Ihana tn-käsityöluokka

Sijaistin tänään Uomarinteen koulussa. Aamu alkoi käsityöllä, en ennen ollut pitänyt tunteja koulun tn-luokassa. Hyvä, että nyt pääsin, niin komea luokka oli.

Ihastuin oppitunnin resurssointiin, paikalla oli kaksi ammattitaitoista tekniseen käsityöhön erikoistunutta luokanopettajaa ja hommansa osaava kouluvaari. Vaikka olen vaari, katson yhä vielä olevani ammattitaitoinen tekniseen käsityöhön erikoistunut luokanopettaja. Se toinenkin maikka on jo eläkkeellä oleva tekniseen käsityöhön erikoistunut luokanopettaja, mutta hän myös tekee edelleen sijaisuuksia, tn-maikkana. Se kolmas oli oikea kouluvaari.

Joten paikalla oli oikeasti kolme osaavaa ukkoa, taattua vaariluokkaa :) Yhteistyö toimi jouheasti kuin itsestään.

Otin ehkä Vantaan komeimmasta tn-luokasta liudan kuvia. Tilat on hyvin suunniteltu, ja luokan järjestys oli suorastaan hekumallisen kaunis. Uomiksessa täytyy olla hommaansa sitoutuneita käsityömaikkoja.

Ainoa, mikä jäi häiritsemään oli, että pajassa ei ollut ahjoa. Miten sitä saunakauhojen varret oikein taotaan, kun ei voi kunnolla varren päätä kuumentaa?

Aiheena oli nykykäsityön klassikko - hyvin monelle tuttu lehtiteline, jossa kova yhdistyy pehmeään. Unohdin ottaa kuvan lehtitelineestä, hienoja olivat.

Näitähän ne: Lehtitelineitä omasta vanhasta opinahjostani Jyväskylän yliopiston Norssista

Uomiksen lehtitelineet olivat ehkä kultivoituneempia kuin Norssin, sillä varsien yläpäät oli pyöristetty.

Kuvat oppitunnin ja jälkisiivouksen jälkeen, katso niitä ja nauti.

Uuden oppimisen mahalasku

18.11. HS

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

Tutkimus paljastaa: Koulujen uudet menetelmät heikentävät oppimista merkittävästi

suomalaiset peruskoulun tasa-arvo on vaarassa, sanoo psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen.

Hänen mukaansa koululaisilta vaaditaan nykyisin sellaista itseohjautuvuutta, omatoimisuutta ja vastuunottoa, johon läheskään kaikki peruskoululaiset eivät ikänsä puolesta ole valmiita. Tällaiset johtopäätökset Keltikangas-Järvinen tekee muun muassa tuoreesta mutta vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta.

HS sai tiedot tutkimustuloksista ennakkoon.

Suomi taisteli kärkisijoista koululaisten kansainvälisessä Pisa-vertailussa 2000-luvun alussa, ja oppimistuloksiamme hehkutettiin eri puolilla maailmaa. Suomen oppilaiden Pisa-tulokset ovat kuitenkin huonontuneet tällä vuosikymmenellä.

Helsingin yliopistossa tehty lokakuussa valmistunut tutkimus etsi syitä siihen, mikä huonontaa suomalaisten 15-vuotiaiden oppimistuloksia.

”Vielä 2000-luvun alussa Pisan oppimistulokset olivat hyvin tasaiset. Perhetausta ei juurikaan vaikuttanut oppimistuloksiin. Sitten huomattiin, että vähemmän koulutetuista ja vähävaraisemmista perheistä tulevien lapset alkoivat pärjätä heikommin”, kertoo tutkimusta tehnyt psykologian tohtori Aino Saarinen.

* * *

Pienen hiljaiselon jälkeen, nyt runtataan.

Tiedän, että on typerää sanoa, että mitä minä sanoin, mutta nyt on sanottava, että mitä minä sanoin. En ole ainoa kokenut opettaja, joka nyt mielessään toteaa, että mitä minä sanoin.

Jos ollaan jossain kärjessä, pitää miettiä, miten kärkipaikka säilytetään tai peräti, miten kärkipaikkaa halutaan vahvistaa. Suomessa toimittiin päinvastoin, alettiin rahoituksella mahottaa koulutusjärjestelmää. 

Kaiken huippu on, että me aloimme itse, me opettajisto, kritiikittä mahottaa koulujärjestelmää sisältä päin hyppäämäällä sumeasti ns. uuteen oppimiseen. Kalustimme luokkamme Martelan toiveiden mukaisesti heiluvilla salmiakkipöydillä (Martela oli v. 2016 suurin pörssinousija) ja unohdimme oppimisen lainalaisuudet sysäämällä oppimisen vastuun oppilaille, jopa aivan niille pienimmille lapsille.

