Laskimet pannaan ja päässälasku kunniaan

Minulla on kesäpaikka Lapinjärvellä, vanha maalaistalo, joka on rakennettu v. 1900. Talo sijaitsee keskellä ei mitään, lähimpään naapuriin on yli pari kilometriä. Kesäisin oleilemme siellä kuin ellun kanat.

Mutta talo on vanha, sitä pitää rempata usein. 1980-luvun puolessa välissä minulla oli hommissa kirvesmies, joka laittoi toiseen kammariin uuden lattian. Piti hankkia kammarin lattiaan uunin eteen pelti.

Pähkäilin ääneen, että "mitenkäs minä oikein saan mitattua pönttöuunin halkaisijan?" Kirvesmies otti kaksi laudanpätkää, laittoi ne molemmin puolin uunin kylkeä ja otti kaksi samaa mittaa lautojen välistä, raapusti mitan paperille, "siin on".

Silloin vasta tajusin geometrian syvimmän olemuksen. Opettajana oli kouluja käymätön kirvesmies.


19.3. Iltalehti

Romahdus kouluissa - hankaloittaa jo arkielämää

Opetushallituksen selvityksen mukaan koululaisten laskutaidot ovat heikentyneet niin paljon, että ne hankaloittavat jo arkielämää. Oppilaiden osaamisen taso on laskenut kaikilla matematiikan osa-alueilla, mutta erityisesti jo perusasioissa: prosentti- ja päässälaskuissa.

- Matematiikan taitoa tarvitaan Suomessa, jos meillä pitää olla teollisuuden ja hightecin osaamista, toteaa Opetushallituksen erikoistutkija Juhani Rautopuro.

Rautopuron mukaan tilanne ei ole katastrofaalinen - vielä. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaiset pärjäävät vielä kohtalaisen hyvin.

- Sosiaalinen media kiinnostaa nuoria enemmän kuin matematiikka, mutta mitä jos matematiikka menisi sosiaaliseen mediaan esimerkiksi pelien muodossa, sanoo Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL) puheenjohtaja, Eurajoen lukion opettaja Leena Mattila.

- Ne, jotka tekevät kotitehtäviä, menestyvät paremmin. Vastauksissa näkyy matemaattisen ymmärtämisen heikkenemistä. Esimerkiksi päässälaskuissa käytetään laskinta tai kännykkää, sanoo Opetushallituksen selvityyksen projektipäällikkönä toiminnut Kati Hirvonen.

Tutkimuksen perusteella poikien ja tyttöjen suorityukset olivat lähes samantasoisia. Opetushallituksen arviointiin osallistui viime keväänä 6 555 peruskoulun 9-luokkalaista 169 koulusta.


Kirjoitukseni otsikko, "Laskimet pannaan ja päässälasku kunniaan", kertoo oleellisen.

Mitä on tapahtunut?

Ei ole kauaa, kun kirvesmiehet suunnittelivat talonsa Klubi-askin takakanteen.

Keskustelimme tänään koulun opettajienhuoneen aamukahvipöydän ympärillä aiheesta. Älykäs kollegani ihmetteli:

"Mitä ihmettä oikein tapahtuu, kun kuudessa vuodessa opetetut asiat unohdetaan kolmessa vuodessa?"

Kollegani kysymys on oleellinen. Olen ihmetellyt pitkään samaa kuin hän. Alakoulun matematiikka on yksinkertaista opettaa, koska vaaditut asiatkin ovat hyvin yksinkertaisia.

Alakoulussa opetetaan perusasioita kuten esim. prosenttilasku. Kun oppilaat lähtevät kuudennelta luokalta yläkouluun, prosenttilaskun alkeet osataan. On vaikea uskoa, että kaikki ysiluokkalaiset eivät enää hallitse prosenttilaskua.

MAOL:n puheenjohtajan Leena Mattilan ratkaisumalli on käsittämätön. 

Tungetaan lapset vielä syvemmälle sosiaaliseen mediaan, kun pikemminkin pitäisi tehdä päinvastoin. Lapset pitäisi saada pois tietokoneidensa, peliensä ja kännyköidensä äärestä takaisin kotitehtäviensä pariin.

Mitä jos palattaisiin takaisin perusasioiden pariin, back to basics? Alettaisiin taas kunnioittaa ahkeruutta ja työntekoa opiskelussa? Alettaisiin vaivata lasten älynnystyröitä päässälaskuilla?

Heitettäisiin ne helkutin taskulaskimet huoneen äärimmäiseen nurkkaan?

Ennen matematiikan arvioinnissa seiska oli standardi. Piti osata laskea kunnolla ansaitakseen seiskan todistukseen. Nyt oppilaat päästetään läpi halvalla, kaseja ja ysejä heitellään roppakaupalla, luullaan, että osataan. Lukion opettajat tietävät, että ei osata.

