keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Hämärä huone opettajille


Olin tänään aineenopettajan sijaisena Hämeenkylän koulussa ja minulla oli hyppytunti. Luokanopettajille hyppytuntien pitäisi olla tuntemattomia, mutta yläkoulujen aineenopettajille ne ovat arkipäivää. Aineenopettajat hyppytunneillaan usein suunnittelevat tuntejaan tai korjaavat kokeita.

Mutta entä, jos opettaja ei kertakaikkiaan jaksa? Jos opettaja on uupunut tai muuten vaan on lyhyiden nokkaunien tarpeessa?

Akuuttiin tarpeeseen olisi hienoa, jos kouluissa olisi opettajille lepotila, jossa opettajat voisivat ottaa lyhyitä nokkaunia. Työtehon ja jaksamisen kannalta lyhyet nokkaunet ovat tärkeitä.

Lepotila olisi erillinen huone, joka olisi äänieristetty ja hiljainen. Huone olisi hämärä tai lähes pimeä. Kaikenlainen keskustelu olisi siellä kielletty. 

Huoneessa voisi olla useampikin sänky koulun koon mukaan. Hämeenkylän koulun uusi koulurakennus valmistuu v. 2020. Rakennuksessa olisi hyvä olla lepotila, jossa olisi kolme-neljä sänkyä väliverhoin eroteltuna.

Jopa kymmenen minuutin nopeat välkkäriunet voisivat toimia. Sitä paitsi monessa koulussa on tuplavälkkiäkin.

tiistai 1. toukokuuta 2018

Pisa2018-ennustus


Pisa-parrat pärisee (Properuskoulu 6.12.2016)

Koulu on yhteiskunnan peili (Properuskoulu 9.8.2016)

Jos ei mitään vaadita, ei mitään opitakaan (Properuskoulu 23.12.2013)

* * *

Vuoden 2018 Pisaan osallistuu yli 200 koulua ja noin 8000 oppilasta, otos on tavanomaista suurempi talous-osaamisen arviointiin osallistumisen vuoksi. Talousosaaminen on uusi arviointialue. Muut ovat lukutaito, matematiikka ja luonnontieteet, pääarviointialue on lukutaito.

Heräsin Pisaan, kun ysiluokkaa käyvä 15-vuotias nuorin tyttäreni kertoi, että hänet arvottiin Pisaan. Kerrankin tunnen oppilaan, joka on osallistunut Pisaan. Tyttäreni luokalta arpa osui kolmeen oppilaaseen. 

Mukana olivat kaikki neljä tutkimusaluetta. Tyttäreni kertoi, että Pisa-testi kesti neljä tuntia:

Koe oli tylsä. Mitä paremmin vastaa, sitä vaikeampia tehtävä tulee. Mitä huonommin vastaa, sitä helpompia tehtäviä tulee.

Nyt peruskoulun viimeistä luokkaa käyvät oppilaat eivät ole opiskelleet uuden opetussuunnitelman mukaan. Heille on opetettu kertotaulut ja jakokulmat sekä heidät on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan. 

Vuoden 2000 Pisassa olimme kärjessä. Lukutaidossa olimme ykkönen, luonnontieteissä kolmonen ja matematiikassa nelonen.

Vuoden 2003 Pisassa olimme todellinen kunkku. Lukutaidossa ja luonnontieteissä olimme ykkösiä, matematiikassa kakkonen.

Vuoden 2006 Pisassa olimme edelleen kunkku. Luonnontieteissä olimme ykkönen, lukutaidossa ja matematiikassa kakkosia.

Vuoden 2009 Pisassa olimme putosimme aivan kärjestä. Luonnontieteissä olimme kakkonen ja lukutaidossa kolmonen. Matematiikassa liuimme sijalle kuusi.

Vuoden 2012 Pisa-kierroksella painotettiin maahanmuuttajavaltaisia ja ruotsinkielisiä kouluja, otoksen vinoutumaa pyrittiin oikaisemaan tilastollisin keinoin. Otoksessa oli ruotsinkielisiä oppilaita 17 % ja maahanmuuttajataustaisia oppilaita 24 %. Tutkijat korostivat, että kokonaistulokseen yliotostaminen ei vaikuttanut.

Luonnontieteissä olimme viitonen ja lukutaidossa kuutonen. Matematiikan pudotus oli selvä, olimme sijalla kaksitoista.

Vuoden 2015 Pisassa säilytimme vuoden 2012 asemat. Lukutaidossa olimme nelonen ja luonnontieteissä viitonen. Matematiikassa olimme kolmastoista.

Pudotus vuosina 2006-2015 on ollut selvää.

Pisa2018-ennusteeni:

Oletan, että tulokset pysyvät suurin piirtein samoina kuin vuonna 2015. Perustan olettamukseni siihen, että vuoden 2018 ysiluokkalaisten olosuhteet eivät ole järin muuttuneet vuoden 2015 ysiluokkalaisiin verrattuna. Inkluusion piirissä he ovat olleet jo pitkään.

Oletan, että luonnontieteissä ja matematiikassa putoamme sijan tai pari. Lukutaidossa säilytämme asemat.

Vuoden 2021 Pisan tuloksia pelkään. Silloin vuorossa ovat nykyiset kuudesluokkalaiset.

Mielenkiintoista on, kun Suomi oli Pisan absoluuttisella huipulla, kaikki juhlivat. Kun aloimme liukua alaspäin, osa ihmisistä on alkanut vähätellä Pisaa. Kyllä minusta Pisa kertoo eri maiden koulutusjärjestelmistä paljonkin. Ainakin se näyttää suunnan, joka Suomen kohdalla sojottaa alaspäin. 

Matematiikan osaamisen suhteen pitäisi jo hälytyskellojen soida.

Joka tapauksessa Pisassa on aina suuren urheilujuhlan tuntua.