokilla seitsemässä koulussa eri puolilla Suomea. Hanke toteutettiin johdollani Jyväskylän yliopistossa Sitran rahoittamana, ja sen suojelijoina olivat eduskunnan puhemiehet Riitta Uosukainen ja Paavo Lipponen. Useat kansanedustajat, erityisesti Kyösti Karjula, osallistuivat hankkeen tukemiseen. (professori Lea Pulkkinen)

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän mukaan malli on "vakavassa pohdinnassa", kun opetussuunitelman perusteita uudistetaan ensi vuonna.

Mikäli malli "on vakavassa pohdinnassa", on vakavasti mietittävä, kuinka malli tullaan rahoittamaan koko maassa. En tiedä, kuinka pitkästä tauosta on kyse, mutta jo yhdenkin tunnin tauko keskellä päivää maksaa paljon. Viikossa se merkitsee jopa viittä lisätuntia.

Kuinka tauko rahoitetaan? 

Sitran ja Kyösti Karjulan tuet ovat hyttysen ininää, jos joustavaa koulupäivää aletaan toteuttaa koko maassa. Nyt ei ole varaa edes tavallisiin oppitunteihin, monessa kunnassa tuntikehys on puristettu minimiin.

Lahdessakin ollaan realisteja:

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Lisäys, toisenlainen joustavan koulupäivän malli:

Auroran siesta 18 vuotta (Martti Hellström 12.6.2009)

Pieni mainos, Vantaan SM-hiihtojen lähtölaukaus:

Hiihdosta energiaa elämään- seminaari 16.1. 2014 klo 12.30- 16.30

- Vantaan kaupungintalon valtuustosali, Asematie 7, Tikkurila

14.50- 15.20 Hiihto osana koululiikuntaa - miten hiihto pärjää palloilulajeille

- Luokanopettaja Kai-Ari Lundell / Vantaan kaupunki

15.45- 16.30 Panelikeskustelu - miten suomalaiset saadaan enemmän liikkumaan?

- Keskustelijoina ovat kansanedustaja Tapani Mäkinen, Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti, vantaalainen ex-maajoukkuehiihtäjä Niklas Colliander sekä luennoitsijat Risto Nieminen, Hannu Tolonen ja Kai-Ari Lundell.

Tervetuloa mukaan!