Opettajille influenssarokotteet kouluilla

http://www.vox.com

30.12. HS

Aiempaa useampi haki influenssarokotuksen – moni kunta suosittelee iäkkäille myös pneumokokkirokotusta

Talven influenssaa vastaan on otettu rokotuksia aktiivisemmin kuin vuosiin, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seuranta. Rokotuksia on annettu runsaalle 700 000 ihmiselle, kun viime vuosina on jääty selvästi sen alle.

Pelataan sikaa (Properuskoulu 21.4.2014)

Palaan taas aiheeseen, en jaksa olla ihmettelemättä, miksi kunnat eivät rokotuta opettajiaan influenssaa vastaan. Kaikki ymmärtävät, millaiset säästöt saataisiin aikaan, kun opettajat opettavat lapsia, eivätkä makoile kodeissaan sänkyjensä pohjilla.

Sijaistaminen on kallista, opettajien rokottaminen ei.

Viimeeksi, kun otin asian esille, asiaa kommentoitiin mm. Uuden Suomen palstoilla, että taas ne opettajat valittavat, ostakaa itse rokotteenne, menkää tekin terkkariin niin kuin muutkin.

Harva menee.

Ei ole mitään järkeä siinä, että esim. Vantaan parisen tuhatta maikkaa ryysää terveyskeskuksiin ottamaan rokotteita. Terkkareiden jonot pitenisivät entisestään.

1. Kouluissa on terveydenhoitajat.

2. Kunta ostaa opettajille rokotteet.

3. Koulun opettajat menisivät jonoon kouluterveydenhoitajan oven eteen.

4. Kouluterveydenhoitaja rokottaisi opettajat kertalaakista.

5. Opettajat pysyisivät terveinä.

6. Säästettäisiin aikaa ja vaivaa.

7. Säästettäisiin rahaa, kun ei tarvitsisi palkata sairastuneiden opettajien tilalle sijaisia.

Jos vuori ei tule Muhammedin luo, Muhammed menee vuoren luo. (Francis Bacon)

Maahanmuuttajalasten opetus keskittyy harvoihin kouluihin

Yle 2.12.

Maahanmuuttajien lapset keskittyvät harvoihin kouluihin – katso koulusi tilanne

Vieraskieliset lapset keskittyvät Suomessa vielä harvoihin kouluihin. Kun peruskouluja on yhteensä noin 2500, niistä vain 270:ssä on vieraskielisiä oppilaita vähintään kymmenen prosenttia.

Suomessa on kymmenkunta koulua, joiden oppilaista yli puolet on vieraskielisiä. Etenkin Turussa monikulttuuriset koulut sijoittuvat alueille, joiden asukkailla on keskivertoa enemmän työttömyyttä ja alhainen koulutustaso. Listasimme kaikki Suomen koulut vieraskielisten oppilaiden määrän mukaan.

Silmiinpistävää on, että vieraskielisimmät koulut sijaitsevat usein yhteiskunnan huono-osaisimmilla alueilla. Samoilla kulmilla asuvat kaupunkien pienituloisimmat asukkaat kotikieleen katsomatta. Alueiden väestöstä on usein työttömänä keskivertoa suurempi osa ja heidän koulutuksensa on keskimääräistä vähäisempää.

– Segregaatio on alkanut, monikulttuurisuuteen erikoistunut kasvatustieteiden dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo.

Talibin mukaan käynnissä on koulujen eriytyminen perheiden taustan mukaan. Maahanmuuttajaperheiden lapset käyvät koulua huomattavasti harvemmin varakkailla alueilla kuin pienituloisten asuttamilla alueilla.

Tilastojen mukaan lähes 90 prosentissa Suomen kouluja vieraskielisiä oppilaita ei ole yhtään tai on vain muutamia. Valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta.

Ylen artikkelin ohessa on erittäin mielenkiintoinen kone, jonka avulla voi katsoa eri koulujen vieraskielisten oppilaiden määrän. Katsoin tietenkin ensimmäiseksi oman kouluni, Vantaan Pähkinärinteen koulun tilanteen:

Koulussa on 427 oppilasta, joista vieraskielisiä on 64 (15,0 %), mikä ylittää reippaasti yli maan keskiarvon. Kaikki vieraskieliset eivät suinkaan ole pakolaisia, sillä vieraskielistä lapsista suuri osa on viron- tai venäjänkielisiä.

Koulun postinumeroalueen 01710 asukkaista työttömiä on 8,4 %, pienituloisia on 13 %. Molemmat ovat selvästi alle maan keskiarvon. Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon asukkaista on suorittanut 23,6 %, selvästi yli maan keskiarvon.

Koulun alueella on kaksi muutakin postinumeroaluetta, jotka ovat omakotivaltaisia alueita. Koulustani löytyy siis kaikenlaisia ihmisiä kaikenlaisista yhteiskuntaluokista.

Pähkinärinne taitaa olla jonkinlainen poikkeus, sillä kouluni ei ole mitenkään huono-osaisten asuinlue, pikemminkin päinvastoin, ja silti alueella asuu paljon vieraskielisiä perheitä pakolaisisperheistä muihin maahanmuuttajaperheisiin.

Hyvin mielenkiintoista on, että lähes 90 prosentissa Suomen kouluja ei ole ollenkaan vieraskielisiä oppilaita tai vain muutama.

Kasvatustieteen dosentti Mirja-Tytti Talib sanoo, että segregaatio, alueiden välinen eriytyminen, on alkanut. 

Pääkaupunkiseudulla eriytyminen on alkanut ajat sitten, erityisesti Helsingissä, jossa alueiden ja koulujen väliset erot ovat revähtäneet. Sama kehitys on nähtävissä myös Espoossa ja Vantaalla. 

Vantaan Länsimäen koulun 535 oppilaasta 40,9 prosenttia on vieraskielisiä. Hakunila ja Länsimäki muodostavat Itä-Helsingin kanssa maan suurimman vieraskielisten ihmisten keskittymän. Kauaa ei kestä, kun yli puolet alueen asukkaista on vieraskielisiä. 

Nyt puhutaan paljon vastaanottokeskusten sijoittamisista. Pitää kuitenkin muistaa, että harva maahanmuuttaja jää pysyvästi asumaan vastaanottokeskusten liepeille esim. Kempeleeseen. Maahanmuuttajat valuvat pikkuhiljaa suuriin asutuskeskuksiin.

Hyvä kysymys on, onko hyvä, että maahanmuuttajat hajautuvat eri kouluihin? Vai onko parempi, että heitä on paljon harvoissa, suuremmissa kouluyksiköissä?

Pähkinärinteen koulu on iso koulu, 427 oppilasta, joukossa on paljon vieraskielisiä lapsia. Olemme tottuneet opettamaan heitä, vaikka koulumme ei vastaanottokoulu olekaan. Löytyy kotikielten opetusta, Suomi toisena kielenä opetusta, erityisopetusta, eri uskontojen opetusta. On myös totuttuja käytänteitä.

Tilastojen mukaan valtaosalla kouluista ei siten ole tähän saakka ollut juuri lainkaan kokemusta vieraskielisten lasten opettamisesta. (Yle 2.12.)

Voi olla, että koulutuksen kannalta maahanmuuttajien hajauttaminen ympäri maata ei ole ainakaan taloudellisesti järkevää, vaikka äkkiseltään niin tuntuisi. 

Kalliiksi kävisi.

Niin, ja vähitellen on alettava miettiä, pitäisikö vieraskielisten lasten määrä luokassa olla palkkauksen peruste? On selvää, kun vieraskielisiä lapsia luokassa on paljon, opettajan työmäärä on suurempi kuin, jos siellä ei ole yhtään vieraskielistä oppilasta.

(Palkkauksen perusteisiin pitäisi kuulua myös luokkakoko sekä inklusoitujen oppilaiden määrä.)