Seiska kunniaan, takaisin keskiarvoksi.

Luin jostain, että matematiikan opettajiksi pyrkivien määrät ovat laskeneet hälyttävästi. Matematiikan opettajan ammatti ei vedä. Miksi? Kuinka saisimme nostettua matematiikan opettajan ammatin vetovoimaa?

Matematiikan opettaminen on kivaa.

Laskutaito heikentynyt

http://www.leonardo-da-vinci-biography.com/

HS 27.3.

Arviointi: Koululaisten laskutaidot ovat huonontuneet

Peruskoululaisten laskutaidot ovat laskussa. Opetushallituksen uusimman arvion mukaan osaamisen taso on heikentynyt eniten luvuissa ja laskutoimituksissa. Myös prosenttilaskut sujuvat peruskoulun päättäviltä nyt heikommin kuin aiemmin.

Matematiikan taitoja mitattiin nyt viidettä kertaa, ja edellisestä on aikaa seitsemän vuotta. Osa tehtävistä oli uusimmassa, viime keväänä tehdyssä arvioinnissa samoja kuin aiemmissa.

Kaikista osa-alueista parhaiten hallittiin juuri luvut ja laskutoimitukset. Näistä tehtävistä ratkaistiin keskimäärin 63 prosenttia, mutta aiemmin osuus oli 70. Prosenttilaskuissa ratkaisuosuus laski vielä enemmän: 52 prosentista 41 prosenttiin.

YLE: Pojat osaavat päässälaskua, tytöt ongelmanratkaisua

Tulos oli ainakin minulle yllätys.
 
En ole huomannut, että laskutaito olisi laskenut. Opetan alakoulussa, jossa opiskellaan perusasioita kuten ennenkin. Vantaalla oppilaita mitataan vuosittain Makeko-kokeilla, jotka keskittyvät matematiikan keskeisen oppiaineksen mittaamiseen.
 
On hauska vertailla oman luokan tuloksia rinnakkaisluokkien tuloksiin. Mielenkiintoista on, että vaikka kuinka luokanopettajat opettaisivat ja erityisopettajat auttaisivat heikkoja laskijoita, luokkien väliset erot näyttävät pysyvän vuodesta toiseen samoina.
 
Makekot ovat oiva väline, koska ne kumminkin erottelevat heikot laskijat muista. Maksimipisteet ovat 60 pistettä, jos laskee kohtuullisenkin hyvin, oppilaalta pitäisi irrota noin 55 pistettä. Ympyröin punaisella päiväkirjani arviointiosiossa heikkojen laskijoiden pistemäärät ja kiikutan heidät erityisopettajan pakeille.
 
Koulun pisteet kootaan ja niitä voidaan sitten verrata edellisvuosien pisteisiin. Pisteet eivät ole julkisia, koska Makekot ovat opettajan ja koulun työväline.
 
HS: Kaikkiaan matematiikkaa osataan keskimäärin tyydyttävästi, eikä tyttöjen ja poikien taidoissa ole kovin suuria eroja.

Arviointi tehtiin ysiluokkalaisille keväällä 2011, oppilaita oli viitisen tuhatta yli sadasta koulusta. Huomattiin, että menestymiseen vaikutti vanhempien koulutustausta, mikä ei ollut yllätys. Kaupungeissa pärjättiin paremmin kuin maalla, mikä ei myöskään ollut yllätys.

Pojat suhtautuivat myönteisemmin matematiikkaan kuin tytöt, mutta pääasia on, että itse taidoissa ei ollut eroja.

YLE: Opetusneuvos Kati Hirvonen Opetushallituksesta arvioi, että perusosaaminen ja -ymmärtäminen luvuissa ja laskutoimituksissa on saattanut heikentyä, koska laskuja ratkaistaan yhä enemmän kännyköillä ja laskimilla eikä omassa päässä tai paperilla.

On selvää, että jatkuva laskinten käyttö rappeuttaa.

Alakoulussa lasketaan paperilla, yläkoulussa jo melko paljon laskimilla. Olisiko syytä harkita yläkoulussakin omien aivojen käyttöä?

Prosenttilaskujen ratkaisuosuus putosi peräti 11 prosenttiyksikköä, mikä on jo hälyttävää. Matematiikan osa-alueista geometrian osaaminen oli heikointa. Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että geometrian suhteellista osuutta matematiikassa olisi lisättävä. Alakoulussa geometriaa raavitaan vain yhden jakson verran joka luokka-asteella.

ks. Lisää geometriaa

Olisiko geometrian suhteen syytä luopua spiraaliperiaatteesta ja esim. alakoulussa keskityttäisiin triplaten geometriaan vaikkapa parillisilla luokka-asteilla?

Opettajana minusta tuntuu koko ajan siltä, että liian nopeasti höösitään asiasta toiseen, kunnolliseen perehtymiseen ja klassiseen ylioppimiseen ei aika riitä.