Pähkinärinteen koulu remonttiin - viimeinen vuosi evakossa

Piirtäjä Irene Merilahti

19.2. Vantaan Sanomat

Pähkinärinteen koulun remontin laajuus yllätti kaupungin – lisärahaa tarvitaan 4 miljoonaa

Pähkinärinteen 35-vuotiaan koulurakennuksen tekniseen peruskorjaukseen on varattu tälle vuodelle 500 000 euroa ja saman verran ensi vuodelle. Rahat eivät kuitenkaan riitä, sillä koulu tarvitsee paljon laajemman remontin kuin aiemmin on arvioitu.

Remonttiin tarvitaan rahaa arvonlisäveroineen yhteensä yli viisi miljoonaa euroa, joten lisärahan tarve onkin noin neljä miljoonaa euroa vuosille 2015–16.

Pähkinärinteen koulussa on ollut ongelmia vuosikausia. Koulun märkätilojen pinnat, julkisivu ja ilmanvaihto ovat huonossa kunnossa. Myös sisäilmassa on vikaa ja koulussa on ollut kosteusvaurioita. Lisäksi rakennuksen tiilipintaiset elementtijulkisivut kaipaavat kunnostusta.

Perusparannustöiden suunnittelu alkaa tänä keväänä ja korjaukset on taloussuunnitelmassa suunniteltu tehtäväksi 2015-2016.

Pähkinärinteen koulun 1.–6.-luokan oppilaat on tarkoitus siirtää paviljonkirakennukseen Rajatorpan koulun pihalle remontin ajaksi. Paviljonki toimisi sen jälkeen väistötilana, kun Rajatorpan koulu remontoidaan.

Tekninen lautakunta käsittelee perusparannuksen tarveselvitys-hankesuunnitelmaa tiistaina. Sen jälkeen asiaa käsittelee kaupunginhallitus.

Jos Pähkiksen koulun remontin laajuus yllätti kaupungin, yllätti se koulun opettajatkin. Yllätys oli tiedotuskanavakin, saimme lukea remontista paikallislehdestä. 

Hiihtoloman jälkeen rehtori pitää koulun henkilökunnalle asiasta tiedotustilaisuuden. Jännittää kovasti, mitä uutta saamme maanantaina tietää. Myös rehtorille tulevan remontin laajuus tuli yllätyksenä. Odotettiin kevyttä pintaremonttia, katsotaan nyt, riittääkö tuo neljän miljoonan euron lisäraha.

Nopea on nykykoulujen kierto, tehdään kertakäyttökouluja. 35-vuotias koulu ei ole edes koulujen keski-iässä. Muuttoliike Vantaalle 1970-80 -luvuilla oli niin rajua, että tasakattoisia kouluja jouduttiin rakentamaan liukuhihnalla.

Nyt samoja kouluja peruskorjataan urakalla, joistain kouluista on remontoitu homekouluja. Pelkään pahinta Pähkinärinteen koulun osalta. Moni koulu on peruskorjauksen jälkeen joutunut korjauskierteeseen.

Heti Pähkiksen koulun jälkeen peruskorjataan naapurikoulu, Rajatorpan koulu.

Jos minusta olisi kiinni, lanaisin varmuuden vuoksi molemmat koulut maan tasalle ja rakentaisin molemmat koulut uudelleen samoille sijoille. Samalla modernisoitaisiin koulut nykyajan vaatimusten mukaisiksi.

Länsi-Vantaan koulutilanne alkaa olla shokeeraava. 

Tervettä koulua saa etsiä, äkkiseltään mieleen ei tule kuin Kilterin ja Tuomelan koulut. Huomionarvoista on, että molemmat koulut on tehty paikan päällä muuraamaalla. Ilmeisesti perinteisellä tavalla muuratut tiilitalot hengittävät. Olisiko huterien elementtirakenteisten koulujen taru lopussa?

Pähkinärinteen koulu evakuoidaan Rajatorpan pihapaviljonkiin sekä Kilterin ja Kivimäen kouluhin. Kummallisinta on, että lähellä olevaa takuulla tervettä Tuomelan koulua ei oteta käyttöön. Päinvastoin, lopetettavasta Tuomelan koulusta nykysuunnitelmien mukaan rahdataan oppilaita evakuoitavaan Pähkinärinteen kouluun.

Pähkistä on korjattu tipottain, pikkuhiljaa. Katto on uusittu, ikkunoita on vaihdettu, sali on korjattu jne. Pahin rumba oli, kun alakerrassa muutama vuosi sitten korjatessa heilahti vesijohtonippu ja vesi valui alakerran lattialle. Kun vahinko sattui kesällä, vesi valui valtoimenaan. Lattia kuivattiin ja korjattiin.

Peruskorjauksessa minua arveluttaa, kuinka korjataan rapautuvat elementtiulkoseinät ja katon räystäät. Katolta valuessaan vesi rapauttaa ulkoseiniä. Sisätiloiltaan koulu vaikuttaa olevan kohtuullisessa kunnossa.

Menen eläkkeelle seuraavan lukuvuoden jälkeen, joten viimeinen työvuoteni menee evakossa.

Muuten, köyhän ei kannata ostaa huonoa.

Tekopeniksiä oppitunneille

YLE 25.10.

Tekopenikset ja -emättimet avuksi koululaisten seksuaalikasvatukseen

Nuorten seksuaaliterveyskasvatus on muuttunut yhä avoimemmaksi. Uusinta uutta on nyt seksuaaliterveyden työkalupakki, joka sisältää muun muassa tekopeniksen ja -emättimen. Nykyaikaisessa seksuaalikasvatuksessa halutaan ottaa aiempaa paremmin huomioon myös seksuaalivähemmistöt ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat.