OAJ:n valtuuston syyskokous, ensimmäinen päivä

 

Päivän kohokohta oli, kun pj Oli Luukkainen nimitti OAJ:n ensimäiset kunniajäsenet: Voitto Ranne, Erkki Kangasniei ja Antti Henttonen. Vode Ranne piti hauskan lyhyen esitelmän OAJ:n perustamisesta ja sen alkuvaiheista. "Lakkoon on helppo mennä, mutta siitä on vaikea irroittautua." (vrt. vuoden 1984 lakko, on muistissa minullakin)

OAJ - aina voi oppia enemmän - pj Olli Luukkainen avaa valtuustopäivät.

OAJ:n valtuuston syyskokous pidetään tällä kertaa rouhealla kotikentälläni Vantaan Aviapoliksesssa kongressihotellissa.

Teen valtuustopäivistä yksinkertaisia OneNote-muistiinpanoja, joista selviää suurinpiirtein, mistä asioista valtuustopäivillä keskustellaan. Ammattiyhdistystoiminta on sittenkin demokratiaa, vaikka on kovinkin muodikasta toisin väittää.

Luukkainen työmarkkinatilanteesta

- Työmarkkinaosapuolten mandaattia tullaan kaventamaan selvästi, vrt. pakkolait

- Pakkolait nyt lausunnoilla, huhtikuussa deadline, siihen asti neuvotellaan

- Hallitus ei tule hyväksymään, ellei työaikaa jollain tavalla pidennetä

- Nolla palkankorotusta haetaan, SAK hakenut itse ko. ratkaisua

2018 Ruotsin mallin mukaan, vientiteollisuus määrittelisi tason, mitä OAJ ei halua hyväksyä

- Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt hyvin yhtenäisiä

- Lomien lyhentäminen, työnantaja esittää vähennystä vähemmän kuin kaksi päivää

- Pekkaspäivät eivät ole keskustelussa ollenkaan

- Nykyään yksityisellä loma plus 12 pekkaspäivää

- Arkipyhät, kuten loppiainen, lomien pituus, työaika ylipäätään

- Työnantajamaksujen alentaminen yksityisellä sektorilla, EK, mikä parantaa yksityisen sektorin kilpailukykyä sote-palvelujen suhteen

- Kuntasektori ajaa samoja maksuja sekä yksityiselle että julkiselle

- Postilakon merkitys suuri yhteiskuntasopimuksen ratkaisun suhteen, hoidettava alta pois, mutta SAK ei ole valmis minkäänlaisiin heikennyksiin työehtojen heikennysten suhteen
- Neuvottelut jatkuu, uuden keskusjärjestön rakentaminen vaikuttaa myös neuvotteluihin, virtaa STTK:sta Akavaan

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laaksonen

Grahn-Laasonen

- Ensimmäinen huomio, kansainvälinen yhteistyö, tuli juuri Brysselistä, suomalainen 

koulutus kiinnostaa jatkuvasti, peruskoulun menestystarina

- Mikä on suomalaisen koulutuksen salaisuus, salaisuus on opettajissa, pitkä historiallinen - jatkumo, opettajan ammatti arvostettu ja haluttu, suuri karsinta, toinen syy, opettajilla kehittäjän rooli, opettaja vapaa omassa luokkahuoneessaan

- Velkaantumiskehitys ja kilpailukyky hallituksen suuret haasteet, nyt on isojen ratkaisujen aika, muuten Suomi näivettyy

- Isojen korjausliikkeiden aika, rakenteelliset uudistukset, sote, työmarkkinaratkaisut

- Menot eivät voi olla tuloja suurempia

- Koulutukseen kohdistuvat leikkaukset kipeitä

- Huolestuttavat koulutustrendit 1. laskevat oppimistulokset 2. sosiaalinen nousu koulutuksen avulla pysähtynyt 3. koulutustason nousu pysähtynyt

- Aikuisten osaamisen puutteet, osa jäämässä jälkeen, tietoyhteiskunta, työelämän vaatimukset

