torstai 26. syyskuuta 2013

Koulusäästöistä

26.9. HS


Kahden koulun lakkautuksesta ja kahden koulun tilojen karsimisesta ei kerry Vantaalle viiden miljoonan euron vuosisäästöjä.
Kouluista vastaava sivistystoimi esitteli elokuussa säästöaikeensa. Ne perustuivat siihen, että Tuomelan ja Hevoshaan koulujen sekä Viertolan ja Kulomäen koulujen lisärakennusten alasajosta kertyisi tarvittava säästö vuosina 2014–2016.
Kyse on velkaohjelmasta, jolla on määrä saada kuriin Vantaan miljardivelka.
Suljettavista tiloista kertyy kuitenkin enintään puolentoista miljoonan euron säästö vuokrissa, siivouksessa ja isännöinnissä.
Loput luvut perustuvat siihen, että kaksi miljoonaa säästyisi, kun oppilaat täyttäisivät koulut tiiviisti eikä uusia tarvittaisi.
Puolitoista miljoonaa euroa pitäisi saada myyntituloina esimerkiksi Tuomelan suojellun koulurakennuksen myynnistä ja Hevoshaan koulun tontista.
Kouluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (sd) myöntää, että säästöistä on vasta valmistumassa laskelma ensi maanantaiksi.
HS:n saama karkea jaottelu pitää paikkansa, hän vahvistaa.
Valtuuston on määrä päättää säästöistä marraskuussa.


On vaikea kuvitella, mitä kaupunki oikeastaan säästää lanaamalla Tuomelan ja Hevoshaan koulut. Koulujen tonttien myynnistä saadaan kertatuotto, ei sen enempää. Tuomelan koulurakennus on suojeltu rakennus, joka on suunniteltu koulukäyttöön. Vaikea sinne asuntoja on laittaa.

Vuokra-, siivous- ja isännöinnistä saatavat säästöt ovat ns. sektorikohtaista säästöä, joka liukenee siihen, kun kaupungin tilakeskus menettää ko. tulot, lähes nollapeliä siis.

Vantaan koulutoimessa on käytetty säästöruuvia tehokkaasti jo pidemmän aikaa. Opetusta annetaan minimitunneilla, oppikirjoista ja -materiaalista ei voi enää säästää eikä kouluruuasta.

Pitää muistaa, että liian kovat koulutoimen säästöt lankeavat aina myöhemmin maksettaviksi, sosiaali- ja terveys puolen menot sen kuin kasvavat. Muutama päivä sitten Hesarissa esiteltiin Suomen kuntien menoja, yksin erikoissairaanhoito maksaa enemmän kuin Suomen peruskoulujen ja lukioiden opetus yhteensä.

Ei haluta ymmärtää, että koulutus on ennaltaehkäisevää toimintaa. Kunnolla järjestetty koulutus tuo pitkän aikavälin säästöä.


Yle kyseli pari päivää sitten kuntajohtajilta, "Miten arvioitte säästöjen vaikuttavan kuntalaisten elämään kunnassanne?"

Koulutuksen kannalta vastaukset olivat hätkähdyttäviä, niin hätkähdyttäviä, että mieleen tulee, onko nyt käynnissä jonkinlainen nykymallisen peruskoulun suunnitelmallinen alasajo? 



Kunnallinen säästönokkimisjärjestys:

1. Koulujen opetusryhmiä suurennetaan,  53 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Näin tullaan esim. Vantaalla toimimaan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Jos Suomen kuntajohtajille annettaisiin täysin vapaat kädet, palattaisiin 30-40 oppilaan luokkakokoihin. 

On kaikin voimin ponnisteltava, että luokkakokojen enimmäiskoot määriteltäisiin lailla.

4.  Kouluavustajien (Oletan, että kyseessä ovat koulunkäyntiavustajat.) määrää vähennetään, 33 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Ajatus on absurdi. Samaan aikaan, kun inkluusiota, erityisoppilaiden sijoittelua ns. tavallisiin luokkiin, on alettu täysimääräisesti toteuttaa, kirkkain silmin kuntajohtajat sanovat, että luokkakokoja pitää suurentaa ja koulunkäyntiavustajia laitetaan kilometritehtaalle.

Tulevaisuudessa voi olla, että yhdellä opettajalla voi olla esim. 32 oppilaan luokka, jossa on vaikka kahdeksan erityisoppilasta ilman, että koulunkäyntiavustajaa näkyy mailla halmeilla puhumattakaan erityisopettajasta.

10. Kouluja suljetaan, 28 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

En ymmärrä, mistä niitä suljettavia kouluja enää oikein löytyy. 

Maaseutu on jo lähes tyhjennetty kyläkouluista, nyt aletaan lakkauttaa usean sadan oppilaan isoja lähiökouluja. Suunnitellaan täyttä häkää isoja alueellisia lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskouluja. 

Harvalle lakkautetulle koululle on löydetty uusiokäyttöä, suurin osa suljetuista kouluista kiinteistö- ja hoitokuluineen on jäänyt kuntien kontolle.

15. Säästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten elämään, 13 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Missä maailmassa elävät kuntajohtajat, jotka ajattelevat noin?

Ylen jutun hauska pikkufinessi on, kun Vantaan kaupungin talousjohtaja Patrik Marjamaa toteaa, "...on arvioitu, että on parempi säästää seinistä eikä opetuksesta."

Opetusalalla on muodissa aina joku mantranomainen lause, jota tyrkytetään joka paikassa. Edellinen koski luokkakokoa, "maksimista tulee minimi".

Kummassakaan mantarassa ei ole järjen häivää. Jokainen opettaja tietää, että on oppimisen ja kasvatuksen kannalta on tehokkaampaa opettaa vaikka sitä "20 oppilaan maksimikokoluokkaa" kuin yli 30 oppilaan luokkaa. 

Kaikki tietävät aivan hyvin, että kun ensin "säästetään seinistä", pian varmasti säästetään jostain muusta lisää.

Alan olla lähes varma siitä, että peruskoulujen alasajon idea ei ole ainoastaan säästäminen, vaan kyse on ideologiasta. 

Niin järjestelmällistä toiminta on, kaiken järjellisen logiikan mukaan kyse ei voi olla sattuma tai vahinko, koska peruskoulutuksen alasajo pyyhkii paraikaa systemaattisesti läpi koko maan.

En voi ymmärtää, kuinka tyynesti kansalaiset, opettajat ja lasten vanhemmat, asian ottavat.


Tämän päivän Hesarissa oli toinenkin Vantaata koskeva artikkeli, poimin artikkelista pari mielenkiintoista kysymystä:

Raivaako Vantaa tietä tuleville suurkouluille?

HS pyysi apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothilta (sd) ja perusopetuksen johtajalta Ilkka Kalolta vastaukset kiperimpiin kysymyksiin.

