tiistai 17. syyskuuta 2013

Kouluviihtyvyys on parantunut

17.9. HS


Koulussa on entistä kivempaa, käy ilmi tuoreesta kouluterveyskyselystä. Jopa peruskoulupoikien arviot koulunkäynnistä ovat nyt myönteisempiä kuin muutama vuosi sitten.

Melko tai hyvin paljon koulunkäynnistä pitää nyt lähes 60 prosenttia peruskoulun yläluokkien pojista, kun muutama vuosi sitten vastaava osuus oli alle 50 prosenttia.

Tytöissä tykkääjien osuus oli jo tuolloin yli 60 prosenttia, ja on siitä kasvanut vielä muutaman prosenttiyksikön.


Jo on aikoihin eletty, kun reippaasti yli puolet yläluokkienkin pojista pitää koulusta!

Koululaiskulttuuriin on aina kuulunut koulukielteisyyden tunnustaminen, vaikka pidetäänkin koulusta, ei haluta sitä tunnustaa. Sataan prosenttiin ei päästä koskaan.

Tutkimuksessa todetaan, että työilmapiiri on parantunut ja kiusaaminen on vähentynyt. Nuoret kokevat, että he tulevat kuulluiksi kouluissa enemmän kuin ennen ja voivat myös vaikuttaa koulun asioihin.

Kouluissa on kovasti viime vuosina keskitytty kiusaamisen ehkäisyyn, on hienoa, että saavutettu hyviä tuloksia. Suunta on oikea.

Luulen, että oppilastoimikunnat ovat lisänneet kuulluiksi kokemisen ja osallisuuden tunteita. Muutenkin minulla on sellainen kuva, että koulun ilmapiiri on muuttunut sallivampaan ja keskustelevampaan suuntaan.

Hienoa on, että myös alkoholin ja tupakan käyttö sekä rahapelien pelaaminen on edelleen vähentynyt. 
 

Kyselystä vastaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Reija Paalanen on tyytyväinen parannuksiin, koska nuorten elämässä perhe, ystävät ja koulu ovat tärkeimmät hyvinvoinnin muokkaajat. (HS 17.9.)

 
Nuoret elävät kuin kolmiotasapainolaudan keskiössä, on pyrittävä tasapainoon.  


Aina on parantamisen varaa, ongelmakohtia:

1. Vaikka tutkimus kertoo, että suurin osa nuorista viihtyy koulussa, osa nuorista on putoamassa pois kyydistä. Koulu ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa, vaan elimellinen osa sitä. Yhteiskunnan ongelmat heijastuvat aina suoraan kouluun. 

Koulu ei ole mikään taikalaatikko, jonka avulla poistetaan yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Tarvitaan myös muita toimia, joilla autetaan kelkasta pudonneita perheitä ja heidän lapsiaan. 

Perheitä on autettava mahdollisimman varhain, jotta saadaan aikaan hyviä tuloksia. 

2. Näyttää siltä, että hiljaisten tyttöjen syndrooma on ja pysyy.
 

Mielenterveysongelmat pitävät erityisesti tyttöjä otteessaan. Tytöistä yli viidennes oli kärsinyt merkittävästä sosiaalisesta ahdistuneisuudesta. Lähes puolet tytöistä oli kokenut mielialansa masentuneeksi tai alakuloiseksi viime kuukauden aikana. (Iltalehti 17.9.)
 

Sosiaaliset ongelmat jäytävät monen tytön kouluiloa. Vaikka apua kouluissa on jonkin verran tarjolla, koetaan, että koululääkärin tai -psykologin puheille on vaikea päästä. Apua haetaan eniten kouluterveydenhoitajalta.

Ei ole ihmekään, jos ammattiapua ei löydy, koska on edesvastuuttomia kuntia, jotka eivät tarjoa koululääkäri tai -psykologipalveluja ollenkaan. Monessa kunnassa esim. koulupsykologilla on liian monta koulua hoidettavanaan. Jonot ovat aivan liian pitkät, apua ei saada, kun siihen on tarve.

3. Nukutaan aivan liian vähän, mikä on hälyttävää, koska nukkuessa nuori kasvaa ja oppii. Tutkimuksen mukaan peruskoululaisista vajaa kolmannes nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä.

Ratkaisu unettomuuteen on yksinkertainen, lapset ajoissa kotiin nukkumaan. Ei ole hyvä, että lastenhuoneessa on teeveet, tietokoneet ja muut vempeleet. Harva isä tai äiti jatkuvasti ramppaa lastenhuoneeseen katsomaan, mitä siellä oikein tehdään. Vempeleet häiritsevät myös läksyjen lukua.

Yöksi kannattaa laittaa kännykät hiljaiseksi ja eteiseen säilöön. Unta ei voi saada, kun yhteisölliset whatsappit piippailevat keskellä yötä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti