Lahti-Saloranta
M/26 talvisodassa
11.3. Yle
Lahden kaupungin toimialat etsivät kuumeisesti valtuuston
edellyttämiä säästöjä. Lautakunnissa leikkauksista on tarkoitus keskustella
alustavasti jo tällä viikolla. Säästökohteet tulevat konkretisoitumaan
seuraavan kuukauden aikana.
Sivistystoimialajohtaja Maritta Vuorinen uskoo, että jokainen
sivistystoimen palveluyksikkö joutuu säästämään, kun valtuusto kohdensi eilen
sivistystoimialalle yli miljoonan euron leikkaukset.
- Budjetin mittakaavat ovat niin suuret, ettei mikään yksikkö
pysty leikkauksilta välttymään. Tavoite on, että mahdollisimman vähän
jouduttaisiin leikkaamaan lasten ja nuorten opetuksen puolelta. Viimeisten
vuosien aikana on tehty paljon rakenteellisia muutoksia ja puututtu jopa
opetuksen määriin, Vuorinen sanoo.
Lahden opettajien ammattiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
Mario Eklund kertoo, että tavoite tuntuu isolta, sillä säästöt on tarkoitus
kasata pienistä puroista.
- Tuntuu, ettei oikein tiedä, mitä pitäisi tehdä. Suomen valtti
on ollut se, että osaaminen on ollut tasaista. Heikommat jää aina vähemmälle.
Tärkeintä olisi, että lapset saisivat koulutuksen, jolla velkoja sitten
maksettaisiin. Tämän yhteiskunnan selkäranka on koulutuksessa, Eklund jatkaa.
- Opettajat ovat realistisia. He ymmärtävät, että jotakin on
tehtävä. Tuskin lähdemme barrikadeille, vaan etsimme kestävää ratkaisua
pienillä vahingoilla. Laatutasoa joudutaan pudottamaan, sanoo Lahden opettajien
pääluottamusmies Hannu Lehto.
Mitäs sitte tehrään, ku
se yhrestoista puro on veetty kuiviin?
Monessa kunnassa toimitaan jo
lakisääteisyyden alarajoilla.
Kun opettajien palkkaleikkaukset on tehty,
aletaan ketkuilla oppilashuollossa ja erityisopetuksessa. Ei palkata
riittävästi oppilashuollon henkilökuntaa ja erityisoppilaita heitellään
normiluokkiin ilman kunnon tukea. On kuntia, jotka rikkovat jopa lakia,
laistetaan esim. oppilaiden säännölliset koululääkärin tarkastukset.
Kovin suurta mielikuvitusta ei
vaadita, mitä tehdään, kun se yhdestoista puro on kuivunut.
1. Luovutaan valtion
ryhmäkokoavustuksesta ja aletaan paisuttaa luokkakokoja niin, että
luokkahuoneiden ovet paukkuu.
2. Tämän jälkeen voidaan ilman
huolen häivää lomautella opettajia, kun ei enää ole pelkoa, että valtion
avustukset peritään takaisin.
"Tavoite on, että
mahdollisimman vähän jouduttaisiin leikkaamaan lasten ja nuorten opetuksen
puolelta." (Yle 11.3.)
Enkeliporsas:
Sivistystoimialajohtaja Maritta
Vuorisen toteamus on tyypillistä opetusalan säästöjargonia, jota kuntien ylimmät
virkamiehet ja jotkut luottamusmiehetkin käyttävät.
Mielenkiintoista on, että kukaan
ei enää puhu priorisoinnista yhtään mitään. Juustohöylä siivuttaa kuntalaisten
kannalta oleellisia palveluja kuten peruskoulua tai terveydenhoitoa.
Priorisointi voisi merkitä sitä,
että joidenkin toimialojen johtajien pallit alkavat heilua.
Enkeliporsas:
Kallis on silta, se siitä priorisoinnista.
Mieluummin lopetetaan pari toimivaa koulua.
"Opettajat
ovat realistisia. He ymmärtävät, että jotakin on tehtävä. Tuskin lähdemme
barrikadeille, vaan etsimme kestävää ratkaisua pienillä vahingoilla." (Yle
11.3.
Enkeliporsas:
Jossain vaiheessa, kun on
urakalla nostettu luokkakokoja ja opettajia lomautettu, on alettava miettiä
myös epärealistista vaihtoehtoa, lakkoa. Päättäjät on pantava miettimään, mikä on tärkeää,
mikä ei.
Paras paikka opettajien lakkoon
on ylioppilaskirjoitusten aika, säpit kiinni lastentarhoista yliopistoihin.
Opettajat ovat olleet lakossa vain kerran, v. 1984.
Opettajat saivat lakon avulla hieman hilattua asemiaan hirvittävän 1970-luvun jälkeen. Muistan, kuinka järkyttynyt olin, kun kollegani Kalevi Lohikoski Hiekkaharjun koulusta näytti meille opettajien 1970-luvun palkkakäyriä. Alaspäin sojottivat kuin lehmänhännät, kun muilla palkansaajajärjestöillä meni hyvin.
Muistan myös onnistuneen lakon jälkeen, kuinka Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan johtaja Paavo J. Paavola televisiossa ääni väristen sanoi jotenkin näin, tämä otetaan vielä takaisin korkojen kera.
Kyllä otettiin.
Tekstit