Vuodessa tulee 250 oppilasta lisää. Mihin ohjataan ne, jotka eivät mahdu nykykouluihin?


Kaikki mahtuvat kouluihin. Vanhemmat ovat laskeneet oppilasmääriä vuonna 2021. Väestöennusteista puuttuu se, että noin 700 oppilasta menee ruotsinkieliseen tai johonkin muuhun kouluun tai ulkomaille. Olemme huomioineet tämän.

Enkeliporsas:

Esim. Pähkinärinnettä laajennetaan lähivuosina rajusti. Uusille alueille tulee varmasti myös koululaisia. Mihin heidät tungetaan lakkautettavan Tuomelan koulun oppilaiden lisäksi?

Minä ennustan, että Vantaa tulevaisuudessa viisveisaa valtiolta saatavasta luokkakokojen pienentämiseen suunnatusta avustuksesta. Toisaalta ei ole mitään varmuuta siitä, että valtio tulee sitä enää jakamaankaan. 

Ei ole vaikea päätellä, että opettajien virkoja ja koulunkäyntiavustajien toimia tullaan lakkauttamaan. Lue, luokkakokoja tullaan suurentamaan menneiden aikojen kolmenkympin oppilaan pintaan.

Kun luokkakokoavustuksesta ei enää välitetä, on sen jälkeen helppo lomauttaa opettajia. Muualla Suomessa on meneillään kuuma opettajien lomauttamisaalto.

Milloin vuorokouluun mennään ja millainen siitä tulee?

Vähitellen 5.–9. luokkien oppilaille tulee nykyistä enemmän koulua iltapäivinä kello 14–16.
Opetus järjestetään kello 8–16. Keskipäivällä luokkia ei jaeta ryhmiin, joten tiloihin mahtuu.
Enkeliporsas:
Vuorokoulua käytiin lähinnä sodan jälkeen, kun koululaisikäluokat olivat suuria. Silloin Suomi oli oikeasti köyhä vielä maatalousvaltainen maa täynnä pientilallisia. Samaan aikaan maksettiin Neuvostoliitolle suuria sotakorvauksia. 
Onko kyse siitä, että lakkautetaan toimivia kouluja ja kootaan oppilaat suurkouluihin?

Ei ole suurkoulusuunnitelmaa. On kuitenkin etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle.
Enkeliporsas:
Jos ei ole suurkoulusuunnitelmaa, miksi sitten on etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle?


Kovaa keskustelua löytyy vantaanperusopetus.blogista:

Vantaa suunnittelee kouluverkon tiivistämistä

perjantai 20. syyskuuta 2013

Sananvapaus on demokratiaa

20.9. Yle


Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut Riihimäen kaupungin kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle ja kaupunginlakimiehelle huomautuksen opettajan sananvapauden loukkaamisesta.
Lisäksi hän pyytää kaupunkia arvioimaan, miten sananvapauden loukkaus voitaisiin oikaista ja hyvittää opettajalle.
Kaupunki antoi riihimäkeläiselle luokanopettajalle huhtikuussa 2012 kirjallisen varoituksen tämän sanomalehti Aamupostin yleisönosastoon kirjoittaman artikkelin johdosta.
Opettaja käsitteli kirjoituksessaan laajasti murrosikäisten kasvatusta ja esitti samalla näkemyksiään Riihimäen alakoulujen kuudensien luokkien siirrosta yläkouluun. Opettajan saama varoitus perustui kirjoituksen muutamiin virkkeisiin, joiden sävyn katsottiin vahingoittaneen työnantajaa.
Oikeusasiamies  Petri Jääskeläinen katsoo, että varoituksen antaminen sananvapauden käytöstä oli ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vastaista. Opettajan kirjoituksella oli korotettu sananvapauden suoja, koska se käsitteli yleisesti tärkeää asiaa, lasten etua ja oppilaiden sijoittamista kouluihin. Tällöin viranomaisten valta harkita sananvapauden käytön seuraamuksia on erityisen ahdas.
Kaupungin mukaan opettaja oli väittänyt kirjoituksessaan koulutoimen suhtautuneen vihamielisesti vanhempiin ja esittäneen vihjailuja, ettei vanhempia kuultu oppilaiden siirrossa. Kaupunki piti menettelyä erityisen moitittavana, koska opettaja oli jo aiemmin saanut varoituksen varomattomasta viestinnästä.
Oikeusasiamiehen mielestä opettajan kirjoitus ei vahingoittanut työnantajaa eikä opettaja rikkonut lojaliteettivelvoitettaan työnantajaansa kohtaan.
Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen otti asian tutkittavakseen omasta aloitteestaan, koska asialla katsottiin olevan yleistä merkitystä.


Oikea päätös.

Blogistina olen miettinyt paljon asemaani. Viime kevät oli kovin hektinen Korhos-gaten takia. Blogi-kirjoitukseni saivat kovasti julkisuutta.

Otin selkeästi kantaa, vaikka en olekaan Helsingin kaupungin palveluksessa. Otin kantaa niin lujaa, että tuskin minulla olisi asiaa enää Helsingin kaupungin palvelukseen. En ole sinne menossakaan, olen lojaali Vantaan kaupungille arvokkaaseen loppuun saakka, kolmen vuoden päästä minua odottaa kissanpäivät, eläke.

Kunta ei ole yksityisyritys, vaan julkishallinnollinen yksikkö. Avoimuus ei saa olla tyhjä sana.

Otan esimerkiksi itseni. Olen asunut Vantaalla viisivuotiaasta asti. Viisi lastani on syntynyt Vantaalla ja he ovat käyneet koulunsa Vantaalla. Olen töissä Vantaan kaupungin palveluksessa. Maksan veroni Vantaalle. Olen siis perusvantaalainen.

Pitäisikö minun pitäisi pitää suuni kiinni, kun huomaan epäkohtia vantaalaisessa kouluelämässä? Opettajat ovat koulun asiantuntijoita.

Sananvapaus on demokratian kivijalka.

Vantaan kaupunki on avoin kaupunki. Kukaan ei ole koskaan kieltänyt minua ilmaisemasta mielipidettäni kipeistäkin koulua koskevista asioista.


Lue vielä : 

Sananvapauskiistan voittanut opettaja: "Tässä loppuu monen vuoden kierre"(HS 20.9.)

Riihimäkeläinen opettaja Antti Korpi huojentui kaupungin saamasta huomautuksesta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Riihimäen kaupungille huomautuksen opettajan sananvapauden loukkaamisesta perjantaina.

"Kyllä opettajan täytyy saada keskustella tärkeistä asioista. Eihän mikään organisaatio kehity, ellei jossain vaiheessa jostain tule kritiikkiä ja sitä kautta uusia näkemyksiä", Korpi toteaa.


