Gender equality in Finland means choice and quality

Huomasin, että Ulkoministeriön FINFO:n esite, johon minua haastateltiin, on nyt valmis. Esitteessä käsitellään upeasti suomalaista sukupuolten välistä tasa-arvoa.

Muita haastateltavia ovat: Pirkko Mäkinen, Irja Askola, Pauliine Koskelo, Kaisa ja Pasi Kaitila, Anna-Liisa Laine, Gunvor Kronman, Sirkka-Liisa Roine ja Nasima Razmyar.

Kannattaa lukaista koko esite.

Suomessa koulutuksellinen tasa-arvo on tavoittanut hienosti tytöt ja naiset, mutta osa pojista ja miehistä on pudonnut kelkasta pois. Tutkimusten mukaan ongelma on suuri Itä- ja Pohjois-Suomessa, mutta sama ilmiö on havaittavissa Pääkaupunkiseudullakin.

Haastattelun ensimmäinen versio suomeksi:

Education - the forward force in Finland (Properuskoulu  8.12.2013)

Piipahda myös FINFO:n ylläpitämällä this is Finland-sivustolla. Näet miten Suomea markkinoidaan ulkomaille, sivustosta löytyy myös mielenkiintoisia blogeja.

Gender equality in Finland means choice and quality

COMPREHENSIVE SCHOOL TEACHER KAI-ARI LUNDELL

“Education for girls is one of the most important ways to build a well-functioning society. Educated women want their children to be educated. This lays the foundation for equality, safety, growth and success,” says Kai-Ari Lundell, comprehensive school teacher.

“Women in Finland have an excellent level of education. A high number of teachers, doctors and lawyers are women. Of particular importance are immigrant girls, who take learning seriously when given the opportunity to attend school,” says Lundell, who was selected as Class teacher of the year by the association of Class teachers in Finland in 2013.

When Kai-Ari was carrying out his military service, his interests ranged from music and written and visual expression to natural sciences. He decided to pursue teacher training. Since then, over three decades, he has taught all age groups in lower comprehensive schools. Alongside his work, he has actively engaged in the prevention of social exclusion among children and young people.

“The global economy is inevitably affecting Finland. Cost-cutting in early childhood education is counterproductive, resulting in expenses later. It would be more cost effective to prevent problems,” says lundell. Class sizes are increasing, and the number of group lessons, support lessons and special needs classes is decreasing. This burdens teachers, whose work is highly dependent on resources. According to Lundell, we should invest in children aged between five and ten, whose attitudes towards learning, the joy of insight and independent thinking are still in the process of being shaped.

“Finland has good schools of a consistent quality and committed teachers. We strongly believe in equal opportunities for all. It is essential to offer children a broad-based general education and prepare them for lifelong learning, instead of trying to produce top experts in a narrow field. This will enable children to realise their full potential, regardless of their background,” says Lundell.

(Toimittaja Aino Krohn)

Peruskoulun tappotalkoot

7.5. MTV

Kouluilla edessä raju säästökuuri

Tiukka talouden tilanne ajaa kunnat säästämään koulujen menoista. Kuntaliiton arvion mukaan monien koulujen toiminta joko loppuu kokonaan tai edessä on koulujen yhdistämisiä.

- Kunnat joutuvat etsimään säästöjä ja silloin tietysti katsotaan kustannusrakennetta. Tilastot kertoo, että isoissa kaupungeissa kiinteistökustannukset haukkaavat ison osan opetustoimen budjetista, pohtii johtaja Anneli Kangasvieri Kuntaliitosta.

Nyt keskustelu on alkanut Helsingissä, jossa ensi vuoden budjetin kehys edellyttää yli 20 miljoonan euron säästöjä. Opetustoimen menot ovat kaikkiaan 660 miljoonaa euroa.

- Lähtökohtana meillä on se, että opetukseen puututaan viimeiseksi, sitä ennen pitää tarkastella muut menolajit, arvioi opetustoimenjohtaja Rauno Jarnila Helsingin kaupungin opetusvirastosta.

