Näytetään tekstit, joissa on tunniste seiskan poikkiviiva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste seiskan poikkiviiva. Näytä kaikki tekstit

tiistai 4. elokuuta 2015

Harakanvarpaita



Siinä ne nyt ovat, uudet kirjaimet ja numerot.

4.8. Iltalehti


Vuoden päästä pieniä peruskoululaisia ei enää johdateta kaunokirjoituksen saloihin, vaan tekstauskirjaimet ottavat vallan luokkahuoneissa.

Käsin kirjoittamisen opettamisesta ainoastaan tekstauskirjaimin päätettiin jo joulukuussa 2014, ja muutos astuu voimaan elokuussa 2016. Nyt Opetushallitus on julkaissut kirjainmuotoilija ja typografi Jarno Lukkarilan suunnittelemat uudet mallikirjaimet.

- Käsin kirjoittamisen taitoa pidetään edelleen tärkeänä, mutta enää ei perusteissa edellytetä kahden kirjaimiston - sidosteisen ja tekstauskirjaimiston - opettamista, Opetushallituksen tiedotteessa perustellaan.


Kesä on kohta ohi. Valistuneet lukijani ovat jo odottaneet kommenttejani uusiin kirjaimiin ja numeroihin. Tuskin kukaan on suhtautunut kaunokirjoitukseen, käsialakirjoitukseen ja seiskan poikkiviivaan niin intohimoisesti kuin minä.




Iltalehden otsikossa on karkea virhe. Kaunokirjoitus on haudattu jo ajat sitten, nyt kuopattiin käsialakirjoitus, joka oli kaunokirjoituksen ja tekstauksen risteymä. Nyt aletaan tekstata.

Kaikki lukijani tietävät, että olen pahoillani, kun käsialakirjoitus jää historiaan. Käsialakirjoitus oli hyvin nopea omaksua, olisin uudistanut hieman kirjainmalleja, mutta en olisi luovuttanut.

Tekstauskirjaimia ei sidota yhteen, joten monella lapsella kirjainvälit hajoavat ja erillisistä sanoista ei aina saada selvää. Syntyy vain kirjainjonoja. Tekstattu teksi vaikuttaa myös lapsellista. Ei ole ollenkaan hauskaa lukea esim. englantilaisten harakanvarpaita.

Hienoa uusissa kirjaimissa on poikkiviivojen paluu harvinaisiin kirjaimiin q ja z. Erityisen hienoa on seiskan poikkiviivan paluu. Olen osaltani taistellut kovastikin seiskan poikkiviivan puolesta.

Huonoa on, että taas kerran annettiin periksi. 

Joskus tuntuu siltä, että nykyperuskoulussa, kun ei pärjätä, annetaan periksi. Kun aina annetaan periksi, sekä opettamisen että oppimisen tasot laskevat.

Kohta ei oppimisen eteen ponnistella mitään. Kaiken pitää olla helppoa ja kivaa. Työnantajat ovat jo ihmeissääm, kun kesätyöpaikoille ilmestyy nuoria päiväksi tai pariksi, häipyvät ja toteavat, tää ei oo mun juttu.

Kauno- ja käsialakirjoitukset olivat esteettisiä tyylilajeja, jotka toivat taitajilleen esteettistä mielihyvää. Käsialakirjoittaminen kehitti lapsen keskittymiskykyä ja heijasti myös ihmisen persoonallisuutta.

Käsinkirjoittaminen kehittää myös älykkyyttä stimuloivalla aivoja.


Olen vahvasti sitä mieltä, että kaikkia kolmea kirjoituksen muotoa tarvitaan, tekstausta, käsialaa sekä näppäimistöllä kirjoittamista. 

torstai 6. helmikuuta 2014

Seiskan poikkiviiva tulee takaisin

 5.2. Keskisuomalainen
 
 
Opetushallitus päättää uusista opetussuunnitelman perusteista ensi syksynä ja uudet suunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2016.
 
Olemme tietoisia numeroiden kirjoitusasuun liittyvistä ongelmista. Otamme huomioon saamamme palautteen ja käytäntö numeron 7 kohdalla todennäköisesti muuttuu, sanoo opetusneuvos Pirjo Sinko.
 
Poikkiviivan palauttamista harkitaan, koska numeroiden yksi ja seitsemän kirjoitusasu koettiin liian samanlaiseksi. Palautetta numeroiden samankaltaisesta kirjoitusasusta on tullut etenkin vaalien yhteydessä. Poikkiviivattoman seitsemän kirjoittajat ovat tulossa äänestysikään.
 
 
 
 
 
 
Hieno pikku-uutinen!
 
Löysin upean a-makinin seiskan poikkiviivalla leikittelevän harjoituksen, Seven Deadly Sins Logo.
 
Kun seiskan poikkiviiva tulee takaisin, vaalien ääntenlaskijat sekä matikan maikat huokaisevat helpotuksesta.

sunnuntai 3. maaliskuuta 2013

Vanhat numerot


Laitoin muutama viikko sitten tänne mallit vanhoista kaunokirjaimista. Minua pyydettiin laittamaan myös vanhat numerot.

Siellä se toljottaa ylväänä ja kauniina, vanha seiska poikkiviivalla.  Voi olla, että viiva on tulossa takaisin, sillä opetushallitus harkitsee viivan palauttamista vuodeksi 2016, jolloin opetussuunnitelmaa uudistetaan.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava 2.

HS 10.11.

Keskisuomalainen: Numero seitsemän voi saada viivansa takaisin

Numero seitsemän voi saada kirjoitusasuunsa poikkiviivan takaisin, kirjoittaa Keskisuomalainen. Opetushallitus harkitsee viivan palauttamista vuodeksi 2016, jolloin opetussuunnitelmaa uudistetaan.


