Jossain vaiheessa kielisolmu on avattava

8.5. Taloussanomat

Englannin taitoko riittää? Yritysten mielestä ei todellakaan

Yhä useampi nuori osaa vain englantia ja ruotsia. Yrityksissä kehitys huolestuttaa, sillä muiden kielten – etenkin venäjän – osaajia tarvittaisiin.

Englannin taitoa tarvitaan nykyisin lähes kaikissa työtehtävissä, mutta se ei yksin riitä. Tätä mieltä ovat yritykset, jotka vastasivat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) kyselyyn.

EK:n jäsenyrityksistä lähes joka kolmas tarvitsee venäjäntaitoista henkilökuntaa. Niistä 70 prosenttia arvioi, että venäjälle on käyttöä entistä enemmän tulevaisuudessa.

Neljännes niistäkin yrityksistä, jotka eivät vielä tarvitse venäjän osaajia, uskoo tarvitsevansa venäjäntaitoisia myöhemmin. Myös muiden kielten osaajille on käyttöä:

– On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, asiantuntija Jenni Ruokonen sanoo EK:n tiedotteessa.


Suomessa puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta, mutta peruskoulussa lapsille käytännössä tarjotaan vain kahta kieltä, englantia ja ruotsia. 

Tiedän parhaiten kotikaupunkini Vantaan kielitarjonnan, näin se suurinpiirtein menee muuallakin:

1. A-kieli, kaikille pakollinen englanti, joka alkaa 3. vuosiluokalta

2. Vapaaehtoinen A-kieli, useinmiten saksa, ranska, espanja tai ruotsi, enää hyvin harvoin venäjä, alkavat 4. vuosiluokalta, 7. luokalla nimitys muuttuu valinnaiseksi A-kieleksi

Vapaaehtoinen A-kieli aloitetaan, jos saman kielen ryhmään saadaan vähintään 18 oppilasta. Kun yksittäisessä koulussa vapaaehtoisen A-kielen halukkuus hajoaaa eri kielten kesken, on vaikea saada ryhmiä kasaan. 

Vantaalla yhdessä koulussa tarjotaan myös etäopetusta, toinen oppitunneista annetaan omassa koulussa, toinen etänä tietokoneen välityksellä.

3. B-kieli, kaikille pakollinen ruotsi, joka alkaa 7. luokalta

Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei opita mitään kieltä. 

Ammatillisissa oppilaitoksissa ruotsia luetaan yhden viikkotunnin verran, mikä on monelle oppilaalle liikaa. Moni oppilas jättää ammatilliset opintonsa kesken juuri ruotsin takia.

4. Valinnainen B-kieli, joka alkaa 8. luokalta

Valinnaisen B-kielen valitsee hyvin harva oppilas.

Ylioppilaista suurin osa kirjoittaa enää vain yhden kielen, englannin. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42007 nuorta, joista vain 8273 nuorta kirjoitti ruotsin. (KP24.fi 8.2.2014)

Hyvin mielenkiintoista on, että maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat opiskelemaan kotikielensä lisäksi peräti kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia, mikä taitaa olla suvereeni maailmanennätys. Aina oppilas ei hallitse edes omaa kieltään.

Ilman muuta selvää on, että kaikkien lapsien on opiskeltava englannin kieltä. Niin vahvasti englanti on maailmalla lyönyt itsensä läpi.

EK on oikeilla jäljillä vaatiessaan kielitarjonnan monipuolistamista. 

Peruskoulussa kolmen vieraan kielen opettamiseen eivät rahkeet riitä. Rahaa ei ole, ja toisaalta joka toiselle lapselle kolmen kielen opiskelu oman kielen lisäksi on inhimillisesti ajatellen liikaa. Kaikki eivät voi oppia kaikkea.

Ainoa vaihtoehto on, että vain englanti olisi kaikille pakollinen. Toinen pakollinen kieli olisi valinnainen.

Olen aiemmin esittänyt, että ruotsi olisi peruskoulussa valinnainen. Lukiossa kannatan jakoa pitkään ja lyhyeen ruotsiin. Jos lukioon menevä oppilas ei olisi valinnut pitkää ruotsia peruskoulun seiskalla, hän joutuisi ottamaan ja myöhemmin kirjoittamaan lyhyen ruotsin.