Hienoa Antti Korpi, että avasit suusi. Liian monet opettajat ovat hiljaa.

tiistai 17. syyskuuta 2013

Kouluviihtyvyys on parantunut

17.9. HS


Koulussa on entistä kivempaa, käy ilmi tuoreesta kouluterveyskyselystä. Jopa peruskoulupoikien arviot koulunkäynnistä ovat nyt myönteisempiä kuin muutama vuosi sitten.

Melko tai hyvin paljon koulunkäynnistä pitää nyt lähes 60 prosenttia peruskoulun yläluokkien pojista, kun muutama vuosi sitten vastaava osuus oli alle 50 prosenttia.

Tytöissä tykkääjien osuus oli jo tuolloin yli 60 prosenttia, ja on siitä kasvanut vielä muutaman prosenttiyksikön.


Jo on aikoihin eletty, kun reippaasti yli puolet yläluokkienkin pojista pitää koulusta!

Koululaiskulttuuriin on aina kuulunut koulukielteisyyden tunnustaminen, vaikka pidetäänkin koulusta, ei haluta sitä tunnustaa. Sataan prosenttiin ei päästä koskaan.

Tutkimuksessa todetaan, että työilmapiiri on parantunut ja kiusaaminen on vähentynyt. Nuoret kokevat, että he tulevat kuulluiksi kouluissa enemmän kuin ennen ja voivat myös vaikuttaa koulun asioihin.

Kouluissa on kovasti viime vuosina keskitytty kiusaamisen ehkäisyyn, on hienoa, että saavutettu hyviä tuloksia. Suunta on oikea.

Luulen, että oppilastoimikunnat ovat lisänneet kuulluiksi kokemisen ja osallisuuden tunteita. Muutenkin minulla on sellainen kuva, että koulun ilmapiiri on muuttunut sallivampaan ja keskustelevampaan suuntaan.

Hienoa on, että myös alkoholin ja tupakan käyttö sekä rahapelien pelaaminen on edelleen vähentynyt. 
 

Kyselystä vastaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Reija Paalanen on tyytyväinen parannuksiin, koska nuorten elämässä perhe, ystävät ja koulu ovat tärkeimmät hyvinvoinnin muokkaajat. (HS 17.9.)

 
Nuoret elävät kuin kolmiotasapainolaudan keskiössä, on pyrittävä tasapainoon.  


Aina on parantamisen varaa, ongelmakohtia:

1. Vaikka tutkimus kertoo, että suurin osa nuorista viihtyy koulussa, osa nuorista on putoamassa pois kyydistä. Koulu ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa, vaan elimellinen osa sitä. Yhteiskunnan ongelmat heijastuvat aina suoraan kouluun. 

Koulu ei ole mikään taikalaatikko, jonka avulla poistetaan yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Tarvitaan myös muita toimia, joilla autetaan kelkasta pudonneita perheitä ja heidän lapsiaan. 

Perheitä on autettava mahdollisimman varhain, jotta saadaan aikaan hyviä tuloksia. 

2. Näyttää siltä, että hiljaisten tyttöjen syndrooma on ja pysyy.
 

Mielenterveysongelmat pitävät erityisesti tyttöjä otteessaan. Tytöistä yli viidennes oli kärsinyt merkittävästä sosiaalisesta ahdistuneisuudesta. Lähes puolet tytöistä oli kokenut mielialansa masentuneeksi tai alakuloiseksi viime kuukauden aikana. (Iltalehti 17.9.)
 

Sosiaaliset ongelmat jäytävät monen tytön kouluiloa. Vaikka apua kouluissa on jonkin verran tarjolla, koetaan, että koululääkärin tai -psykologin puheille on vaikea päästä. Apua haetaan eniten kouluterveydenhoitajalta.

Ei ole ihmekään, jos ammattiapua ei löydy, koska on edesvastuuttomia kuntia, jotka eivät tarjoa koululääkäri tai -psykologipalveluja ollenkaan. Monessa kunnassa esim. koulupsykologilla on liian monta koulua hoidettavanaan. Jonot ovat aivan liian pitkät, apua ei saada, kun siihen on tarve.

3. Nukutaan aivan liian vähän, mikä on hälyttävää, koska nukkuessa nuori kasvaa ja oppii. Tutkimuksen mukaan peruskoululaisista vajaa kolmannes nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä.

Ratkaisu unettomuuteen on yksinkertainen, lapset ajoissa kotiin nukkumaan. Ei ole hyvä, että lastenhuoneessa on teeveet, tietokoneet ja muut vempeleet. Harva isä tai äiti jatkuvasti ramppaa lastenhuoneeseen katsomaan, mitä siellä oikein tehdään. Vempeleet häiritsevät myös läksyjen lukua.

Yöksi kannattaa laittaa kännykät hiljaiseksi ja eteiseen säilöön. Unta ei voi saada, kun yhteisölliset whatsappit piippailevat keskellä yötä.

maanantai 16. syyskuuta 2013

Miksi kaikki pojat eivät pärjää koulussa?

15.9. Iltalehti


Harry Lunabba tutki poikien koulukäyttäytymistä osana Sosiaalityön väitöskirjaansa Helsingin yliopistolle.
Lunabba seurasi kahta yläkouluikäistä luokkaa Helsingissä lukuvuonna 2008-2009. Hänen tutkimuksensa keskittyi erityisesti poikien koulumenestykseen ja -käyttäytymiseen.
Poikien ongelmat liittyvät useimmiten koulumotivaatioon ja erilaisiin käyttäytymisongelmiin.
Kolme ryhmää:
Lunabba kertoo väitöskirjassaan kolmesta erilaisesta ihmistyypistä, jotka ajautuvat helposti edellä mainittuihin ongelmiin. Ensimmäiseen ryhmään kuuluivat pojat, joita ei ole otettu vakavasti. Vaikka lapset alisuoriutuivat koulussa, kuitattiin se helposti pojat ovat poikia -mentaliteetilla.
Toiseen ryhmään kuuluivat pojat, jotka eivät herättäneet tunteita. He olivat tavallisia poikia, jotka jäivät äänekkäämpien poikien jalkoihin, mutta eivät myöskään aiheuttaneet samanlaista huolta kuin hiljaisimmat lapset.
Kolmas ryhmä koostuu pojista, jotka mielletään useimmiten ongelmatapauksiksi. Käyttäytymisongelmat takaavat heille huomiota, mutta poikien tukemisen sijaan luokissa keskitytään useimmiten yleisen työrauhan säilyttämiseen.


Lunabban väitöskirjan tutkimustulokset ovat erittäin mielenkiintoisia.

Harry Lunabba: Poikien ongelmat liittyvät useimmiten koulumotivaatioon ja erilaisiin käyttäytymisongelmiin.

Näin se on.

Alakoulun näkökulmasta on vaikea sanoa, mistä poikien mahdollinen alisuoriutuminen johtuu. Selvää kait on, että jotenkin alisuoriutuminen liittyy juuri koulumotivaatioon.