Viiva on pöydällä, koska numerot seitsemän ja yksi sotkeutuvat keskenään, kun osa ihmisistä piirtää ykköseen ylimääräisen hakasen. Tämä aiheuttaa vaikeuksia eritoten vaalien ääntenlaskussa.

Koululaiset on opetettu kirjoittamaan seiska viivatta vuodesta 2004 alkaen.
Keskisuomalaisen mukaan muualla Euroopassa poikkiviiva on harvinainen. Suomessa se otettiin käyttöön 1950-luvulla. Jo 1900-luvun alussa kenraali Vilho Nenonen vaati numeroon poikkiviivaa koska piti sitä tärkeänä tykistölle.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo Keskisuomalaiselle kannattavansa poikkiviivan palauttamista.

Olen valmistautumassa lauantaityöpäivään. Koulussamme on kodin ja koulun yhteistyöpäivä, joka huipentuu aina perinteisiin Teuvon-päivän markkinoihin. Löysin aamun Hesarin nettiversiosta ilosanoman.
Olen vaatinut voimalla seiskan poikkiviivan palauttamista aikaisemmin: 
Jos numerot seiska ja ykkönen aiheuttavat päänvaivaa vaalien ääntenlaskijoille, sitä samaa se on tehnyt myös opettajille kokeita korjattaessa.
Sitä paitsi seiska ilman poikkiviiva on ruma.

Hyvin mielenkiintoista on huomata kuinka kankeaa kaikki loppujen lopuksi on.
Elämme vielä vuotta 2012. Opetushallitus harkitsee viivan palauttamista vuodeksi 2016. Monta komiteaa ja kokousta ja paljon eestaas vatvomista.

Jos näin pieni asia kuin seiskan poikkiviiva vaatii noin monen vuoden harkintaa ja kypsyttelyä, ei pidä ihmetellä, että isot asiat eivät aina liiku ollenkaan.

Ehdotan, että Opetushallitus lähettää samantien kaikille kouluille vanhanmallisen paimenkirjeen, jossa määrätään seiskan poikkiviiva takaisin.

Ei kestä kauaa, kun kaikki Suomen peruskoululaiset alkavat taas rustata niitä poikkiviivoja. Matikan kirjat uusitaan seiskan osalta pikkuhiljaa.

Olkaamme suomalaisia kera seiskan poikkiviivan!

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Seiskan poikkiviiva on rehabilitoitava

Minua ärsyttää niin vietävästi. Monia opettajia ärsyttää niin vietävästi. Kun Uusiin kirjaimiin ja numeroihin siirryttiin, seiskasta jätettiin poikkiviiva pois.

Opetushallituksen sivuilta: Uusissa kirjain- ja numeromalleissa on pyritty ottamaan huomioon muualla maailmassa, etenkin Pohjoismaissa käytettävät kirjain- ja numeromerkit.

Seiskan suhteen ei olisi pitänyt ottaa mallia muualta. Olisi pitänyt luottaa suomalaiseen traditioon.
 
 
Suomalaisen seiskan poikkiviivan isänä voidaan pitää tykistönkenraali, Mannerheim-ristin ritari Vilho Nenosta  (1883-1960). Paina edellistä linkkiä ja lue kenraali Nenosen ihmeellinen lyhyt henkilöhistoria.

Robert Brantberg: Nenosen kiinnostus numeroihin ei rajoittunut pelkästään numeroituihin käskyihin, tykistössä pyöritetään paljon numerotietoa. Nenonen oli jo 1920-luvulla antanut sekaannusten välttämiseksi ohjeen, jonka mukaan numero 7 aina on kirjoitettava poikkiviivalla.

Suomen kouluissa seiskaa ryhdyttiin kuitenkin kirjoittamaan ilman poikkiviivaa. Nenonen kirjelmöi asiasta kouluhallitukseen, hän viittasi asian tärkeyteen tykistössä. Kouluhallitus kieltäytyi muuttamasta käytäntöä vedoten kaunokirjoituksen asiantuntijan lausuntoon. Myöhemmin poikkiviiva kuitenkin palasi käyttöön.

Nyt ei seiskassa ole enää nenospoikkiviivaa.

Olen sotilasarvoltani jääkäri, en tiedä tykeistä tai tykkien ammusten lentoratojen laskemisesta yhtään mitään. Mutta olen kenraali Nenosen kanssa täysin samaa mieltä, seiskan poikkiviiva on sekaannusten välttämiseksi tärkeä.

On ällöttävää korjata matematiikankokeita ja arpoa onko kyseessä seiska tai ykkönen väkäsellä varustettuna. Uudet kirjaimet tulivat Suomen kouluissa käyttöön v. 2000. Ensimmäiset oppilaat, jotka olivat opetelleet uuden malliston alusta alkaen, tulivat minulle oppilaiksi viidennelle luokalle v. 2005.

Hämmästys oli molemminpuolinen, oppilaat eivät tahtoneet saada selvää käsialastani. Minä ärsyynnyin heidän katkonaisesta käsialastaan, joka näytti  tekstauksen ja kaunokirjoituksen sekasotkulta. Yritin kahden vuoden aikana painottaa oppilaille, että seiskan poikkiviiva on tärkeä, mutta osa heistä oli omaksunut nykyseiskan selkäytimiään myöten, mitäään ei ollut enää tehtävissä.

Kun kolmisen vuotta sitten otin pitkästä aikaa vastaan ekan luokan, tein selkeän linjapäätöksen - opetan oppilaille seiskan poikkiviivan ja vaadin sen käyttöä.