- Meillä on joka tapauksessa edessä jo tuntikehyssäästöjä eli opetukseen joudutaan puuttumaan, vaikka kouluja lakkautettaisiinkin. Koulunkäyntiavustajista ollaan luopumassa yleisesti, ellei joku lapsi tällaista aivan erityisesti tarvitse. Kolme päivää lyhyempiin sijaisuuksiin ei enää palkata ketään, vaan muut opettajat hoitavat ne omien töidensä ohella, luettelee opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn  (Vihr.)

Aletaan pikkuhiljaa tulla perimmäisten kysymysten äärelle. 

Miksi kunta on? 

Perinteisesti on ajateltu, että kunta on kuntalaisia varten. 

Alkaa vaikuttaa siltä, että peruskoulua ajetaan hiljalleen alas. Kurjistetaan koulut siihen pisteeseen asti, että tietyt ryhmät alkavat ulvoa susien lailla yksityisten koulujen perään. 

Tuntikehyssäästöt merkitsevät sitä, että lapset saavat vähemmän opetusta kuin ennen. 

Kun kouluja yhdistetään, luokkakoot kasvavat. 

Kun kolme päivää lyhyempiin sijaisuuksiin ei palkata ketään, ei voida puhua enää opetuksesta, vaan lapset ovat heitteillä.

Kun valtion luokkakokoavustuksista luovutaan, aletaan lomauttaa opettajia. Lapset jäävät ilman opettajaa.

Minut valittiin Opettajien ammattijärjestön valtuustoon. Pari viikkoa sitten oli uusien valtuutettujen perehdyttämistilaisuus. 

Päällimmäisenä jäi mieleen puheenjohtaja Olli Luukkaisen puhe. Hän onnitteli meitä ja totesi lopussa, että teillä valtuutetuilla on edessä OAJ:n historian vaikein nelivuotiskausi.

Olen blogissani ennustanut samaa jo pitkään.

Meidän opettajien on luovuttava keskinäisestä lillukanvarsikeskustelusta ja pullaposkihymistelystä ja alettava puolustaa peruskoulua.

Lasten vanhempien on tultava mukaan. 

OAJ:n on keskityttävä oleelliseen.

Pian ei ole mitään puolustettavaa. Kun peruskoulua ajetaan alas, ei kyse tietenkään ole rahasta. Kyse on ideologiasta.

Suomessa ei ole koskaan ollut niin paljon rahaa ja varallisuutta kuin nyt on. 

Muuten, nyt se on viimeistään nähty - Vihreät on Kokoomuksen hännyspuolue.

Education - the forward force in Finland

        

05.12.2013/ak  

Kai-Ari Lundell, haastattelu Finfo-esitteeseen

[otsikko]

EDUCATION – THE FORWARD FORCE IN FINLAND

[ingressi]

Tyttöjen koulutus on yksi tärkeimmistä tavoista rakentaa toimivaa yhteiskuntaa. Koulutetut naiset huolehtivat myös lastensa koulutuksesta. Se on yleisen tasa-arvon perusta ja siten myös turvallisuuden, kasvun ja menestyksen edellytys, sanoo peruskoulun opettaja Kai-Ari Lundell.

[teksti]

- Suomessa naisten koulutustaso on erinomainen. Jo suuri osa opettajista, lääkäreistä ja juristeista on naisia. Erityisasemassa ovat maahanmuuttajatytöt, jotka kouluun päästessään keskittyvät oppimiseen tosissaan, toteaa Lundell, jonka Suomen Luokanopettajaliitto valitsi Vuoden luokanopettajaksi 2013.

Musiikin, kirjallisen ja kuvallisen ilmaisun sekä luonnontieteiden välimaastossa itseään etsinyt nuori Kai-Ari päätti armeijassa ollessaan hakeutua opettajakoulutukseen. Sitttemmin hän on kolmen vuosikymmenen aikana opettanut kaikkia luokka-asteita ja toiminut työn ohella aktiivisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

[nosto]

Hienointa on nähdä kasvu

[teksti]

- Hienointa opettajan työssä on nähdä kasvu, sanoo Lundell. Hän vertaa kokemusta puutarhurin iloon, kun huolella vaalittu yksilö alkaa kukoistaa. Suositussa blogissaan hän käsittelee rohkeasti ajankohtaisia koulutuspolitiikan teemoja, joista yksi on työn merkityksen vähentyminen. Pikavoittojen haku heijastuu lapsiin. Mutta elämä ei ole virtuaalipeli.