- Koulut tukisivat luontaista uteliaisuutta ympäröivään maailmaan

- Innostuksen luominen

- Elinikäinen oppiminen

- Mahdollisuuksien tasa-arvo hyvä tavoite

- Kärkihankkeilla tavoitellaan pysyviä muutoksia kolmessa vuodessa , peruskoulussa: uusi pedagogiikka, uudet oppimisympäristöt, digitalisoituminen, mikä merkitsee kokokoulukulttuurin muutosta

- Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma, uudistettaisiin sekä peruskoulutus että täydennyskoulutus, 50 miljoonaa lisää opettajienkoulutukseen, omaa osaamistarpeeseen nähden oikeanlaista koulutusta yksilötasolla

- Digitaalista oppimista mietitään pedagogista näkökulmasta

- Työryhmää kootaan paraikaa, tiivis ammattilaisista koostuva ryhmä, OAJ:sta Luukkainen

- Ministerin mielestä peruskoulun uudistaminen hyvin innostavaa, nyt on momentum

- Kokeilukulttuuri kehittämisen avuksi koulutuspolitiikkaan, aktivoitaisiin ammattilaiset itse tekemään uudistuksia

- Varhaiskasvatus vaikein asia suurten leikkausten takia, OPH tekee ensimmäistä kertaa varhaiskasvatuksen perusteet, 7 miljoonaa käytössä varhaiskasvatuksen kehittämiseen, korkeakoulupaikkoja lisätty lastentarhanopettajiksi opiskeluun

- Yleinen kotiuttaminen, monikulttuurisuus, radikalisoituminen, kouluissa pitäisi olla keinoja vastata ääri-ilmiöihin

- Millaisia kieli- ja kulttuuritaitoja kehitetään, kulttuurien moninaisuus rikkaus

- Kantasuomalaisten ja maahanmuuttajalapsien oppimisen kuilua kavennettava

- OAJ, vastaanottajakeskuksiin saatava opettajaresursseja

- Ministeri ei kannata lastentarhanopettajien kelpoisuuksien lieventämistä

Luukkainen ministerille

- Opettajat huolissaan koulutusjärjestelmän tilasta

- Luukkainen toivoi voimia hallitukselle koulutuksen puolustamiseen  

YSI-ryhmän kokous - peruskoulu ja lukio

YSI-ryhmä

- Ryhmäkeskustelussa puhuttiin vuosityöajasta

- Kuinka käy opetusvelvollisuuksien (ya), jos vuosiaikaan mennään?

- Kannattaa kokeilla, Vaasassa kokeillaan, 4 % kokeilukorotus palkkaan

- Kari Kinnunen ei jatka enää YSI:n puheenjohtajana, vaan keväällä valitaan uusi puheenjohtaja

- YSI esittää, että OAJ-YSI:n pj toimisi OAJ:n 1. varapuheenjohtajana
- Puheenjohtajaehdokkaiksi ilmoittautuneita ovat Arja Laulajainen, Timo Kettunen, Matti Helimo ja Petri Kääriäinen, ehdokkaita voi tulla vielä muitakin, vaalit ovat huomenna

Kiusaaja toiseen kouluun?

4.11. Yle

Entä jos kiusaaja pakotettaisiinkin vaihtamaan koulua?

Tutkijatohtori Niina Mäntylä Vaasan yliopiston julkisoikeuden yksiköstä sanoo, että Suomessa ei ole vielä kovin paljon keskusteltu siitä vaihtoehdosta, että vaikeissa koulukiusaamistapauksissa kiusaaja vaihtaisi koulua.

– Perusopetuslaki antaisi tähän mahdollisuuden. Opetukseen liittyvästä perustellusta syystä oppilaan opetuspaikkaa voidaan vaihtaa, toteaa Mäntylä.

