3.2. Yle
Pikkulasten
mielenterveysongelmat ovat nousseet tapetille pienessä Haminan kaupungissa.
Haminan alakouluissa tulee lukuvuoden aikana ilmi kymmeniä tapauksia, joissa
pienen lapsen oireilu näkyy häiriköintinä tunnilla.
Ongelmia alkaa esiintyä jo esikouluiässä. Asiasta on tehty muun muassa valtuustoaloite.
– Kouluilta saadun viestin mukaan ryhmät menevät vuosi vuodelta pahemmiksi. Lapsi tuhoaa toisten koulutöitä tai pihaleikkejä. Rikotaan toisten tekemä lumiukko tahallaan. On vastaansanomista ja jopa väkivaltaa muita lapsia ja opettajia kohtaan. Tönitään, lyödään ja jopa purraan toisia lapsia ja aikuisiakin, kertoo koulupsykologi Elise Wass.
Lasten ongelmiin pyritään puuttumaan nopeasti, mutta yhteistyö koulun ja kodin välillä voi olla hankalaa, jos lapsen ongelmien taustalla ovat kotiolot.
– Jos tilanne on kotona jo kriisiytynyt, niin se saattaa hankaloittaa asioiden käsittelyä. Kun puhutaan omista lapsista, niin se on hyvin tunnepitoinen asia monille vanhemmille.
Ongelmia alkaa esiintyä jo esikouluiässä. Asiasta on tehty muun muassa valtuustoaloite.
– Kouluilta saadun viestin mukaan ryhmät menevät vuosi vuodelta pahemmiksi. Lapsi tuhoaa toisten koulutöitä tai pihaleikkejä. Rikotaan toisten tekemä lumiukko tahallaan. On vastaansanomista ja jopa väkivaltaa muita lapsia ja opettajia kohtaan. Tönitään, lyödään ja jopa purraan toisia lapsia ja aikuisiakin, kertoo koulupsykologi Elise Wass.
Lasten ongelmiin pyritään puuttumaan nopeasti, mutta yhteistyö koulun ja kodin välillä voi olla hankalaa, jos lapsen ongelmien taustalla ovat kotiolot.
– Jos tilanne on kotona jo kriisiytynyt, niin se saattaa hankaloittaa asioiden käsittelyä. Kun puhutaan omista lapsista, niin se on hyvin tunnepitoinen asia monille vanhemmille.
Ei edes syntymäkaupunkini Hamina
näytä enää olevan lintukoto. Hamina ei ole poikkeus, sillä yllä kuvatun kaltaista
viestiä on tihkunut muualtakin.
Pikkulapsia,
joilla on mielenterveysongelmia, pitäisi pystyä auttamaan mahdollisimman
varhain. Kun pikkulapsista on kyse, auttamisen keskiössä on tietenkin perhe.
Ratkaisu voisi löytyä Imatralta, jonka
hyvinvointineuvola palkittiin viime vuonna Kunnallisella lastensuojelu
-palkinnolla:
– Imatran kunnallisen hyvinvointineuvolan toimintamalli lähtee kiitettävän varhaisesta tukemisesta – jo äitiysneuvolasta ja periaatteessa kaikista äideistä. Välitön kohtaaminen tarvittaessa lapsen kotona tuottaa tulosta lastensuojelun tarpeen kevenemisenä ja lapsiperheiden hyvinvointina, Lastensuojelun Keskusliiton puheenjohtaja Pentti Arajärvi perusteli päätöstään. (Kunnat.net 21.3.2013)
Ennaltaehkäisy kannattaa, sillä Imatralla
lastensuojelun menot laskivat selvästi.
Ikävä kyllä neuvolaverkko on Suomessa
harventunut. Monessa kaupungissa lähineuvoloita on lopetettu ja toiminta
on keskitetty suuriin neuvoloihin, joissa henkilökuntaa on liian vähän.
Koulun kannalta on tärkeää tarttua
esiintyviin ongelmiin heti, yhteistyö esikoulun kanssa on oleellista, tietoa ei
saa pantata. Alkuopetukseen kannattaa satsata kaikki liikenevät resurssit,
sillä pienen lapsen ongelmat ovat usein sittenkin pieniä ja korjattavissa. Mitä
pidemmälle ongelmia lykätään, sitä suuremmiksi ne kasvavat.
Ellei ongelmiin puututa,
ne seuraavat lasta yläkouluun saakka. Haminan yläkouluista vastaavalla
psykiatrisella sairaanhoitajalla oli viime lukuvuoden aikana yli 400
asiakaskontaktia nuorten kanssa.
– Se on niin suuri määrä, että enempää en pystyisi hoitamaan, psykiatrinen sairaanhoitaja Katja Horto toteaa.
– On valitettavasti havaittavissa, että asioita olisi voitu ehkäistä puuttumalla ajoissa. Mitä kauemmin ongelmia on ollut, sitä kauemmin toipuminen vie, Horto sanoo. (Yle 3.2)
– Se on niin suuri määrä, että enempää en pystyisi hoitamaan, psykiatrinen sairaanhoitaja Katja Horto toteaa.
– On valitettavasti havaittavissa, että asioita olisi voitu ehkäistä puuttumalla ajoissa. Mitä kauemmin ongelmia on ollut, sitä kauemmin toipuminen vie, Horto sanoo. (Yle 3.2)
Tekstit
