Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruotsi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruotsi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 9. toukokuuta 2014

Jossain vaiheessa kielisolmu on avattava


8.5. Taloussanomat

Englannin taitoko riittää? Yritysten mielestä ei todellakaan

Yhä useampi nuori osaa vain englantia ja ruotsia. Yrityksissä kehitys huolestuttaa, sillä muiden kielten – etenkin venäjän – osaajia tarvittaisiin.

Englannin taitoa tarvitaan nykyisin lähes kaikissa työtehtävissä, mutta se ei yksin riitä. Tätä mieltä ovat yritykset, jotka vastasivat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) kyselyyn.

EK:n jäsenyrityksistä lähes joka kolmas tarvitsee venäjäntaitoista henkilökuntaa. Niistä 70 prosenttia arvioi, että venäjälle on käyttöä entistä enemmän tulevaisuudessa.
Neljännes niistäkin yrityksistä, jotka eivät vielä tarvitse venäjän osaajia, uskoo tarvitsevansa venäjäntaitoisia myöhemmin. Myös muiden kielten osaajille on käyttöä:

– On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, asiantuntija Jenni Ruokonen sanoo EK:n tiedotteessa.


Suomessa puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta, mutta peruskoulussa lapsille käytännössä tarjotaan vain kahta kieltä, englantia ja ruotsia. 


Tiedän parhaiten kotikaupunkini Vantaan kielitarjonnan, näin se suurinpiirtein menee muuallakin:


1. A-kieli, kaikille pakollinen englanti, joka alkaa 3. vuosiluokalta


2. Vapaaehtoinen A-kieli, useinmiten saksa, ranska, espanja tai ruotsi, enää hyvin harvoin venäjä, alkavat 4. vuosiluokalta, 7. luokalla nimitys muuttuu valinnaiseksi A-kieleksi


Vapaaehtoinen A-kieli aloitetaan, jos saman kielen ryhmään saadaan vähintään 18 oppilasta. 
Kun yksittäisessä koulussa vapaaehtoisen A-kielen halukkuus hajoaaa eri kielten kesken, on vaikea saada ryhmiä kasaan. 

Vantaalla yhdessä koulussa tarjotaan myös etäopetusta, toinen oppitunneista annetaan omassa koulussa, toinen etänä tietokoneen välityksellä.

3. B-kieli, kaikille pakollinen ruotsi, joka alkaa 7. luokalta


Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei opita mitään kieltä. 


Ammatillisissa oppilaitoksissa ruotsia luetaan yhden viikkotunnin verran, mikä on monelle oppilaalle liikaa. Moni oppilas jättää ammatilliset opintonsa kesken juuri ruotsin takia.


4. Valinnainen B-kieli, joka alkaa 8. luokalta


Valinnaisen B-kielen valitsee hyvin harva oppilas.


Ylioppilaista suurin osa kirjoittaa enää vain yhden kielen, englannin. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42007 nuorta, joista vain 8273 nuorta kirjoitti ruotsin. (KP24.fi 8.2.2014)


Hyvin mielenkiintoista on, että maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat opiskelemaan kotikielensä lisäksi peräti kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia, mikä taitaa olla suvereeni maailmanennätys. Aina oppilas ei hallitse edes omaa kieltään.


Ilman muuta selvää on, että kaikkien lapsien on opiskeltava englannin kieltä. Niin vahvasti englanti on maailmalla lyönyt itsensä läpi.

EK on oikeilla jäljillä vaatiessaan kielitarjonnan monipuolistamista. 


Peruskoulussa kolmen vieraan kielen opettamiseen eivät rahkeet riitä. Rahaa ei ole, ja toisaalta joka toiselle lapselle kolmen kielen opiskelu oman kielen lisäksi on inhimillisesti ajatellen liikaa. Kaikki eivät voi oppia kaikkea.


Ainoa vaihtoehto on, että vain englanti olisi kaikille pakollinen. Toinen pakollinen kieli olisi valinnainen.


Olen aiemmin esittänyt, että ruotsi olisi peruskoulussa valinnainen. Lukiossa kannatan jakoa pitkään ja lyhyeen ruotsiin. Jos lukioon menevä oppilas ei olisi valinnut pitkää ruotsia peruskoulun seiskalla, hän joutuisi ottamaan ja myöhemmin kirjoittamaan lyhyen ruotsin.


Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio ruotsin ryhmissä nousisi. Vaikka opiskelijoita olisi vähemmän kuin nyt, saataisiin palvelusektorille enemmän ruotsin kielen taitajia kuin nyt. Näin taattaisiin suomenruotsalaisille tulevaisuudessakin riittävät palvelut.


Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun (Properuskoulu 31.3.2014)


Pakkoruotsin viivytystaistelu (Properuskoulu 26.3.2011)

Vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):


- 99, 4 % englantia
- 92,2, % ruotsia
- 10,5 % saksaa
- 5,9 % ranskaa
- 1,9 % venäjää
- 1,7 % espanjaa

Kaikki näkevät, mikä kieli on kansainvälistymisen tulppa.

Tilanne on vuodesta 2012 huonontunut entisestään, koska säästöt ovat iskeneet peruskouluun rajusti.

maanantai 31. maaliskuuta 2014

Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun

26.3. Yle


Syksy 2016 muuttaa peruskoululaisten kielten opintoja. Nykyään seiskaluokalla alkava B1-ruotsi alkaa jatkossa jo kuutosluokalla, jos oppilas ei ole aloittanut sitä vapaavalintaisesti jo nelosella. Tavoitteena on muun muassa pehmentää suhtautumista ruotsin kieleen. Kieltenopettajien liitto pelkää, että lopputulos on päinvastainen.

Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi.

A1-kieleksi yli 90 prosenttia koululaisista valitsee englannin. Myös sitä opiskellaan tulevaisuudessa yksi tunti enemmän alakoulussa, missä lapsi lukee siis pian kaikkiaan kolme tuntia enemmän kieliä kuin nykyään. Tunnit siirretään yläkoulusta; kielten kokonaistuntimäärä ei kasva.

Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.

– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.




Kieltenopettajien liitto ei ole ainoa, joka on huolissaan uudistuksesta. En usko, että lasten asenne ruotsin kieleen pehmenee, kun ruotsin kielen opiskelua aikaistetaan vuodella. Osa kuudesluokkalaisista tulee sotkemaan toisiinsa sekä ruotsin että englannin, svenglish.

Joka alakoulusta ei edes löydy ruotsinopettajaa. Isoista kouluista löytyy kyllä innokkaita opettajia, esim. omassa koulussani on osaavia opettajia. Maaseudulla on vielä jäljellä pikkukouluja, joista ruotsin kielen opettamisen intoa ei aina löydy.

Maaseudun ratkaisu voisi olla kiertävät ruotsinopettajat, mutta joillakin alueilla etäisyys kirkonkylän yläkoulusta kunnan reunamille voi olla melkoinen. Toinen ratkaisu on tietoverkkopohjainen etäopetus.

Ruotsinkielen opiskelun luonnollista pehmentämistä on tietenkin sen opiskelun vapaaehtoisuus. 




Ongelma on, että ruotsin kieli on pakollinen, mutta sitä ei ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vain noin joka viides abiturientti kirjoitti keskipitkän ruotsin, mikä osoittaa selvästi, että pakkoruotsi ei motivoi. Kevään kirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta, joista keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta.

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Muutenkin kielipalettia pitäisi laajentaa. On surullista, että suurin osa ylioppilaista kirjoittaa vain englannin. Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta ei puhuta kuin yhtä vierasta kieltä. Kirjoitin v. 1976 kolme kieltä, kielilinjalla opiskelleet kirjoittivat neljä kieltä.

Nyt harva oppilas opiskelee saksaa, ranskaa tai venäjää, vaikka ne ovat suuria eurooppalaisia kieliä. Vielä harvempi oppilas opiskelee espanjaa, kiinaa tai japania.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Ruotsin koulupaniikki

11.3. Yle


Pisa-tutkimusten tuloksista pelästynyt Ruotsin hallitus aikoo sijoittaa noin 2,3 miljardia kruunua eli 260 miljoonaa euroa vuodessa luokkakokojen pienentämiseen alakouluissa.

Puolueet laskevat, että panostus pienentää luokkakokoja enimmillään noin viidellä oppilaalla 2015 alkaen.

"Toivottavasti tämä johtaa siihen, että oppimistilanteista tulee rauhallisempia. Uskomme, että se on erityisen tärkeää juuri ala-asteella", pääministeri Fredrik Reinfeldt perustelee DN:lle.

Koulujen heikentynyt taso on yksi suurimmista vaaliteemoista Ruotsin tämän syksyn valtiopäivävaaleissa. Edellinen Pisa-tutkimus osoitti, että Ruotsissa koululaisten taidot olivat heikentyneet enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.






Ruotsin rinnakkaiskoulujärjestelmä on epäonnistunut, v. 1991 peruskoulut siirtyivät valtiolta kunnille. Viimeinen naula lyötiin arkkuun v. 1992, kun kunnallisten peruskoulujen rinnalle sai perustaa vapaakouluja. Keskiluokan lapset kaikkosivat vapaakouluihin. 

Oppimistulokset romahtivat.

Vapaakoulut ovat yksityisiä kouluja, mutta ne kustannetaan valtion rahoilla! Wallenbergin suku on yksi suurimmista omistajista ja voiton käärijöistä. 

On vaikea ymmärtää, miksi kansankodissa siirryttiin kaikille yhteisestä peruskoulusta eriarvoiseen koulujärjestelmään, joka on vienyt Ruotsin takaisin luokkayhteiskuntaan. 

Tuntuu siltä, että tyhmyydellä ei ole mitään rajaa.

Pisa 12 -tuloksissa Ruotsi putosi alle OECD:n keskiarvon. Ruotsi on sijalla 38 ja painii samassa sarjassa Venäjän, Slovakian ja Turkin kanssa. Suomi on yhteispisteissä seitsemäs, Euroopan ykkönen. Ei ihme, että Ruotsi yrittää tavoittaa Suomen etumatkaa.

Ruotsin peruskoulu on liian helppo. Kun vaaditaan vähän, niin opitaan vähän. Ruotsissa opettajan ammatti ei ole järin arvostettu. On vaikeaa saada riittävästi nuoria opiskelemaan opettajan ammattiin.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt on maltillinen kokoomuslainen, mieleen ei näytä tulevan, että epätasa-arvoinen vapaakoulujärjestelmä voitaisiin purkaa.

Ruotsissa ollaan luokkakojen pienentämisaikeilla oikeilla jäljillä. Suomeenkin pitäisi pian saada aikaan ryhmäkokolaki.


"Vain kirjaamalla maksimiryhmäkoko lakiin tai asetukseen varmistetaan, etteivät lapset joudu työskentelemään ylisuurissa ryhmissä", OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo. (Opettaja 4/2014)


OECD korosti myös, ettei pieniin luokkakokoihin sijoittaminen ole välttämättä tehokkainta. Tutkimukset osoittavat pienten luokkakokojen ja oppimistulosten välillä vain heikon yhteyden, se toteaa analyysissaan. (Yle 11.3.)


Peruskoulu ei kuitenkaan ole yhtä Pisaa ja oppimistuloksia.

Reinfeldtkin toteaa, että toivottavasti pienissä luokissa oppimistilanteista tulee rauhallisempia. On aivan varmaa, että pieneen luokkaan mahtuu keskinmäärin vähemmän häiriköitä tai kiusaajia kuin suureen luokkaan. 

Opettajaurani suurin muutos on juuri pienentyneet luokkakoot. Opetan nyt 20 oppilaan luokkaa, kiitos valtion luokkakokotuelle. Ero on suuri aikaan, jolloin opetin 26-30 oppilaan luokkaa.

Sitä en kiellä, etteikö luokkakokojen pienentämisen lisäksi tarvita jotain muutakin oppimistulosten parantamiseksi kuten Aulis Pitkälä toteaa:




Mutta pitää muistaa, että Suomessa erityisoppilaita on alettu siirtää yleisopetuksen piiriin. On selvää, että silloin luokkien pitää olla kohtuullisen kokoisia. OAJ:n ehdottama 20 oppilaan maksimiluokkakoko on tuntuu kohtuulliselta koolta.

Alan pikkuhiljaa fanittaa entistä esimiestäni, OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälää. Hän on monessa asiassa alkanut ajatella samoin kuin minä. Pitkälä on ehdottanut, että peruskoulu pitäisi siirtää valtion harteille. Hän ehdotti myös, että pitäisikö luokanopettajakoulutukseen ottaa mieskiintiöt takaisin.

Pitää pyytää Aulis FB-toveriksi.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Pisa-pöly on laskeutunut

4.12. Yle


Yle Uutiset laski Pisa-lukujen pohjalta kokonaisindeksin. Kun yhdistetään pärjääminen matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa, Suomi sijoittuu OECD-maista sijalle 3. ja kaikista Pisa-maista sijalle 7.

Enkeliporsas:

Yö on nukuttu ja päivä kukuttu.

Nyt tuntuu vähän paremmalta, Suomi on sentään Euroopan paras maa.

Tänään aamutelkkarissa espoolainen lukion rehtori kuvaili, millaista koulunkäynti on Koreassa, joka pärjäsi hyvin Pisassa: yhtä kouluhelvettiä.