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio ruotsin ryhmissä nousisi. Vaikka opiskelijoita olisi vähemmän kuin nyt, saataisiin palvelusektorille enemmän ruotsin kielen taitajia kuin nyt. Näin taattaisiin suomenruotsalaisille tulevaisuudessakin riittävät palvelut.

Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun (Properuskoulu 31.3.2014)

Pakkoruotsin viivytystaistelu (Properuskoulu 26.3.2011)

Vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):

- 99, 4 % englantia

- 92,2, % ruotsia

- 10,5 % saksaa

- 5,9 % ranskaa

- 1,9 % venäjää

- 1,7 % espanjaa

Kaikki näkevät, mikä kieli on kansainvälistymisen tulppa.

Tilanne on vuodesta 2012 huonontunut entisestään, koska säästöt ovat iskeneet peruskouluun rajusti.

Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun

http://eplads.norden.org

26.3. Yle

Pakollinen ruotsi tulee alakouluun – mutta kuka sitä opettaa?

Syksy 2016 muuttaa peruskoululaisten kielten opintoja. Nykyään seiskaluokalla alkava B1-ruotsi alkaa jatkossa jo kuutosluokalla, jos oppilas ei ole aloittanut sitä vapaavalintaisesti jo nelosella. Tavoitteena on muun muassa pehmentää suhtautumista ruotsin kieleen. Kieltenopettajien liitto pelkää, että lopputulos on päinvastainen.

Nykyiset kolmasluokkalaiset aloittavat pakollisen ruotsin opiskelun jo kuudennella luokalla, kun kieliohjelma muuttuu opetussuunnitelman uudistuksen astuessa voimaan elokuussa 2016. Aiemmin alakoulun läpi on halutessaan voinut kulkea yhtä vierasta kieltä opiskellen, jatkossa niitä tulee kaksi.

A1-kieleksi yli 90 prosenttia koululaisista valitsee englannin. Myös sitä opiskellaan tulevaisuudessa yksi tunti enemmän alakoulussa, missä lapsi lukee siis pian kaikkiaan kolme tuntia enemmän kieliä kuin nykyään. Tunnit siirretään yläkoulusta; kielten kokonaistuntimäärä ei kasva.

Kieltenopettajien liitto on huolissaan uudistuksesta sekä alakoulussa että yläkoulussa.

– Näen tämän ennemmin uhkana kuin mahdollisuutena, sanoo Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja Kari Jukarainen.

Surullinen kielitilasto (Properuskoulu 18.8.2013)

Suut-suppuun-Lipponen ripittää taas (Properuskoulu 15.12.2010)

Kieltenopettajien liitto ei ole ainoa, joka on huolissaan uudistuksesta. En usko, että lasten asenne ruotsin kieleen pehmenee, kun ruotsin kielen opiskelua aikaistetaan vuodella. Osa kuudesluokkalaisista tulee sotkemaan toisiinsa sekä ruotsin että englannin, svenglish.

Joka alakoulusta ei edes löydy ruotsinopettajaa. Isoista kouluista löytyy kyllä innokkaita opettajia, esim. omassa koulussani on osaavia opettajia. Maaseudulla on vielä jäljellä pikkukouluja, joista ruotsin kielen opettamisen intoa ei aina löydy.

Maaseudun ratkaisu voisi olla kiertävät ruotsinopettajat, mutta joillakin alueilla etäisyys kirkonkylän yläkoulusta kunnan reunamille voi olla melkoinen. Toinen ratkaisu on tietoverkkopohjainen etäopetus.

Ruotsinkielen opiskelun luonnollista pehmentämistä on tietenkin sen opiskelun vapaaehtoisuus. 

Keskipohjanmaa: Ruotsin kirjoittaa yhä harvempi (KP24 8.2.)

Ongelma on, että ruotsin kieli on pakollinen, mutta sitä ei ole pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa. Vain noin joka viides abiturientti kirjoitti keskipitkän ruotsin, mikä osoittaa selvästi, että pakkoruotsi ei motivoi. Kevään kirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta, joista keskipitkän ruotsin kirjoitti vain 8273 nuorta.