Nykyisin on tyypillistä, että vaikeissa tapauksissa kiusattu joutuu lähtemään. Ratkaisua tilanteeseen haetaan joko niin, että kiusaamisen uhriksi joutunut siirtyy kotiopetukseen tai vaihtaa koulua. Mäntylän mukaan tämän ei kuitenkaan saisi olla mikään normaali käytäntö.

Suomessa perusopetuslaki antaa mahdollisuuden oppilaan määräaikaiseen erottamiseen. Mäntylän mukaan tilapäinen siirto toiseen kouluun voisi olla kiusaamistapauksissa toimivampi malli, koska kynnys erottamiseen on korkea.

Groovy School Program (Properuskoulu 3.3.2014)

Koulukiusatun puolustamisesta (Properuskoulu 12.10.2013)

Kiusaaminen on siirtynyt koulun ulkopuolelle (Properuskoulu 14.3.2013)

Urani aikana muistan yhden oppilaan, joka todistettavasti vaihtoi koulua kiusaamisen takia. Aikaa tapahtuneesta on paljon, eikä poika ollut luokallani, mutta asia jäi vaivaamaan minua.  Mietin silloin, miksi kiusatun piti lähteä toiseen kouluun kiusaajan sijasta.

Alakoulussa suurin osa kiusaamistapauksista loppuu, kun oma opettaja puuttuu asiaan pontevasti. Kuullaan asianomaisia ja otetaan yhteys koteihin. Jos kiusaaminen jatkuu, kutsutaan oppilaat vanhempineen vuorotellen kouluun, keskusteluun otetaan mukaan rehtori ja kuraattori.

Parasta kiusaamisen torjuntaa on ennaltaehkäisevä toiminta. Ryhmätyöt, opintoretket ja leirikoulut sekä kaikki yhdessä toimiminen auttavat oppilaita tuntemaan toinen toisensa.

Koulussamme kaikki opettajat ovat kouluttautuneet Leijonatuntien taitajiksi Lions Quest -elämisentaitoja ohjelman avulla. Pähkinärinteen Leijonat ovat kustantaneet opettajat ko. koulutukseen. 

Lions Quest - elämisentaitoja

Koulutuksessa osallistuja valmennetaan ja rohkaistaan käyttämään toiminnallisia ja kokemuksellisia työtapoja, joilla vahvistetaan lasten ja nuorten itseluottamusta, tunne-, vuorovaikutus- ja päätöksentekotaitoja, hyvinvointiosaamista ja samalla edistetään oppimista. (Suomen Lions-liitto ry)

Leijonatunteja on helppo pitää, koska Leijonaoppaat ovat selkeitä ja mukava käyttää. 

Mutta pahimmillaan kiusaaminen voi olla niin kieroutunutta, että sitä ei saada loppumaan, vaikka kuinka käytettäisiin KivaKoulua tai Leijonatunteja. Silloin pitää käyttää järeämpiä keinoja. 

Kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun voi olla hyvä ratkaisu. Jos sekään ei auta, kiusatun vanhempien on tehtävä rikosilmoitus.

Miksi syyttömän pitäisi kärsiä vuodesta toiseen?

Vantaa luopuu oppikirjoista

Toonpool

3.11. Vantaan Sanomat

Vantaa aikoo hankkia jopa 15 000 uutta tablettia koululaisille – näin satsaus onnistuu

Vantaa aikoo kaksinkertaistaa oppilaidensa käytössä olevien tablettien määrän portaittain vuoteen 2018 mennessä.

Tällä hetkellä tabletti on käytössä noin puolella oppilaista.

– Muutosta selvitetään parhaillaan. Toteutuessaan kokonaisuus tulee käyttöön sitä mukaa kun tekniset ja opetukselliset olosuhteet sallivat, kaupungin tietohallintojohtaja Antti Ylä-Jarkko vahvistaa.

Vantaa hankki syksyllä 2014 yhteensä 16 000 tablettia, joiden avulla opetuksen digitalisointia kiihdytettiin.

– Vuonna 2018 laitteita on 30 500. Tänä aikana uusimme 10 000–15 000 laitetta, Ylä-Jarkko arvioi.