Täytyy todeta, että alakoulussa ei enää ole kuitattu pitkiin aikoihin poikien alisuorittamista Lunabban kuvaamalla pojat ovat poikia-mentaliteetilla. Pojille annetaan paljon enemmän koulun tukitoimia kuin tytöille, joten ei poikien ongelmia ole sivuutettu pelkällä olankohautuksella. Laaja-alaisten erityisopettajien pienryhmät ovat pullollaan poikia.

Luotettavalle aikuiselle on helpompi avautua, koska "se myös tajuaa jotain". Lunabba havaitsi, että vain luotettavan aikuisen ohjaus tavoitti pojat aidosti. (Iltalehti)

Yläkouluissa opettajat vaihtuvat tiuhaan, mikä voi joillekin lapsille olla vaikeaa. Suurimmalle osalle lapsia yläkoulu tulee juuri oikeaan kohtaan, vaihdos turvallisen luokanopettajan helmoista tapahtuu juuri oikeaan aikaan. 

Yläkouluissa viimeistään paja-, jopo- tai kympiluokilta löytyy se turvallinen aikuinen, joka useinmiten pystyy luotsaamaan koulumotivaationsa menettäneen nuoren väljemmille vesille. Oppilaanohjauksella luulisi olevan suuri merkitys. Aivan tarkkaan en tiedä, kuinka paljon luokanvalvojan tunteja yläkoulun oppilaille nykyään tarjotaan.

Sääli, että Lunabban tutkimus keskittyi vain kahteen luokkaan noin lyhyelle ajanjaksolle. Pitäisi seurata poikien elämää aivan alusta asti, niin nähtäisiin, mistä joidenkin poikien koulumotivaation puute johtuu.

Monia poikia kiinnostaa aivan muut asiat kuin kouluasiat. Näin on aina ollut. Muistan aivan hyvin omat kouluaikani, pojilla oli koulun ohella paljon kehittäviä harrasteita, joista varmaan oli myöhemmin paljonkin hyötyä. Monille riitti, että seurattiin sentään oppitunteja, huiviin tarttui mitä tarttui, mutta tarttui kuitenkin.

Tosin, minä kävin oppikoulua, kansalais- ja ammattikoulun opiskelusta en tiedä yhtään mitään.

Yläkoulussa on hyvin vaikea enää korjata poikien koulumotivaation puutetta. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä on kotien merkitys poikien koulumotivaation suhteen. Tuetaanko kodeissa enemmän tyttöjä kuin poikia vai vaaditaanko tytöiltä enemmän kuin pojilta?

Hyvin merkittävää lapsen koulumotivaation suhteen on äidin koulutus. Korkeasti koulutetun äidin lapset menestyvät hyvin elämässään, äidit ymmärtävät koulutuksen merkityksen ja kannustavat lapsiaan opiskelussa.

Fakta joka tapauksessa on, että osa nuorista miehistä ikähaarukassa 20-30 vuotta on putoamassa kyydistä. Noin neljännes nuorista miehistä on syrjäytymisvaarassa. Kaikille ei enää löydy töitä.

Voidaan siis puhua isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta, pommista, joka räjähtää jonakin päivänä silmille.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Quornissa ei ole paljon proteiinia

14.9. Vantaan Sanomien paperiversiosta

Ekologisesta elämäntavastaan tunnettu Luonto-Liiton toiminnanjohtaja Leo Stranius (vihr) ei pidä suositeltavana, että quornia syötetään päiväkotilapsille ja koululaisille.

- Se on mielestäni fine, että tuote on rakennettu synteettisesti, mutta meillä on proteiinin lähteeksi paljon parempiakin vaihtoehtoja, Stranius toteaa.

- Proteiinia quorn-tuotteissa on parhaimmillaankin alle 20 grammaa sadassa grammassa, mikä on saman verrran kuin perusviljatuotteissa ja kasviksissa.

Mykoproteiinin lisäksi quorn-tuotteet sisältävät sokeria ja muita tyhjiä hiilihydraatteja.


Enkeliporsas:

Suomalaiset sienet, vilja ja kasvikset kunniaan. 

Lähiruuan hankkiminen tukee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta. On helpompi ottaa selvää lähiruuan alkuperästä kuin ulkomailta rahdatun ruuan alkuperästä.

Esim. ulkomailta tuotettua lihaa kierrätetään tarkoituksellisesti maasta toiseen, jotta lihan alkuperä hämärtyisi. Brasilian soijankasvatus tuhoaa Amazonin sademetsiä. Mieluummin laitan suuhuni suomalaista kanaa kuin thaimaasta tuotua kanaa.

Ruuan alkuperällä on merkitystä.

perjantai 13. syyskuuta 2013

Työhyvinvointiviikonloppu


Koulu on loppunut ja odottelen kaveriani, jonka kanssa menemme viettämään Vantaan opettajien yhdistyksen perinteistä työhyvinvointiviikonloppua Siuntion kylpylään.

Perinteen laittoi alulle yhdistyksen liikunnan grand old man Jukka Vartianen, joka on nyt ollut muutaman vuoden jo eläkkeellä. Vartianen sai arvokkaan Kansainvälisen olympiakomitean palkinnon koululiikunnan saralla tehdystä työstä.

Minä olen nyt yhdistyksen liikuntavastaava ja järjestelen Jukan sijaan tyhyä joka syksy. Työ on antoisaa.

Työhyvinvointiviikonloppu on yhdistykselle melkoinen satsaus. Nytkin Siuntioon on ilmoittautunut noin 50 jäsentä, jokainen maksaa muutaman kympin omavastuuosuuden, loput maksaa yhdistys. Viikonloppu on jonkinlainen pay back yhdistykseltä jäsenistölle.

Siuntiossa jäsenet saavat toimia omaehtoisesti. Opettajien viikonloppuun eivät lukujärjestykset sovi. Jos joku ei halua liikkua, vaan pelkästään levätä hiljaisuudessa, sekin sopii. Yleensä kaikki saunovat ja uivat, jotkut menevät kuntosaliin. Naiset hankkiutuvat mielellään erilaisiin maksullisiin hoitoihin.

Alueella on upea luontoreitti, jota on hauska kävellä. Lintutorniin kiipeäminen on aina elämys, sinne kannattaa kavuta, vaikkei näe linnun lintua, koska tornista avautuu upea maisema länsiuusmaalaiseen maalaismaisemaan.

Joka kerta kaverini kanssa olemme varanneet molemmiksi päiviksi kahdeksi tunniksi tenniskentän. Hakkaamme palloa hullun lailla verissäpäin kilpaillen. Hyvinvointi lisääntyy kohisten.

Illalla kokoonnutaan illalliselle, jonka jälkeen alkaa useinmiten karaoketanssit. Hyvin harva ehtii laulamaan, sillä on hauska tavata muiden koulun maikkoja ja kuulla heidän kuulumisiaan.


Tämän vuoden tyhystä:

Omalta osaltani reissun kohokohta oli tennis. Molempina päivinä sää oli ihanteellinen, ei tuullut ja aurinko paistoi. Kentän pinnalle ei ollut vielä pudonnut syysroskia, jotka haittaavat pelaamista. Siuntion kentän pinta on loistava, hiekkatekonurmi, jossa pallo pompii hienosti. Kentään pintaa pitkin voi myös liukua, ja pohja joustaa kuten pitääkin, jalat eivät rasitu liikaa. Pelaaminen oli nautinnollista.

Illallisella näimme kaikki toisemme. Pidin pienen nostattavan maljapuheen, samalla kyselin oliko moni Siuntiossa ensimmäistä kertaa. Useimmat olivat olleet ennenkin tyhyssä.

Sivusilmällä tarkkailin, mitä liikuntaa osallistujat harrastivat - laidasta laitaan. Suurin osa osallistujista kiersi jossain vaiheessa luontoreitin, koska ilma oli täydellinen.

torstai 12. syyskuuta 2013

Vantaan Sanomien juttu quornista ja vähän soijastakin

Kuvateksti: Pähkinärinteen koulussa työskentelevä Kai-Ari Lundell tutkaili sulatettuja quorn-kuutioita. Hänen mukaansa koulussa tarjottava quorn-moussaka (kuvan annos ei ole kyseinen ruokalaji) maistuu oppilaille selvästi huonommin kuin tavallinen jauhelihaversio.


12.9. Vantaan Sanomat

Vantaalaisoppilaille syötetään teollista sienivalmistetta

Vantaalaisoppilaiden lautasille on tänä vuonna ilmestynyt erikoinen ruoka. Punahomeesta valmistettu synteettinen proteiinivalmiste nimeltä quorn.
Quornia on tarjolla Vantaalla kerran kuudessa viikossa, ja samaa tarjoilevat myös Helsingin koulut.
Vantaalaisopettaja, vuoden luokanopettajaksikin valittu Kai-Ari Lundell kertoo hämmästyneensä, kun sai kasvisruokapäivänä quorn-moussakaa eteensä.
En tiennyt yhtään, mitä syön, sanoo asian Uuden Suomen blogissaan esiin nostanut Lundell.

Hän paineli heti googleen etsimään valmisteesta lisätietoa.
Punahomesientä voi käsittääkseni olla talon rakenteissa ja kasveissa ja niistä sitä myrkytetään pois, Lundell päivittelee.
Quorn tuodaan Vantaalle Iso-Britanniasta.
Jurppii, kun Suomessa on paras satokausi meneillään ja meillä lapsille syötetään ulkomailta tuotua soijaa ja quornia.
Vantaan kaupunki tilaa suurimman osan ruoistaan Vantilta. Vantin ateria- ja puhtauspalvelujohtaja Pirjo Huvila-Nicklénin mukaan quornia tilataan, koska sen ravintoarvo on hyvä.
Tuotteessa on korkealaatuista proteiinia, kuitua ja vähän rasvaa. Quornissa on myös paljon vitamiineja ja kivennäisaineita.
Oikeiden sienien hinta ei ole quornia kalliimpi, mutta sienien kypsennyshävikki on Huvila-Nicklénin mukaan suurempi.

Sieniä täytyy ostaa enemmän kuin quornia. Tarvitsemamme määrän sieniä on mahdollista saada ainoastaan pakasteena tai säilykkeenä.
Lundell uskoo, että quorn ei pärjää proteiiniarvoillaan tavalliselle jauhelihalle.
Quornia pitäisi syödä kaksinkertainen määrä jauhelihaan verrattuna, että saisi saman määrän proteiinia.
Lundell ei pidä kasvisruokaa sinänsä huonona, vaan toivoo, että tarjolla olisi suomalaisia kasviksia, joiden alkuperä olisi selvillä.
Huvila-Nicklénin mukaan ruoan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.
Kaupungin elintarvikehankintoja säätelee hankintalaki, jonka mukaan kunnan tulee kilpailuttaa hankinnat. Hankintalaki edellyttää, että ketään ei saa syrjiä.
Muista sopimusvaltioista tuleviin tarjouksiin on sovellettava samoja ehtoja kuin Suomesta tuleviin tarjouksiin.
Vantaalla kasvisruokapäivä on kerran viikossa. Lundell miettisi käytännöt uudelleen.
Koulun tavoite on, että ruokaa syödään. Ei ole mitään järkeä, että ruokaa kipataan läjäpäin jäteastioihin, kun se ei maistu. Lasagne ei maistu oppilaille yhtä hyvin, jos se on tehty soijasta kuin, jos se olisi tehty jauhelihasta.
On hassua, että lihapäivänä on aina tarjolla kasvisruokaa, mutta kasvispäivänä ei saa liharuokaa.

Toimittaja: Jonna Hovi-Horkan
Kuvat: Johanna Erjonsalo

Kuvateksti: Quorn-valmistetta löytyy myös kauppojen pakastealtaista muun muassa kuutioina ja rouheena.


Mikä ihmeen quorn?

Quorn on mykoproteiinista eli sieniproteiinista synteettisesti valmistettavien proteiinivalmisteiden tuotemerkki.

Quorn on kehitetty lihan korvikkeeksi. Sen keksijä on tohtori Gerald Solomon.

Quorn sisältää proteiinia, ravintokuitua ja se on vähärasvainen.

Quorn valmistetaan punahomeesta käymismenetelmällä.

Quorniin lisätään sideaineeksi munanvalkuaista, joten se ei sovi vegaaniseen ruokavalioon. Quorn ei myöskään sovi keliaakikoille.

Quornista valmistettuja tuotteita on ollut Suomessa myynnissä syksystä 2012 lähtien.

Lähde: Wikipedia ja Vantaan kaupunki


Enkeliporsaan arvio Vantaan Sanomien jutusta:

Ysi. Juttu on omalla tavallaan hauska, ainakin aihepiiriltään. Juttu on tehty omalta osaltani puhelinhaastattelun sekä blogikirjoituksen perusteella. Kuva, jossa olen syöväni kanaa matkivaa quornia, on lavastettu. Toisin kuin kananlihan haistelu quornin haistelu oli etovaa.

Huvila-Nicklénin mukaan ruoan valintakriteerinä ei voi olla kotimaisuus.

Minä olen tasan eri mieltä. 

Olen varma siitä, että suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että  pitää suosia puhdasta suomalaista ruokaa, jonka alkuperä tiedetään. 

Pitää laatia kilpailutuskriteerit siten, että suomalainenkin ruoka pärjää. 

Luulen, että Suomessa noudatetaan hankintalakeja orjallisemmin kuin missään muussa EU-maassa. Sahataan omaa oksaa.