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, mutta ylioppilaskirjoituksissa pakollinen, voisi olla, että motivaatio ruotsin kielen opiskeluun kasvaisi. Osa peruskoululaisista ottaisi vapaaehtoisesti pitkän ruotsin, ylioppilaskokeissa he kirjoittaisivat pitkän ruotsin. Muut lukiolaiset opiskelisivat lyhyttä ruotsia, he kirjoittaisivat vastaavasti lyhyen ruotsin.

Muutenkin kielipalettia pitäisi laajentaa. On surullista, että suurin osa ylioppilaista kirjoittaa vain englannin. Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta ei puhuta kuin yhtä vierasta kieltä. Kirjoitin v. 1976 kolme kieltä, kielilinjalla opiskelleet kirjoittivat neljä kieltä.

Nyt harva oppilas opiskelee saksaa, ranskaa tai venäjää, vaikka ne ovat suuria eurooppalaisia kieliä. Vielä harvempi oppilas opiskelee espanjaa, kiinaa tai japania.

Ruotsin koulupaniikki

http://nonicoclolasos.wordpress.com/category/skolan/

11.3. Yle

Ruotsi yrittää saavuttaa Suomen koulumenestystä kutistamalla luokkia

Pisa-tutkimusten tuloksista pelästynyt Ruotsin hallitus aikoo sijoittaa noin 2,3 miljardia kruunua eli 260 miljoonaa euroa vuodessa luokkakokojen pienentämiseen alakouluissa.

Puolueet laskevat, että panostus pienentää luokkakokoja enimmillään noin viidellä oppilaalla 2015 alkaen.

"Toivottavasti tämä johtaa siihen, että oppimistilanteista tulee rauhallisempia. Uskomme, että se on erityisen tärkeää juuri ala-asteella", pääministeri Fredrik Reinfeldt perustelee DN:lle.

Koulujen heikentynyt taso on yksi suurimmista vaaliteemoista Ruotsin tämän syksyn valtiopäivävaaleissa. Edellinen Pisa-tutkimus osoitti, että Ruotsissa koululaisten taidot olivat heikentyneet enemmän kuin missään muussa OECD-maassa.

Pisa-pöly on laskeutunut (Properuskoulu 4.12.2013)

Enbusken radio-ohjelman jälkitunnelmia (Properuskoulu 24.3.2011)

Ruotsalaisia käenpoikakouluja Suomeen? (Properuskoulu 8.1.2011)

Ruotsin rinnakkaiskoulujärjestelmä on epäonnistunut, v. 1991 peruskoulut siirtyivät valtiolta kunnille. Viimeinen naula lyötiin arkkuun v. 1992, kun kunnallisten peruskoulujen rinnalle sai perustaa vapaakouluja. Keskiluokan lapset kaikkosivat vapaakouluihin. 

Oppimistulokset romahtivat.

Vapaakoulut ovat yksityisiä kouluja, mutta ne kustannetaan valtion rahoilla! Wallenbergin suku on yksi suurimmista omistajista ja voiton käärijöistä. 

On vaikea ymmärtää, miksi kansankodissa siirryttiin kaikille yhteisestä peruskoulusta eriarvoiseen koulujärjestelmään, joka on vienyt Ruotsin takaisin luokkayhteiskuntaan. 

Tuntuu siltä, että tyhmyydellä ei ole mitään rajaa.

Pisa 12 -tuloksissa Ruotsi putosi alle OECD:n keskiarvon. Ruotsi on sijalla 38 ja painii samassa sarjassa Venäjän, Slovakian ja Turkin kanssa. Suomi on yhteispisteissä seitsemäs, Euroopan ykkönen. Ei ihme, että Ruotsi yrittää tavoittaa Suomen etumatkaa.

Ruotsin peruskoulu on liian helppo. Kun vaaditaan vähän, niin opitaan vähän. Ruotsissa opettajan ammatti ei ole järin arvostettu. On vaikeaa saada riittävästi nuoria opiskelemaan opettajan ammattiin.

Pääministeri Fredrik Reinfeldt on maltillinen kokoomuslainen, mieleen ei näytä tulevan, että epätasa-arvoinen vapaakoulujärjestelmä voitaisiin purkaa.

Ruotsissa ollaan luokkakojen pienentämisaikeilla oikeilla jäljillä. Suomeenkin pitäisi pian saada aikaan ryhmäkokolaki.