- Kansainvälinen talous heijastuu väistämättä Suomeen. Varhaiskasvatuksen säästöt kostautuvat kuluina ja ennaltaehkäisy olisi halvempaa kuin jälkihoito, toteaa Lundell. Jako- ja tukituntien vähentäminen, luokkakokojen suurentaminen ja erityisluokkien poistaminen lisäävät taakkaa opetustyössä, joka on resurssilaji. Nyt tulisi panostaa 5-10 -vuotiaisiin, joiden asenne oppimiseen, oivaltamisen iloon ja itsenäiseen ajatteluun on vasta muotoutumassa.

- Suomessa on hyviä, tasalaatuisia kouluja, ja työlleen omistautuneet opettajat pysyvät kouluissaan. Olennaista on antaa lapsille yleissivistyksen pohja ja perusvalmiudet myöhempään oppimiseen, ei tehdä heistä nuorena huippusuorittajia jollain kapealla alueella. Näin saadaan esiin kaikki kyvyt lähtökohdista riippumatta, toteaa Lundell.

Teksti: Aino Krohn, Kitchen

Enkeliporsas:

Hyvin erilainen ja samalla hyvin mielenkiintoinen haastattelu. Toimittaja Aino Krohn tuli koulupäivän jälkeen haastattelemaan minua. Krohn poimi oleellisen. Annan itselleni ysin.

Kun Krohn esitti haastattelupyyntöä, ensin emmin, sillä en koe olevani sukupuolten välisen tasa-arvon asiantuntija. Kun plarasin blogikirjoituksiani, huomasin, että olen sivunnut aihetta paljonkin. Blogistani toimittaja Krohn minut bongasikin.

Suomalaista girl poweria (Properuskoulu 7.2.)

Boys and girls - here we come! (Properuskoulu 16.8.2011)

Oletko sukupuolitietoinen opettaja? (Properuskoulu 22.12.2010)

Tyttöjen välisestä dissaamisesta (Properuskoulu 17.12.2009)

Blogini kantava voima on koulutuksellinen tasa-arvo. Aino Krohnin artikkelin ensimmäinen kappale kertoo kaiken olennaisen, mitä ajattelen koulusta tyttöjen tasa-arvon suhteen.

Minulla on viisi lasta, joista kolme on tyttöjä. Silloin isänä minun on ollut pakko, tai etuoikeus, pohtia myös tasa-arvokysymyksiä. Kait nyt jokainen isä omille tyttärilleen haluaa hyvän ja tasa-arvoisen elämän.

Olen huolissani poikien asemasta peruskoulussa. Pisa- ja muut tutkimukset ovat osoittaneet, että hälyttävän suuri osa pojista on pudonnut tai on putoamassa kyydistä. Kuinka motivoimme kaikki pojat opiskelemaan? Enkä nyt pelkästään puhu koulusta ja opettajista.

Pääkirjoituksen julkaisuun on kirjoittanut tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen. Tiedenaisia edustaa dosentti Anna-Liisa Laine. Maahanmuuttajanäkökulmaa edustaa Nasima Rasmyar. Muita haastateltavia ovat olleet mm. Pauline Koskelo ja Sari Baldauf.

Julkaisussa nostetaan myös esiin historia-aspektia, tuodaan esiin aikajana, jolla esitellään pari-kolmekymmentä suomalaista naista 1800-luvun puolelta tähän päivään.

Onneksi suomalaisista naisista on aina löytynyt voimaa, silloinkin, kun on vaikeaa.

Julkaisu tullaan kääntämään englanniksi. Laitan myöhemmin linkin valmiiseen julkaisuun. Kiinnostaa kovasti muut artikkelit.