Sananvapaus on demokratiaa

bitcoinmagazine.com

20.9. Yle

Oikeusasiamies: Opettajan saama varoitus lehtikirjoituksesta loukkasi sananvapautta

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on antanut Riihimäen kaupungin kasvatus- ja opetustoimenjohtajalle ja kaupunginlakimiehelle huomautuksen opettajan sananvapauden loukkaamisesta.

Lisäksi hän pyytää kaupunkia arvioimaan, miten sananvapauden loukkaus voitaisiin oikaista ja hyvittää opettajalle.

Kaupunki antoi riihimäkeläiselle luokanopettajalle huhtikuussa 2012 kirjallisen varoituksen tämän sanomalehti Aamupostin yleisönosastoon kirjoittaman artikkelin johdosta.

Opettaja käsitteli kirjoituksessaan laajasti murrosikäisten kasvatusta ja esitti samalla näkemyksiään Riihimäen alakoulujen kuudensien luokkien siirrosta yläkouluun. Opettajan saama varoitus perustui kirjoituksen muutamiin virkkeisiin, joiden sävyn katsottiin vahingoittaneen työnantajaa.

Oikeusasiamies  Petri Jääskeläinen katsoo, että varoituksen antaminen sananvapauden käytöstä oli ihmisoikeussopimuksen ja perustuslain vastaista. Opettajan kirjoituksella oli korotettu sananvapauden suoja, koska se käsitteli yleisesti tärkeää asiaa, lasten etua ja oppilaiden sijoittamista kouluihin. Tällöin viranomaisten valta harkita sananvapauden käytön seuraamuksia on erityisen ahdas.

Kaupungin mukaan opettaja oli väittänyt kirjoituksessaan koulutoimen suhtautuneen vihamielisesti vanhempiin ja esittäneen vihjailuja, ettei vanhempia kuultu oppilaiden siirrossa. Kaupunki piti menettelyä erityisen moitittavana, koska opettaja oli jo aiemmin saanut varoituksen varomattomasta viestinnästä.

Oikeusasiamiehen mielestä opettajan kirjoitus ei vahingoittanut työnantajaa eikä opettaja rikkonut lojaliteettivelvoitettaan työnantajaansa kohtaan.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen otti asian tutkittavakseen omasta aloitteestaan, koska asialla katsottiin olevan yleistä merkitystä.

Oikea päätös.

Blogistina olen miettinyt paljon asemaani. Viime kevät oli kovin hektinen Korhos-gaten takia. Blogi-kirjoitukseni saivat kovasti julkisuutta.

Otin selkeästi kantaa, vaikka en olekaan Helsingin kaupungin palveluksessa. Otin kantaa niin lujaa, että tuskin minulla olisi asiaa enää Helsingin kaupungin palvelukseen. En ole sinne menossakaan, olen lojaali Vantaan kaupungille arvokkaaseen loppuun saakka, kolmen vuoden päästä minua odottaa kissanpäivät, eläke.

Kunta ei ole yksityisyritys, vaan julkishallinnollinen yksikkö. Avoimuus ei saa olla tyhjä sana.

Otan esimerkiksi itseni. Olen asunut Vantaalla viisivuotiaasta asti. Viisi lastani on syntynyt Vantaalla ja he ovat käyneet koulunsa Vantaalla. Olen töissä Vantaan kaupungin palveluksessa. Maksan veroni Vantaalle. Olen siis perusvantaalainen.

Pitäisikö minun pitäisi pitää suuni kiinni, kun huomaan epäkohtia vantaalaisessa kouluelämässä? Opettajat ovat koulun asiantuntijoita.

Sananvapaus on demokratian kivijalka.

Vantaan kaupunki on avoin kaupunki. Kukaan ei ole koskaan kieltänyt minua ilmaisemasta mielipidettäni kipeistäkin koulua koskevista asioista.


Lue vielä : 

Sananvapauskiistan voittanut opettaja: "Tässä loppuu monen vuoden kierre"(HS 20.9.)