Jotain liikunnanopetuksen riskeistä

12.9. Iltalehti

Oppilaalle selkäydinvamma pulkkamäessä - Opettajille syyte virkavirheestä

Hyvinkään käräjäoikeus pui torstaina tapaturmaa, joka sattui Nurmijärvellä viime vuoden tammikuussa. Syyttäjä vaati liikunnanopettajalle ja rehtorille sakkotuomiota tuottamuksellisesta virkavirheestä ja vammantuottamuksesta, koska koulutyttö sai turmassa vaikean selkäydinvamman.

Liikunnanopettaja oli jakanut kahdeksasluokkalaisten ryhmän kahtia. Hän vei ensin osan luistelemaan ja antoi muille viidelle luvan laskea omatoimisesti pulkkamäkeä.

Opettaja oli vasta merkitsemässä rinteeseen turvallista rataa, kun yksi tyttö laski pulkalla polviasennossa niin vauhdikkaasti, että hän lensi ilmaan ja putosi notkon pohjalle.

Opettaja ja rehtori korostivat tehneensä kaiken voitavansa ja kiistivät syytteet. Oikeus antaa ratkaisunsa kahden viikon päästä.


Liikuntatunneilla voi tapahtua mitä vain, nyt tapahtui ikävästi Hyvinkäällä. En voi ottaa kantaa itse tapahtumaan, koska en tiedä sen yksityiskohdista mitään. 

Olen aiemminkin sivunnut aihetta:


Liikunnanopetuksessa tapahtuu paljon vahinkoja, vaikka oppitunnit on suunniteltu hyvin. Liikunnanopetusta voi ainoastaan verrata teknisen käsityön opetukseen, veistotunneilla lentää usein veri.

Pahin oma kokemukseni tapahtui aivan urani alussa. Oppilaat tekivät puista vetouistinkelaa, veisteltiin kahvaa. Kömpelöhkö kuudesluokkalainen poika meni hakemaan puukkoa ja sotkeutui omiin jalkoihinsa. Hän kaatui siten, että puukko viilsi haavan polvitaipeeseen. Veri pulppusi niin rajusti, etten voinut muuta kuin molemmilla käsillä painaa täysillä vuotokohtaa. Silti verta kerkesi tulla niin paljon, että poika joutui shokkiin. Juoksutin toisen pojan kansliaan soitattamaan ambulanssin, joka onneksi tuli nopeasti paikalle.

Siihen aikaan opettajia ei juuri haastettu oikeuteen. Ymmärrettiin, että vahinkoja sattuu.
Kohta opetusalalla ei tunneta enää käsitettä vahinko, pian lähes kaikki tapaukset käydään läpi oikeussaleissa. Suomesta on pikkuhiljaa tullut amerikkalaistyyppinen oikeussalivaltio.

Liikunnanopetus on hyvin ongelmallista, koska liikunnanopettajan vastuu on käsittämättömän laaja. 

Yläkoulussa usein oppilaat hajautetaan eri suorituspaikoille urheilemaan. Oppilaat voivat myös valita liikuntatunnilla harrastettavan lajin. Asun monipuolisen urheilukentän vieressä. Oppilaat voivat pelata samaan aikaan vaikka tennistä, lentistä, korista tai jalkapalloa. Valinta motivoi. Mutta on selvää, että yksi opettaja ei voi olla monessa paikassa yhtäaikaa. Yläkouluikäinen lapsi ei ole enää pikkulapsi, voidaan olettaa, että hän kykenee jo alkeelliseen itsenäiseen toimintaan.

Joka kerta, kun menen oppilaan kanssa hiihtämään, on pieni pelko sydänalassa. Ennen hiihdettiin pitkiä matkoja jonossa, letkat venyivät pitkiksi. Metsässä näkyvyys on huono, oppilas voi aivan hyvin harhautua väärälle ladulle ja eksyä. Nykyään vedellään rinkiä, koska hiihdon tasoerot ovat niin suuria. Näen oppilaat lähes koko ajan.

Suunnistus on mielenkiintoinen koululaji. Lähetän oppilaat suunnistamaan parettain pitkin Pähkinärinteen lähiötä ja metsiä. Kaikki oppilaat ovat toistaiseksi palanneet ehjänä kouluun.

Kun luistellaan oppilaita ei saa päästää jäälle ennen kuin opettaja on paikalla. Opettajan pitää kaikessa kiireessä panna omat luistimensa jalkaansa ja vielä kiertää jää ja tarkistaa sen kunto. Vasta sen jälkeen oppilaat saa päästää jäälle. On ennakkotapauksia, joissa oppilas on luistellut huonoon jään kohtaan ja satuttanut itsensä pahasti. Luulisi, että vastuussa olisi jäänkunnossapitäjät, mutta vastuun joutuikin kantamaan opettaja. Opettajan olisi pitänyt ennen liikuntatuntia tarkistaa jään kunto.

Voimistelu on riskialtista urheilua. Kun olin nuori maikka, noudatin opetussuunnitelmaa liian tarkasti. Opettajienkoulutuslaitoksessa minulle oli opetettu voltin kehittelyä. Kehittelyyn kuului, että oppilas hyppää ponnistuslaudalta ja hyppää yli kepin, jota opettaja kannattelee. Iso kuudesluokkalainen oppilas astui ponnarin päähän ja liukastui ja löi päänsä patjaan ja jäi hetkeksi makaamaan, mutta hetken päästä virkosi kyllä.

Voimistelussa pitää opettajan olla tarkka, sillä oppilaat voivat luvatta tehdä todella vaarallisia temppuja. Kiivetä vaikka köyttä ylös kattoon ja pudota sieltä alas. Voimistelutunneilla noudatan lähes armeijakuria.

Oppilaat pitävät kovasti voimistelussa ns. kiertoradasta. Teen vain pari vaativampaa pistettä, joiden välissä valvon, että liikkeet tehdään oikein. Muut pisteet ovat helppoja, niissä tehdään yksinkertaisia toistoja. Jos oppilas tekee luvattomia ja vaarallisia temppuja, käsken hänet penkille istumaan.

Koulussamme olemme kehittäneet joitain turvallisuutta lisääviä käytäntöjä. Kun kello soi, oppilaat tulevat kahteen jonoon pukuhuoneiden ulko-oven eteen. Opettaja päästää oppilaat pukuhuoneeseen. Kun oppilaat ovat saaneet liikuntavarusteet ylleen, he tekevät jonon pukuhuoneessa liikuntasalin oven eteen. Opettaja päästää oppilaat saliin ja silloinkin riviin koriskentän rajaviivalle. Oppilaiden on oltava hiljaa ja kuunneltava kunnolla opettajan ohjeet. Vasta sitten liikuntatunti voi alkaa.

Hankalia ovat myös siirtymiset liikuntapaikoille. Kohta on koulumme yleisurheilupäivä, pyöräilemme parin kilometrin päähän Myyrmäen yleisurheilukentälle. Koulun liikuttaminen jonossa polkupyörillä ei ole mikään yksinkertainen tehtävä. Onneksi lähes koko matka on pyörätietä, ja on vain yksi vaaratilanteita aiheuttava tien ylitys. 