Aamulla seitsemältä kouluun, illalla yhdeksän jälkeen pois ja läksyt päälle. Hiostamista, yksityisopetusta, jopa itsemurhia. Koulua arvostetaan perheissä korkealle, mutta perheen ja suvun kunnia sotkevat päät. 

Nyt kannattaa pitää järki kädessä koko Pisa-keskustelussa, ei ole mitään mieltä lähteä kilpailemaan aasialaisten kanssa. Meidän pitää luottaa omaan hienoon peruskoulumalliimme ja parantaa sitä. Suomi on sittenkin tasa-arvoinen pohjoismainen demokratia. 

Koulun tervettä arvostusta pitää nostaa joka tasolla, myös perheissä. Työ ja ahkeruus kunniaan. 

Ruotsalaiset säälittää niin paljon, ettei huvita edes ilkkua. 

Ruotsin malli on täysin epäonnistunut peruskoulumalli. Ruotsissa tehtiin epäsikiöyksityiskoulumalli, valtio kustantaa ne ja omistajat käärivät voitot taskuihinsa. Wallenbergin suku on yksi suurimmista omistajista.

Sekä yksityiset että julkiset koulut ovat rapautuneet. Ruotsalainen kouluväki on paniikissa. Harva tietää, että ruotsalaisia koululaisia eivät opettajat arvioi ollenkaan.

Ruotsin mallin surkeus on meidän onnemme, sillä kukaan järjellinen ihminen ei tule esittämään yksityisiä peruskouluja meille.

Meidän on pidettävä huolta vielä toimivasta peruskoulustamme. Suurin uhka peruskoululle on kuntien kaamea taloustilanne, on kuntia, jotka eivät pysty kustantamaan säädyllistä peruskoulua. Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa. 

Suurin Pisa-opetus meille on, että osa pojista on putoamassa kyydistä. Itä- ja Pohjois-Suomen koulupoikien tilanne Pisan mukaan on jo ylittänyt hälyrajan.

On selvää, että Suomen laskeva Pisa-käyrä on saatava sojottomaan ylöspäin. Kansalliset matematiikkatalkoot on odotettavissa, saa nähdä millaiset.

Eilen minua haastateltiin Business Insideriin:


Oleellisin toteamukseni oli, joka helpottaa monen ihmisen Pisa-angstia on:

"We teach mathematics only four times a week," Lundell adds. "It's not a lot, especially when we compare how much they teach maths in some Asian countries."

Kannattaa tutkailla alla olevaa Yle:n hienoa yhteenvetoa. 


MaaMatematiikkaLukeminenTiedeKeskiarvo
  1. Shanghai (Kiina)613570580588
  2. Singapore573542551555
  3. Hongkong (Kiina)561545555554
  4. Etelä-Korea554536538543
  5. Japani536538547540
  6. Taiwan560523523535
  7. Suomi519524545529
  8. Viro521516541526
  9. Liechtenstein535516525525
10. Macao (Kiina)538509521523
11. Kanada518523525522
12. Puola518518526521
13. Alankomaat523511522519
14. Sveitsi531509515518
15. Vietnam511508528516
16. Saksa514508524515
17. Irlanti501523522515
18. Australia504512521512
19. Belgia515509505510
20. Uusi Seelanti500512516509
21. Iso-Britannia494499514502
22. Itävalta506490506501
23. Tšekki499493508500
24. Ranska495505499500
25. Slovenia501481514499
26. Tanska500496498498
      OECD keskiarvo494496501497
27. Norja489504495496
28. Latvia491489502494
29. Yhdysvallat481498497492
30. Luxemburg490488491490
31. Italia485490494490
32. Espanja484488496489
33. Portugali487488489488
34. Unkari477488494486
35. Islanti493483478485
36. Liettua479477496484
37. Kroatia471485491482
38. Ruotsi478483485482
39. Venäjä482475486481
40. Israel466486470474
41. Slovakia482463471472
42. Kreikka453477467466
43. Turkki448475463462
44. Serbia449446445447
45. Kypros440449438442
46. Yhdistyneet
      arabiemiirikunnat
434442448441
47. Romania445438439441
48. Bulgaria439436446440
49. Thaimaa427441444437
50. Chile423441445436
51. Costa Rica407441429426
52. Meksiko413424415417
53. Kazakstan432393425417
54. Montenegro410422410414
55. Malesia421398420413
56. Uruguay409411416412
57. Brasilia391410405402
58. Jordania386399409398
59. Argentiina388396406397
60. Tunisia388404398397
61. Albania394394397395
62. Kolumbia376403399393
63. Indonesia375396382384
64. Qatar376388384383
65. Peru368384373375