Riihimäkeläinen opettaja Antti Korpi huojentui kaupungin saamasta huomautuksesta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Riihimäen kaupungille huomautuksen opettajan sananvapauden loukkaamisesta perjantaina.

"Kyllä opettajan täytyy saada keskustella tärkeistä asioista. Eihän mikään organisaatio kehity, ellei jossain vaiheessa jostain tule kritiikkiä ja sitä kautta uusia näkemyksiä", Korpi toteaa.


Hienoa Antti Korpi, että avasit suusi. Liian monet opettajat ovat hiljaa.

Suut suppuun siitä

Iltalehti 27.9.

Opettaja kirjoitti yleisönosastolle - sai varoituskirjeen

Luokanopettajaliitto moitti keskiviikkona Riihimäkeä sananvapauden rajoittamisesta. Syynä on kirjallinen varoitus, jonka jäsen sai yleisönosastokirjoituksesta.

Opettaja perusteli Aamupostissa näkemystään, jonka mukaan kuudesluokkalaisia ei pitäisi siirtää yläkouluun niin kuin Riihimäellä on tehty.

Kirjalliseen varoitukseen johti ilmaisu, jonka mukaan "koulutoimelta tuli suorastaan aggressiivinen reaktio, kun (tietyn) koulun vanhemmat kysyivät mahdollisuutta pitää kuudesluokkalaiset alakoulun puolella".

Opettaja tarkensi myöhemmin aggressiivisuuden kohdistuneen itseensä, ei vanhempiin.
Koulutoimenjohtaja ja lautakunta katsoivat miehen toimineen epälojaalisti työnantajaa kohtaan.
Luokanopettajaliitto kummeksuu ja paheksuu työnantajan tulkintaa.

- Yksittäinen luokanopettaja on joutunut syyttä julkisesti tuomituksi tuodessaan esiin opetustoimeen liittyviä epäkohtia, oppilaitten parhaaksi, kirjoittaa puheenjohtaja Matti Sippola.


Käsittämätöntä.

Riihimäki ei ole yksityisyritys, vaan kaupunki. Kaupunkia ylläpidetään julkisin verovaroin. Opettajat asuvat usein siinä kunnassa missä opettavat.

Riihimäen kaupungin sivuilta:

Avoimuus ja julkisuus ovat Suomen kunnallishallinnon perusperiaatteita.

Kuntalaissa korostetaan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien suoran vaikuttamisen ja osallistumisen tärkeyttä edustuksellisen demokratian rinnalla.

I have nothing to say.

"Milloin me saadaan ruokaa?"

Iltalehti 26.1.

Oppilaat jäivät ilmaan ruokaa Riihimäellä

Kuudesluokkalaiset saivat lounaaksi vain näkkileipää ja omenapaloja riihimäkeläisellä ala-asteella.

Riihimäkeläisen Kati Ravanttin 12-vuotias tytär saapui tiistaina koulusta kotiin nälkäisenä. Äiti ihmetteli, eikö tytär ollut syönyt koulussa.

- Tytär kertoi, että ruoka oli loppunut kesken, hämmästynyt Ravantti kertoo.

Tyttären mukaan osa jonon viimeisenä olleista kuudesluokkalaisista oli jäänyt ilman lämmintä ruokaa. Heille tarjottiin vain näkkileipää, ruisleipää ja omenapaloja. Lounaana olisi pitänyt olla nakkikeittoa.

Riihimäen ruokapalvelupäällikkö Ritva Pitkänen myöntää, että osa Peltosaaren ala-asteen oppilasta jäi ilman lämmintä ruokaa. Hänen mukaansa tapaus on harvinainen.

- Ruuan menekkiä on vaikea arvioida. Johtuiko sitten pakkaspäivästä vai mistä, että moni kävi syömässä. Joka päivä ei ruoka tee yhtä hyvin kauppansa, Pitkänen sanoo.

Ilmainen ja monipuolinen kouluruokailu on meille itsestään selvyys. Silloin luonnollisesti nousee haloo, jos ruokaa ei jostain syystä saada tai, jos ruoka ei vastaa oppilaiden (tai opettajien) makutottumuksia. Pitää aina muistaa, että kouluruokailu ei ole pelkkää vatsantäytettä, vaan tavoitteena on kasvattaa lapset monipuolisiin ruokailutottumuksiin.