Oman ongelmansa nykyliikunnan opetukseen tuo oppilasryhmien heterogeenisyys. Jotkin oppilaat "kilahtavat" herkemmin kuin toiset. Kuinka sellaisiin tilanteisiin voi ylipäätään varautua? Toisaalta oppilaiden liikunnan taitojen sekä kuntojen erot ovat kasvaneet, mikä voi vaikuttaa myös turvallisuuteen.

Esim. jääpelit ovat vaarallisempia kuin ennen. Törmäysvaara on suuri, koska kaikki eivät enää osaakaan luistella kunnolla. Hyvä luistelija voi tulla kuin "miinaan", kun heikko luistelija ei väistäkään niin kuin olettaa sopisi.

Mielenkiintoisen lisän liikunnanopetuksen turvallisuuskeskusteluun tuovat inkluusio-oppilaat. Osa heistä ei kykene perinteiseen ryhmäliikuntaan. Silloin liikuntatunneille tarvitaan ehdottomasti aputyövoimaa, ja eriyttämistä.

Ja vaikka kuinka tarkkaan liikuntatunnin riskit on ennakolta otettu huomioon, silti kaikkea sattuu.

Liikunnanopettaja on tavallaan lainsuojaton olio. Kohta ei enää tunneta vahinkoja, vain virkavirheitä.

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Uuden Suomen juttu quorn-mussakasta

9.9. Uusi Suomi

Runttasin koulun aterian väkisin alas ja ryntäsin heti googlaamaan, kuvaa Vuoden luokanopettajana palkittu Kai-Ari Lundell tuoretta ruokailukokemustaan vantaalaisessa koulussa.
Ihmetystä aiheuttanut ruoka oli quorn-moussaka.
-Quorn näytti pilaantuneelta jauhelihalta, ei maistunut ollenkaan. Runttasin väkisin alas. Oppilaat söivät hyvin vähän quorn-mussakaa, Lundell kirjoittaa Vapaavuoro-blogissaan.
-Ruokailun jälkeen ryntäsin ottamaan selvää, mitä quorn oikein on.
Lundellille selvisi, että kyseessä on teollisesti tuotettu sieniproteiinivalmiste, jota käytetään lihan korvikkeena. Käytännössä sieniproteiini tarkoittaa brittiläisen Quorn Foodsin Quorn-tuotemerkkiä.
Lundell ihmettelee, miksi oppilaille ei tarjota kotimaista jauhelihaa, jota nämä söisivät, vaan tilalle rahdataan "prosessoitua punahomesientä Stokeleystä".
Vantaan kaupungin ateriapalveluiden mukaan selitys on yksinkertainen. Suunnittelija Katri Ranki kertoo Uudelle Suomelle, että viikoittaisen kasvisruokapäivän aterian tulee sisältää riittävästi proteiinia.
-Tämä kyseinen tuote on erittäin soveltuvainen siihen tehtävään, Ranki sanoo.
Ranki kertoo, että Quorn-tuotteessa käytettävää punahomeiden sukuun kuuluvaa sienikasvia esiintyi alun perin luonnossa, vaikka sitä tuotetaankin laboratoriossa. Tuote hyväksyttiin Suomessa myyntiin viime syksynä, Briteissä sitä on myyty jo vuosia.
Rangin mukaan tuotetta maahantuo Suomessa Findus, mutta se on todennäköisesti peräisin Englannista.
Katri Rangin mukaan quorn-ruokia on tarjottu oppilaille viime keväästä ja tuote on todettu hyväksi. Sieniallergisille quorn voi olla allergisoiva.
Entä tuotteen maku? Kai-Ari Lundell haukkuu quornin sekä pahanmakuiseksi että mauttomaksi, eikä moussaka Uuden Suomen tietojen mukaan maistunut myöskään vantaalaisessa päiväkodissa.
Vantaan ateriapalvelut sen sijaan kehuu sitä erinomaiseksi lihan korvikkeeksi. Ranki toteaa. Se on myös lihaa vähärasvaisempi vaihtoehto.
-Joku tykkää, joku ei, Ranki sanoo.


Enkeliporsaan arvio Uuden Suomen jutusta:

Kasi. Juttu on tehty blogikirjoitukseni perusteella, lisäksi on haastateltu Vantaan kaupungin ateriapalvelujen suunnittelijaa Kati Rankia.

Juttu on muuten hyvä, mutta:

1. En varsinaisesti suuttunut, ihmettelin aidosti. Ehkä suivaannuin, mikä on eri asia kuin suuttuminen.


2. Jutussa olisi pitänyt myös keskittyä siihen, miksi suomalainen lähiruoka ei kelpaa, vaikka sadonkorjuu on kiivaimillaan. Miksi pitää rahdata keinotekoista ruokaa Stokeleystä?


Ranki toteaa, että quornia on käytetty viikottaisessa kasvisruokapäivässä, koska quorn sisältää riittävästi proteiinia. Ihmettelen lisää, quorn on sieni, ei kasvi, ja quornin sideaineena on käytetty kananmunaa. Quorn ei ole kasvisruokaa.

Ranki toteaa myös, Vantaan ateriapalvelut sen sijaan kehuu sitä erinomaiseksi lihan korvikkeeksi. En ymmärrä, miksi lapsille pitää syöttää lihan korviketta, kun kotimaista lihaakin on tarjolla. Ei kait nyt vielä sentään ole varsinainen pula-aika. Sota-aikana ja sen jälkeen oli pula-aika, silloin juotiin esim. kahvin korviketta. Kahvin korvikeena oli sikuria tai sitten paahdettua viljaa.

En ymmärrä, miksi hyvistä ruuista kuten lasagne tai mussaka tehdään epämääräisiä mössöjä.
Molempien ruokien perustaan kuuluu oleellisesti jauheliha, ei soija tai quorn. Kunnon lasagne on lasten lempiruokaa.

Suomalaista ruokaa pidetään puhtaana. Suomalaiset ovat hyvin tarkkoja ruuan alkuperästä. Miten etelä-amerikkalainen liha tai soija kasvatetaan? Quornissa käytetystä punahomesienestä en googlaamalla löytänyt kuvan kuvaa. Miksi ko. sienen kuvaa pidetään niin varjeltuna salaisuutena?

Epäilen vahvasti, että sekä soijaa ja quornia sekä ulkomaalaista lihaa käytetään, koska ne ovat halpoja ruuan raaka-aineita.

Olen aivan varma siitä, että suurin osa suomalaisista haluaa puhdasta ja uskottavaa suomalaista ruokaa, jonka alkuperä on selvästi määriteltävissä.