"Vain kirjaamalla maksimiryhmäkoko lakiin tai asetukseen varmistetaan, etteivät lapset joudu työskentelemään ylisuurissa ryhmissä", OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo sanoo. (Opettaja 4/2014)

OECD korosti myös, ettei pieniin luokkakokoihin sijoittaminen ole välttämättä tehokkainta. Tutkimukset osoittavat pienten luokkakokojen ja oppimistulosten välillä vain heikon yhteyden, se toteaa analyysissaan. (Yle 11.3.)

Peruskoulu ei kuitenkaan ole yhtä Pisaa ja oppimistuloksia.

Reinfeldtkin toteaa, että toivottavasti pienissä luokissa oppimistilanteista tulee rauhallisempia. On aivan varmaa, että pieneen luokkaan mahtuu keskinmäärin vähemmän häiriköitä tai kiusaajia kuin suureen luokkaan. 

Opettajaurani suurin muutos on juuri pienentyneet luokkakoot. Opetan nyt 20 oppilaan luokkaa, kiitos valtion luokkakokotuelle. Ero on suuri aikaan, jolloin opetin 26-30 oppilaan luokkaa.

Sitä en kiellä, etteikö luokkakokojen pienentämisen lisäksi tarvita jotain muutakin oppimistulosten parantamiseksi kuten Aulis Pitkälä toteaa:

Opetushallituksen pääjohtaja: Tulokset eivät parane vain luokkakokoja pienentämällä (HS 11.3.)

Mutta pitää muistaa, että Suomessa erityisoppilaita on alettu siirtää yleisopetuksen piiriin. On selvää, että silloin luokkien pitää olla kohtuullisen kokoisia. OAJ:n ehdottama 20 oppilaan maksimiluokkakoko on tuntuu kohtuulliselta koolta.

Alan pikkuhiljaa fanittaa entistä esimiestäni, OPH:n pääjohtaja Aulis Pitkälää. Hän on monessa asiassa alkanut ajatella samoin kuin minä. Pitkälä on ehdottanut, että peruskoulu pitäisi siirtää valtion harteille. Hän ehdotti myös, että pitäisikö luokanopettajakoulutukseen ottaa mieskiintiöt takaisin.

Pitää pyytää Aulis FB-toveriksi.

Pisa-pöly on laskeutunut

4.12. Yle

Kokonaistulos sen kertoo: Suomi onkin Euroopan paras Pisa-maa - "Ruotsin tilanne katastrofaalinen"

Yle Uutiset laski Pisa-lukujen pohjalta kokonaisindeksin. Kun yhdistetään pärjääminen matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa, Suomi sijoittuu OECD-maista sijalle 3. ja kaikista Pisa-maista sijalle 7.

Enkeliporsas:

Yö on nukuttu ja päivä kukuttu.

Nyt tuntuu vähän paremmalta, Suomi on sentään Euroopan paras maa.

Tänään aamutelkkarissa espoolainen lukion rehtori kuvaili, millaista koulunkäynti on Koreassa, joka pärjäsi hyvin Pisassa: yhtä kouluhelvettiä.

Aamulla seitsemältä kouluun, illalla yhdeksän jälkeen pois ja läksyt päälle. Hiostamista, yksityisopetusta, jopa itsemurhia. Koulua arvostetaan perheissä korkealle, mutta perheen ja suvun kunnia sotkevat päät. 

Nyt kannattaa pitää järki kädessä koko Pisa-keskustelussa, ei ole mitään mieltä lähteä kilpailemaan aasialaisten kanssa. Meidän pitää luottaa omaan hienoon peruskoulumalliimme ja parantaa sitä. Suomi on sittenkin tasa-arvoinen pohjoismainen demokratia. 

Koulun tervettä arvostusta pitää nostaa joka tasolla, myös perheissä. Työ ja ahkeruus kunniaan. 

Ruotsalaiset säälittää niin paljon, ettei huvita edes ilkkua. 

Ruotsin malli on täysin epäonnistunut peruskoulumalli. Ruotsissa tehtiin epäsikiöyksityiskoulumalli, valtio kustantaa ne ja omistajat käärivät voitot taskuihinsa. Wallenbergin suku on yksi suurimmista omistajista.