Kaupunki ei osoita rahaa uusien laitteiden hankintaan. Uudistuksen kustannukset katetaan vaihtamalla nykyinen käyttöjärjestelmä edullisempaan vaihtoehtoon.

Ylä-Jarkko arvioi, että ratkaisu poikii kaupungille kokonaisuudessa 1,2 miljoonan euron säästöt.

Shoot, shoot, shoot - nyt paloivat päreet (Properuskoulu 22.8.2012)

Miniläppäri joka oppilaalle (Properuskoulu 2.12. 2010)

Olen kirjoittanut tietotekniikasta ennenkin, purnannut ja purnannut, haaveillut, että joka oppilaalle pitäisi saada oma miniläppäri.

Vantaalla saavutetaan pian haavetila, joka oppilaalle hankitaan oma tabletti. Ikävä kyllä tabletti on aina tabletti, siinä ei ole kunnon näppäimistöä ja monia työohjelmia on hankala käyttää.

Tablettien mukana pitäisi ehdottomasti olla myös näppäimistö.

On erittäin hienoa, että luovutaan ylikansallisesta maksullisesta käyttöjärjestelmästä, joka syö paljon rahaa. Mielestäni tietokoneissa olisi kuntien pitänyt siirtyä ajat sitten avoimeen Linux-järjestelmään, esim. Ubuntu. Vantaan tableteissa käytetyn Android-järjestelmän perustana on juuri Linux.

Mutta:

Kouluilla on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan digiaikaan. Samalla oppikirjoista luovutaan asteittain. (VS 3.11.)

Digiaika? 

Vantaalla tehdään nyt melkoista yhteiskunnallista kokeilua, jonka lopputuloksesta ei ole minkäänlaista varmuutta. Kokeiluun uhrataan monta ikäluokkaa lapsia. 

Samaan aikaan otetaan käyttöön uusi opetussuunnitelma ja lapset tungetaan uuteen oppimisympäristöön.

Jostain syystä Vantaalla halutaan olla edelläkävijä lasten oppimisen typistämisessä. Ilmeisesti yksi tabletti per oppilas tulee halvemmaksi kuin repullinen oppikirjoja.

Tabletti on hyvä lisä opetukseen, mutta se ei korvaa kunnon oppikirjaa. Netistä löytyy kyllä tietoa mielin määrin, mutta lapset tarvitsevat selkeästi etenevää, jäsenneltyä tietoa, sellaista tietoa, jota ei tarvitse tonkia roskan seasta.

Tablettiopiskelu voi helposti livetä kivaksi puuhasteluksi ja pitkäjännitteinen opiskelu häviää. On päivänselvää, että oppilaat eivät jaksa tuntitolkulla koulun nurkissa tablettiaan järkevästi räplätä. Kun ei enää keskitytä asiaan, tehdään tabletilla jotain aivan muuta kuin pitäisi. Netti tarjoaa tähän ennennäkemättömät mahdollisuudet.

Oppimisessa monipuolisuus on valttia, tarvitaan edelleen oppikirjoja. Lisäksi tarvitaan myös tabletteja, mieluummin miniläppäreitä, joilla voi esim. kirjoittaa kunnolla.

Miten Vantaalla käy aapisen?

Tablettikin on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Makaronijankkia

Tämä annos ei ole betonoitua makaronijankkia, vaan perinteistä makaronilaatikkoa.

16.10. Yle

Ruokaikoni jouduttiin lemppaamaan koulujen ruokalistalta – Klassikosta tuli jankkia

Ruuan niin sanottu kylmävalmistus on laittanut koulujen ruokalistat uusiksi. Suurissa keskuskeittiöissä ruoka valmistetaan useita päiviä etukäteen, jäähdytetään nopeasti, kuljetetetaan kouluille kylmään ja lämmitetään uudelleen ennen tarjoilua.