Extra: Etsintätehtävä aktiivisille blogini lukijoille ja miksi ei muillekin:

Olisin kiitollinen, jos joku löytäisi jostain kuvan quornin perustana olevasta punahomesienestä, Fusarium veneratum.  En ole löytänyt mistään muita kuvia kuin ko. sienen rihmastoista. 

Purskahdan kohta, ellen saa nähdä minkälaisesta punahomesienestä on oikein kysymys. Vai tehdäänkö quorn ko. sienen rihmastosta?

tiistai 10. syyskuuta 2013

Koulujen loma-anomusruljanssi

6.9. Yle


Samalla hetkellä, kun oppilaat tänä syksynä kesäloman jälkeen istahtivat koulun penkkiin mikkeliläisellä Lähemäen koululla, vastaanotti koulun rehtori Vesa Räsänen jo omaloma-hakemuksia.

- Ensimmäiset tosiaan tulivat heti ensimmäisen kouluviikon aikana, Räsänen kertoo.
Lähemäen alakoulussa on 303 oppilasta. Viime vuonna Räsänen käsitteli noin sata lomahakemusta. Harkinnanvaraisia poissaoloja Lähemäen koululla oli viime vuonna yhteensä jopa 20 000 tuntia.

- Viime keväänä informoin vanhempia, että kahden viikon lomia en tule myöntämään, Räsänen pamauttaa.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo kertoo, että mikään laki tai ohjeistus ei ota kantaa siihen, miten pitkiä omia lomia oppilaat voivat pitää.


Ei käy kateeksi rehtoreita, esim. rehtori Vesa Räsänen käsitteli viime vuonna noin sata loma-anomusta. Laskennallisesti Lähemäen koulun joka kolmas oppilas laittoi loma-anomuksen sisään.

Räsänen on oikeassa siinä, että kahden viikon lomia ei myönnetä. Koulu on oppilaan työtä. Muistaakseni suomalainen lapsi käy koulua vuodessa vähiten koko Euroopassa.

Jos olisin itse rehtori, minun olisi hyvin vaikea perustella itselleni, miksi en myöntäisi kahden viikon lomia. Olisin lomien myöntämisen suhteen varsin lepsu rehtori.

Voi olla, että joillain vanhemmilla töiden takia on lähes mahdotonta saada perheelle yhteistä kahden viikon lomaa koulun loma-aikoina. Toisaalta, mitä tapahtuisi, jos rehtori ei myöntäisikään sitä kahden viikon lomaa? Varmaan perheet lähtisivät lomalle kuitenkin.

Luulen, että suurin osa rehtoreista myöntää kahden viikon loman, kun sitä kauniisti anotaan. Olen ottanut kantaa aiheeseen ennenkin, koska koululaisten ylimääräiset lomat puhuttavat aika ajoin:


Nyt sitä ylimääräistä lomaa hakevat vain ne vanhemmat, joilla on varaa viedä perheensä etelän lämpöön. Irtolomaviikko olisi tasa-arvoa.

Olen pari kertaa mennyt parin viikon lomalle etelän aurinkoon koulun loma-ajalla, joululomalla. Täytyy myöntää, että nelihenkisen perheen loma tuli kalliiksi. Ei kaikilla ole varaa kahden viikon joululomailuun, ei läheskään kaikilla. 

OAJ:n erityisasiantutija Jaakko Salo kertoo, että mikään laki tai ohjeistus ei ota kantaa siihen, miten pitkiä omia lomia oppilaat voivat pitää.

Toivottavasti jonkinlainen ohjeistus sorvataan. Ei ole oikein, että eri kouluilla on lomien myöntämisen suhteen erilaisia käytäntöjä.

Arvostan rehtori Vesa Räsäsen kansalaisrohkeaa toimintaa. Ehkä hänen ajattelunsa takia lomaohjeistus joskus saadaan.

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Voihan Quorn-mussaka sentään


Perjantaina koululounaalla oli Quorn-mussakaa, jäävuori-raejuustosalaattia sekä porkkana- ja persiljaraastetta. 

Kauhoin lautaselleni ruokaa, josta en tiennyt yhtään mitään. En tiennyt, mitä Quorn on.

Söin, kun oli nälkä. Quorn näytti pilaantuneelta jauhelihalta, ei maistunut ollenkaan. Runttasin väkisin alas. Oppilaat söivät hyvin vähän Quorn-mussakaa. Quornin paha maku tuli suuhun, vaikka koulun emäntä oli tehnyt parhaansa maustamalla ruuan hyvin.

Ruokailun jälkeen ryntäsin ottamaan selvää, mitä Quorn oikein on. 

Menin quorn.fi sivuille:

Quorn Foods on yksityinen yritys, joka on keskittynyt luomaan maailman johtavaa liiketoimintaa lihaa korvaaville tuotteille. Vuonna 2011 Quorn Foodsin liikevaihto oli 147 miljoonaa puntaa (noin 184 miljoonaa euroa). Pääkonttori sijaitsee Stokesleyssä, Pohjois- Yorkshiressa. Työllistämme 600 ihmistä Iso-Britanniassa.

Quorn on siis brittiläinen tuotemerkki. Firman sivuilta ei löytynyt, mistä Quorn on tehty. Lukee vain:

Quorn on proteiinivalmiste, jonka tärkein ainesosa on mykoproteiini (sieniproteiini). Mykoproteiini on luontaisesti esiintyvä, korkealaatuinen ja terveellinen proteiini.

Googlailin lisää, oli hyvin vaikeaa löytää, mitä Quorn oikein sisältää. 

Jylkkärin sivuilta löysin:

Quorn koostuu Fusarium veneratum -sienestä, josta valmistetaan käymismenetelmällä mykoproteiinia. Mistään lähimetsän kantarellista ei ole kysymys, vaan kyseessä on punahomeen alalaji. Vegaaneille quorn ei sovi, sillä sen sideaineena on käytetty kananmunaa. 

Quorn ei kasva siis maasta, vaan on teollisesti prosessoitu tuote.

Miksi lähiruoka ei kelpaa, vaan on rahdattava prosessoitua punahomesientä Stokeleystä? Suomessa on paraikaa sadonkorjuuaika.

Viime viikolla oli soijalasagnea. Miksi hyvät ruuat kuten lasagne ja mussaka pilataan jättämällä jauheliha pois? Mitä vikaa jauhelihassa on? 

Eikö kouluruokailun tarkoitus ole, että ruokaa syödään, eikä kipata jäteastiaan? Lapset syövät mielellään kunnon lasagnea, koska se on hyvää.

Tuollaista sientä söin:
Farmit.net sivuilta:

Punahometta eli tähkähometta esiintyy kaikilla viljanviljelyalueilla. Sitä aiheuttavat Fusarium-sienet, jotka tuottavat myrkyllisiä yhdisteitä. Myrkyt voivat tehdä sadosta elintarvikkeeksi kelpaamattoman. Tauti voi myös estää siemenviljan itämisen.