Samalla suostuimme mielettömään jyväskyläläislähtöiseen inkluusiokokeiluun lopettamalla erityisopetuksen asiantuntijakeskukset, erityiskoulut, ja jätimme eniten tukea tarvitsevat lapset, erityisoppilaat, suurin piirtein heitteille.

Opettajisto odottaa kauhulla seuraavaa Pisaa, ja vielä suuremmalle kauhulla odotamme sitä seuraavaa Pisaa. 

Itse odotan mielenkiinnolla professori Pasi Sahlbergin tuloa amerikkalaistutkimuksista, joissa kerrotaan kännyköiden vaikutuksesta oppimiseen. 

Aloitin blogini kirjoittamisen, kun huomasin, että Suomessa elää jatkuvasti rinnakkaiskoulurevanssihenki. 

Olen moneen kertaan kirjoittanut, että 1990-luvun lopulla Vantaan opettajien ammattiyhdistys VOAY:n risteilyllä, silloisen TT:n tiedottaja ja tulevan EK:n puheenjohtaja Seppo Riski kertoi meille silmää räpäyttämättä, että heidän kannaltaan peruskoulu on turha.

Nyt rustataan sotea, julkisen terveydenhuollon ja työterveyshuollon rinnalle rakennetaan toista yksityistä monikansallista terveydenhuollon järjestelmää.

Pelkään niin pirusti, koska selvää on, että kohta aletaan huutaa yksityiskoulujen perään. 2000-luvun alussa huutelijoita ei kuunneltu, koska koulutusjärjestelmämme piti. Pisa oli meille torjuntavoitto.

Nyt koulutusjärjestelmämme vuotaa. Revanssihuutelijoilla on pian vastustamaton syy vaatia julkisen koulutusjärjestelmän rinnalle yksityisiä kouluja. Eikä heitä voi oikein tällä kertaa siitä syyttääkään.

Olin muutamia vuosia sitten A-studiossa yhdessä silloisen opetusministeri Krista Kiurun ja professori Pasi Sahlbergin kanssa. Olimme Sahlbergin kanssa samaa mieltä siitä, että meillä ei ole tahoa, joka pystyisi koordinoidusti kunnolla suunnittelemaan koulutusjärjestelmää. Ainoa, joka yrittää, on Opetusalan ammattijärjestö OAJ.

Koulutussuunnittelu on Suomessa ollut ajelehtiva ajopuu. Ei edes yliopistoista, uuteen oppimiseen hurahtaneista kasvatustieteellisistä tiedekunnista, ole tullut mitään apua, päinvastoin. 

Joku Kari Uusivirta viitsii enää huudella tuuleen: 

Miksi koulumme Pisa-tulokset heikentyvät jatkuvasti? (Kari Uusikylä 18.11.2018)

Vantaalla tehdään kattava sisäilmaoirekysely

17.11. Vantaan Sanomat - klikkaa suuremmaksi.

Vantaan Sisäilma-asianneuvottelukunnan, jonka jäsen olen, suosituksesta Vantaalla tehdään kaikkia kouluja ja päiväkoteja kattava oirekysely. Se rahoitetaan aiemmin sisäilma-asioihin kohdennetulla määrärahalla. Tulokset otetaan huomioon sisäilmatutkimuksia kohdennettaessa. Kyselyn perusteella koulut voidaan laittaa korjausten suhteen kiirellisyysjärjestykseen.

Vantaan oirekysely on tähän mennessä tehdyistä Suomen laajin ja siksi niin merkittävä. Toivottavasti kyselyistä tulee pysyvä käytäntö, jotta nähdään kaupungin koulujen tervehtymiskehitys. Oirekyselyn tekee Turun yliopisto ympäristölääketieteen professori Tuula Putuksen johdolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tutkimuksissaan todennut, että huono sisäilma heikentää oppimistuloksia.

Moni kollegani on sairastunut huonoon sisäilmaan, osa heistä on joutunut lopettamaan opettajan hommansa siihen. Oma poikani sai pahoja sisäilmaoireita opiskellessaan Hämeenkylän koulun jo puretussa koulurakennuksessa. 

Länsi-Vantaalla on ollut useita homekouluja, Hämeenkylän ja Laajavuoren koulut on jo purettu, Myllymäen ja Vantaankosken koulut odottavat vielä purkamista. 

Usein home on ilmennyt vasta koulun peruskorjauksen jälkeen, sitten on jouduttu jatkuvaan hätäkorjausten ruljanssiin, lopulta koulu on jouduttu purkamaan.

Hirveintä on, että kaupungin uusissa uljaissa kouluissa löytyy jatkuvasti uusia korjattavia kohteita huonon sisäilman takia. Tällaisia kouluja ovat Kanniston ja Kartanonkosken koulut.

On äärimmäisen tärkeää, että kaikki Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa työskentelevät sekä oppilaat että opettajat vastaavat kyselyyn. Tuloksesta on saatava mahdollisimman kattava.

Huono sisäilma ei ole leikin tai vähättelyn asia.