Hyvin harvoin lapset jäävät ilman ruokaa, Riihimäellä oli tapahtunut sekaannus ruuan määrän suhteen. Inhimillisiä erehdyksiä sattuu, kouluruokailunkin suhteen. Joskus on vaikea arvioida etukäteen ruuan menekkiä.

Minulle on jäänyt pysyvästi mieleen joku amerikkalainen tutkimus jostain 1990-luvun alusta, muistaakseni tutkittiin, miksi Suomessa ja Ruotsissa hyvinvointi on jakautunut lähes kaikille. (Pitää muistaa, että tutkimuksen ajankohta oli 1990-luvun alku, meilläkin tuloerot ovat kasvaneet ja joukossamme on monia oikeita köyhiä.)

Oleellista kuitenkin oli, muistan hyvin järjestyksen, että amerikkalaisten kolmen kärki oli seuraava:

1. Kouluruokailu
2. Julkinen terveydenhoito
3. Peruskoulu

Silloin ajattelin, että siitä puhe, mistä puute. Nuo asiat eivät nyt Yhdysvalloissa mallillaan ole, Obama yrittää kovasti saada kuntoon kohta kakkosen.

Yllätys minulle oli, että kouluruokailu oli ykkönen. Amerikkalaiset perustelivat kärkisijaa loogisesti, että tyhjällä vatsalla ihminen ei jaksa käydä koulua. Minua jurppi peruskoulun kolmossija.

Suomessa kouluruokailuun kiinnitettiin huomio jo 1900-luvun alkupuolella, kun haluttiin parannusta koululaisten ravitsemisessa. Perustettiin Koulukeitttoyhdistys ry, joka lakkautettiin myöhemmin, kun koulutoimi siirtyi valtiolle ja kunnille, ja alettiin järjestää kouluruokailua kaikille.

Aina aika ajoin julkisuuteen pulpahtelee liberalistisia ehdotuksia, että kouluruokailusta luovuttaisiin. Lapset toisivat eväänsä kouluun tai kouluruokailu olisi maksullista tai sitten pidettäisiin taukoa, jolloin lapset menisivät kotiin syömään. Ruokailu jäisi kokonaan perheiden vastuulle.

Käytännön kouluihmiset tietävät, että ehdotukset ovat järjettömiä. Eväiden kanssa ei pitkälle pötkitä, kaikille ei riitä rahaa maksulliseen ruokailuun ja eipä juuri niitä vanhempia kotona keskellä päivää näy.

Olen huomannut, että oppilaat alkavat yleensä puhua ruuasta jo noin kymmenen jälkeen. "Hei, ope, milloin me saadaan ruokaa?" Omat ekaluokkalaiseni syövät yhtenä päivänä viikossa klo 10.45 ja neljänä klo 11.45. Kaikki koulun pikkuoppilaat eivät mahtuneet ykkösvuoroon, joten halusin oman luokkani ruuhkattomampaan ja rauhallisempaan ajankohtaan. Toisaalta jokut luokkani ryhmät tulevat kouluun parina päivänä kymmeneksi, joten myöhäisempi ajankohta on perusteltu.

Vantaalla kouluruokailun kustannuksia on alennettu vuosien mittaan, aterian yksikköhinta on Suomen halvimpia. Mielestäni laatu ei ole silti laskenut, usein isolla rahalla hankitaan höttöä. Saamme ravitsevaa ja hyvää ruokaa päivittäin. Perusruoka on poikaa, lihakeitot ja pastaruuat, kyllä toimii. Mehukeittopäivät harmittaa, ne taitavat olla niitä "säästöpäiviä", samoin hernekeitttopäivät.

Lapset lähes poikkeuksetta sanovat, että koulusta saa parempaa ruokaa kuin kotona, sitä se nykykiire teettää. Mummot kuulemma tekevät sitä parasta apetta.