Opettaja 11.1.
Työsuojeluvaltuutettu Kari Kinnusen
mukaan koululuokka on liian usein jonkinlainen pussinperä, jossa lapsen tai
nuoren pitäisi vain yrittää selvitä.
– Kun lapselle ei saa psykiatrista hoitoa
mistään, ajatellaan, että kouluun hän nyt kuitenkin voi mennä, Kinnunen
kritisoi.
Klikkaa otsikkoa, tarina kannattaa lukea
tarkkaan, sillä se ei ole ainoa.
Hyvä, että välillä
Opettajassa käsitellään asioita niin kuin ne ovat. Vantaalla lanseerattiin
syksyllä toimenpideohjelma, joka vahvistaa lähikouluperiaatetta, mikä sinänsä
on hienoa. Erityinen tuki suunnataan portaittain lähikouluun. Alakoulussa
aloitettiin ensimmäisestä luokasta, yläkouluissa seiskalta. Suuri osa
erityisoppilaista tulee vähitellen lähikouluun tavalliselle luokalle.
Aivan kaikki ei ole mennyt hyvin, mikä oli
odotettavissa.
Joka luokalle ei
riitä erityisopettajia luokanopettajan tueksi, ja vaikka tulisi, sekään ei aina
auta kuten Opettaja-lehden esimerkki kertoo. Arvaamaton ja väkivaltainen
oppilas voi olla suorastaan vaarallinen muille oppilaille.
Usein sanotaan, että psyykkisesti sairaat
lapset joudutaan pitämään kouluissa, koska heille ei ole sairaalapaikkoja.
Lastenpsykiatri Kari Lapin mielestä väitteessä on paljon pielessä.
Käytösongelmia ei ratkaista sairaalahoidolla. (Opettaja)
Lastenpsykiatri Lappi sotkee käsitteitä.
Tavallinen käytöshäiriöinen lapsi ei ole psyykkisesti sairas. Opettajat ovat
tottuneet käsittelemään käytöshäiriöisiä lapsia. Tavallisia käytöshäiriöisiä
lapsia on turha lähettää sairaaloihin tai sairaalakouluihin. Käytöshäiriöt on
maailman sivu hoidettu pitkäjännitteisellä kasvatuksella joko tavallisessa
luokassa tai erityisluokassa.
Mutta opettaja ei ole lääkäri.
Kari Kinnnunen toteaa aivan oikein:
Sairaalla lapsella tulisi olla jatkuva
hoitosuhde ja lääkärin seuraama hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Tarvitaan myös
varasuunnitelma, jos asiat eivät suju kuten pitäisi. (Opettaja)
Lasta ei saa jättää yksin, vaan häntä on
autettava.
Kinnunen penää välimaaston hoitopaikkoja, joita
Vantaalla on lopetettu inkluusion myötä. Kinnunen esittää, että kouluihin
perustettaisiin moniammatillisia pienryhmiä, jossa opettajan työparina voisi
olla psykiatrinen sairaanhoitaja.
Kannatan.
Kinnunen penää tavallisen koulun ja
sairaalakoulun välimaastoon uudenlaisia hoitopaikkoja kuten Vantaalla toimivat
Etappiluokat, joissa toimii myös sosiaalitoimen työntekijöitä.
Kannatan.
Minä esitän lisäksi, että sairaalapaikkojen
määrää ja lastenpsykiatrian resursseja on lisättävä.
Kuten lukijani varmasti tietävät, olen
ihmetellyt vantaalaisen uhkarohkean toimenpideohjelman resurssointia.
Hajotettiin toimivia ja tuloksellisia yksiköitä ja siirryttiin puolivillaisesti
resurssoituun inkluusioon. Köyhän ei kannata leikkiä vähillä rahoillaan,
vaan olla tehokas ja keskittyä oleelliseen.
Suomessa moniin kasvatusalan kokeiluihin lähes
järjestään sisältyy ylenmääräisesti naivistista optimismia. Seurasin
inkluusiokeskustelua paljon ennen Vantaan kokeilua. Käsittääkseni suomalainen
inkluusioajattelu on peräisin omasta yliopistostani, Jyväskylän yliopistosta.
Parisen vuotta sitten eksyin jyväskyläläisen
erityisopetuksen professorin sivuille. Epäilin silloin, että inkluusioon tuskin
on varaa, ja että eritysopettajia ei riitä jokaiseen inkluusioluokkaan.
Professori vastasi jotenkin näin, totta kai,
kun erityisoppilas siirretään tavalliseen luokkaan, mukaan tulee aina
erityisopettaja.
Eipä tullut.
Esitän yksinkertaisen kysymyksen. Kun
luokanopettaja ja erityisopettaja rauhoittelee tai holdaa yhtä Opettaja-lehden
esimerkin tapaista itsetuhoista ja väkivaltaista oppilasta, mitä tehdään niille
lopuille 19 tavalliselle oppilaalle? Tilanteet ovat hyvin nopeita.
Lastenpsykiatri Kari Lappi vastaa
Opettaja-lehdessä, Koulujen kannattaisi kuitenkin hankkia osaamista
esimerkiksi MAPA-menetelmästä (Management of Actual or Potential Aggression),
jota käytetään helsinkiläisessä sairaalakoulussa väkivaltatilanteiden
ennakointiin ja hallintaan.
Niin.
Olin noin vuosi
sitten Kilterin koululla vanhemmille tarkoitetussa Lähikouluperiaate-Infossa.
Eräs huolestunut isä kysyi, mikä on tavallisen oppilaan asema, kun luokkaan
siirretään aggressiivinen ja väkivaltainen oppilas?
Kysymys sivuutettiin.
Opettaja-lehdessä kysytään, Kauanko
väkivaltaa pitää sietää?
Odotamme vastauksia.
Tekstit