Uusi menetelmä on johtanut siihen, että ruokalistalta on poistunut kouluruuan klassikko, makaronilaatikko. Koululaisten kestosuosikki ei kestänyt jäähdyttämistä ja uudelleen lämmittämistä. Makaronilaatikon muhevuus katosi  ja rapsakka kuori oli muisto vain. Makaronilaatikosta tuli kovettunutta jankkia. Myös perunamuusista on tullut ongelma, sillä se "betonoituu" jäähdytyksessä.

– Makaronilaatikko oli meillä listalla, mutta se poistettettiin. Myönnän, että se kärsi lämmityksestä eikä ollut hyvää. Mutta olemme muuttaneet reseptiä niin, että vaihdoimme makaronin kalliimpaan ja nyt maku on hyvä ja se palaa listalle, Lohjan ruokapalvelupäällikkö Jere Jantunen sanoo.

Uusi tapa tehdä ruokaa on saanut raivoisaa kritiikkiä. Kylmävalmistus on muuttanut joidenkin ruokien makua ja koostumusta. Hyvinkäällä nälkäisiin lapsiin kyllästyneet vanhemmat on kutsuttu maistamaan kouluruokaa. Myös Lohjalla ollaan perustamassa maisteluraatia.

Kylmävalmistus on ainakin minulle uusi asia.

Kylmävalmistus tarkoittaa esikäsiteltyjen raaka-aineiden yhdistämistä kylmänä, joka mahdollistaa ruoan kylmävarastoinnin ja joustavan kuljetuksen. (Unilever)

Kylmäsäilytystilojen pitää silloin olla hyvät, eikä kylmäketju saa tietenkään katketa. Kylmäsäilytyksessä ruokaa ei pakasteta, vaan lämpötila on +2 — +4 °C.

Kylmävalmistuksella valmistettu ruoka säilyy jopa 72 tuntia. Siinä ajassa makaroonilaatikosta tulee jankkia. 

Lapset eivät tietenkään pidä makaroonijankista, vaan uusi tapa on saanut raivoisaa kritiikkiä. Hyvinkäällä vanhemmille on perustettu maisteluraateja. Maisteluraateja pitäisi olla lapsille, sillä hehän sitä ruokaa kouluissa syövät.

Hyvinkäällä ja Lohjalla ruoka tehdään suurkeittiöissä ja se kuskataan koulujen kylmiöihin kolmesti viikossa. Kuljetuksissa on saatu selvää säästöä, ja Lohjalla yhden annoksen hinta on saatu puristettua 70 senttiin.

Kyllä minua säälittää, kun lapsille syötetään ruuan sijasta jankkia.

Omassa koulussani ainakin toistaiseksi ruoka valmistetaan koulun omassa keittiössä. Niin kuin kodeissakin, koulun keittiö on rakennuksen sydän. Keittiö sijaitsee aivan keskellä, yläkerrassa, jossa on eniten opetustiloja ja mm. opettajienhuone, keittiötä ei voi ohittaa, koska kaikkialle kuljetaan ruokalan kautta.

Usein, kun menen vaikkapa välituntivalvontaan, kuljen tarjoiluvaunujen ohi ja kurkkaan, mitä ruokaa sinä päivänä on tarjolla. Ruuan tuoksu voi leijua silloin sieraimiini. Samalla voin vaihtaa sanan tai kaksi koulun emännän kanssa. 

Kouluruokailu on luonnollinen osa koulun arkea. Kouluruuan merkitys lapsille on valtava. 

Luulisi, että lasten huoltajat vanhempina ja veronmaksajina vaatisivat lapsilleen kunnon kouluruokaa. Minua eniten sapettaa, että kouluruuan laadussa on isoja eroja kuntien ja jopa eri koulujen välillä saman kunnan sisällä.

Edes kouluruuan suhteen lapset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa. 

Ihmettelen, miksi lasten huoltajat eivät ole nousseet kouluruokakapinaan. Jo annoksen keskihinnan korottaminen yhteen euroon nostaisi takuuvarmasti ruuan laatua, ja samalla sitä paljon penättyä kouluviihtyvyyttä.