Sekä yksityiset että julkiset koulut ovat rapautuneet. Ruotsalainen kouluväki on paniikissa. Harva tietää, että ruotsalaisia koululaisia eivät opettajat arvioi ollenkaan.

Ruotsin mallin surkeus on meidän onnemme, sillä kukaan järjellinen ihminen ei tule esittämään yksityisiä peruskouluja meille.

Meidän on pidettävä huolta vielä toimivasta peruskoulustamme. Suurin uhka peruskoululle on kuntien kaamea taloustilanne, on kuntia, jotka eivät pysty kustantamaan säädyllistä peruskoulua. Koulutuksellinen tasa-arvo on todellisessa vaarassa. 

Suurin Pisa-opetus meille on, että osa pojista on putoamassa kyydistä. Itä- ja Pohjois-Suomen koulupoikien tilanne Pisan mukaan on jo ylittänyt hälyrajan.

On selvää, että Suomen laskeva Pisa-käyrä on saatava sojottomaan ylöspäin. Kansalliset matematiikkatalkoot on odotettavissa, saa nähdä millaiset.

Eilen minua haastateltiin Business Insideriin:

Business Insiderin juttu, pikkupätkä englantiakin (Properuskoulu 3.12.)

Oleellisin toteamukseni oli, joka helpottaa monen ihmisen Pisa-angstia on:

"We teach mathematics only four times a week," Lundell adds. "It's not a lot, especially when we compare how much they teach maths in some Asian countries."

Kannattaa tutkailla alla olevaa Yle:n hienoa yhteenvetoa. 

Maa	Matematiikka	Lukeminen	Tiede	Keskiarvo
1. Shanghai (Kiina)	613	570	580	588
2. Singapore	573	542	551	555
3. Hongkong (Kiina)	561	545	555	554
4. Etelä-Korea	554	536	538	543
5. Japani	536	538	547	540
6. Taiwan	560	523	523	535
7. Suomi	519	524	545	529
8. Viro	521	516	541	526
9. Liechtenstein	535	516	525	525
10. Macao (Kiina)	538	509	521	523
11. Kanada	518	523	525	522
12. Puola	518	518	526	521
13. Alankomaat	523	511	522	519
14. Sveitsi	531	509	515	518
15. Vietnam	511	508	528	516
16. Saksa	514	508	524	515
17. Irlanti	501	523	522	515
18. Australia	504	512	521	512
19. Belgia	515	509	505	510
20. Uusi Seelanti	500	512	516	509
21. Iso-Britannia	494	499	514	502
22. Itävalta	506	490	506	501
23. Tšekki	499	493	508	500
24. Ranska	495	505	499	500
25. Slovenia	501	481	514	499
26. Tanska	500	496	498	498
OECD keskiarvo	494	496	501	497
27. Norja	489	504	495	496
28. Latvia	491	489	502	494
29. Yhdysvallat	481	498	497	492
30. Luxemburg	490	488	491	490
31. Italia	485	490	494	490
32. Espanja	484	488	496	489
33. Portugali	487	488	489	488
34. Unkari	477	488	494	486
35. Islanti	493	483	478	485
36. Liettua	479	477	496	484
37. Kroatia	471	485	491	482
38. Ruotsi	478	483	485	482
39. Venäjä	482	475	486	481
40. Israel	466	486	470	474
41. Slovakia	482	463	471	472
42. Kreikka	453	477	467	466
43. Turkki	448	475	463	462
44. Serbia	449	446	445	447
45. Kypros	440	449	438	442
46. Yhdistyneet       arabiemiirikunnat	434	442	448	441
47. Romania	445	438	439	441
48. Bulgaria	439	436	446	440
49. Thaimaa	427	441	444	437
50. Chile	423	441	445	436
51. Costa Rica	407	441	429	426
52. Meksiko	413	424	415	417
53. Kazakstan	432	393	425	417
54. Montenegro	410	422	410	414
55. Malesia	421	398	420	413
56. Uruguay	409	411	416	412
57. Brasilia	391	410	405	402
58. Jordania	386	399	409	398
59. Argentiina	388	396	406	397
60. Tunisia	388	404	398	397
61. Albania	394	394	397	395
62. Kolumbia	376	403	399	393
63. Indonesia	375	396	382	384
64. Qatar	376	388	384	383
65. Peru	368	384	373	375