Kauas on tultu menneiden vuosikymmenien hyssyttelevästä sukupuolikasvatuksesta. Punastelun ja vaikenemisen sijaan koululaisten seksuaalikasvatus on nykyään paljon muutakin kuin seksistä puhumista. Oppitunneilla käydään läpi muun muassa itsetuntemukseen, tunteisiin, homoseksuaalisuuteen ja erilaisiin kulttuureihin liittyviä kysymyksiä.

Seksuaalikasvatuksen tueksi on painettu erilaisia kirjoja ja vihkosia jo iät ja ajat. Nyt Hiv-tukikeskus on suunnitellut opettajien avuksi seksuaaliterveyden työkalupakin, jonka sisältä löytyy ohjekirjan lisäksi kattava valikoima erilaista oheismateriaalia. Pientä matkalaukkua muistuttavasta pakista löytyy tehtäväkirjan lisäksi aitoa jäljittelevät tekopenis ja -emätin, erikokoisia ja -makuisia kondomeja, liukuvoidetta sekä lajitelma erilaisia esitteitä.

Opettajat ovat vuosikymmenien ajan käyttäneet monenlaisia apuvälineitä seksuaalikasvatuksen tukena. Banaanit, kurkut, polkupyöränpumput ja puusta veistetyt penikset ovat tulleet tutuiksi seksuaaliterveyttä opetettaessa.

Työkalupakin tarkoituksena onkin helpottaa opetusta ja tarjota konkreettisia apuvälineitä esimerkiksi kondomin käyttöön ohjeistamisessa. Terveystiedon opettaja Outi Joensuu Kilterin koulusta Vantaalta uskoo, että tekopeniksestä ja -emättimestä tulee olemaan opetuksessa hyötyä.

- Nuoret eivät tunne toisen sukupuolen sukupuolielimiä niin hyvin. On hyvä, että nuoret näkisivät mittasuhteita ja voisivat itse kokeilla, tunnustella ja katsoa tarkemmin. En kokisi sitä mitenkään pervona, mutta niiden käyttöä täytyy pohjustaa ja selittää, minkä takia meillä on nyt tässä tekopenis, Joensuu sanoo.

Alakoulun puolella ihmisen biologian jakso tulee viidennellä luokalla.

Oppilaita kiinnostavat kovasti luustot, hermostot ja verenkierrot. Kiinnostavinta kaikista on ihmisen lisääntymiseen liittyvät oppikirjan kappaleet. Oppilaat alkavat vaivihkaa läpräillä oppikirjaansa heti syksyllä, kun he saavat kirjan käsiinsä.

Oppikirjassa lisääntymiseen liittyvät asiat esitetään asiallisin tekstein ja kuvin. Käytetään lähinnä biologian termejä.

Opettajien on tavallaan pakko käsitellä myös seurusteluun ja seksuaalisuuteen liittyviä asioita jo alakoulussa. Joillekin harvoille oppilaille seksuaalikasvatus tulee liian myöhään. Voi olla, että joku tyttö on aloittanut kokeilut aivan liian varhain. Monet tytöt ovat "sukukypsiä" ällistyttävän aikaisin.

Olen pitänyt oppilaille "elämän kirjelaatikkoa".

Jokainen oppilas saa kysyä anonyymina kolme kysymystä kasvamisesta ja murrosiästä, seurustelusta ja seksuaalisuudesta. Kysyä saa myös tupakasta, alkoholista ja huumeista. Ainoa reunaehto kysymyksille on, että en vastaa yhteenkään henkilökohtaiseen kysymykseen. Vastaan vain yleisellä tasolla. Laput laitetaan taitettuina laatikkoon, ja nostelen niitä yksi kerrallaan.

Tyttöjen liikunnanopettaja kertoo tytöille erikseen kuukautisiin liittyvistä asioista. Silloin he käyttävät oikeita havaintovälineitä.

Olen monta kertaa miettinyt, että varsinainen seksuaalikasvatus, joka ajoittuu yläkouluun, tulee monille liian myöhään. Siksi olen esitellyt oppilaille http://www.tohtori.fi/ sivuston. Sivustosta löytyy kaikenmaailman terveyteen liittyviä osioita. Sieltä löytyy myös ehkäisy- ja seksiklinikat sekä osiot pojasta mieheksi, tytöstä naiseksi ja rakastelun ensimmäinen kerta.

Oppilaat saavat atk-tunnilla tutkia ko. sivustoa. Sanon heille, että kotona on hyvä perehtyä asioihin syvemmin.

Siitä en ole aivan varma, onko oppitunneille tarpeen rahdata tekopeniksiä tai -emättimiä. Ei ne kondomien rullaamiset ole ihmisille niin kovin vaikeita olleet. Ei meillekään 1970-luvulla joka asiaa opetettu kädestä pitäen ja silti hyvin pärjättiin. En ymmärrä, mitä lisäarvoa oppitunneilla saadaan liukuvoiteista tai kondomien maisteluista.

Ikuinen veteen piirretty viiva on - missä valistus lipsahtaa kehottamisen puolelle?

Liian raadollinen valistus voi viedä asioista herkkyyden. Muutenkin lapset ja nuoret törmäävät joka paikassa seksiin ja alastomuuteen. Aivan varmaa on, että he kotona tietokoneillaan tutkivat kaiken, mitä netistä löytyy. Nykyaika on melko raadollista.

Omat vanhempani olivat ovelia. He lykkäsivät kirjahyllyyn David Reubenin kirjan "Kaikki, mitä haluat tietää seksistä". Tutkin kirjan perinpohjin. Minulla on kaksi nuorempaa pikkuveljeä. Huomasin muutaman vuoden kuluttua, että kyllä pojatkin olivat tutkineet kirjaa riittävästi. Sivut olivat kuluneita, lähes mustia.