Miksi opettajat eivät ei saa sairastaa?

http://www.who.int/violenceprevention/en/

18.9. Yle

Joka neljättä koulua kielletään palkkaamasta sijaisia – "lainvastaista"

Laaja kysely paljastaa Suomen koulujen kehnon valmiuden paikata poissaolevia opettajia. Kuntien säästökuuri ajaa peruskoulut ja päiväkodit perusopetuslain vastaiseen toimintaan, toteaa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n lakimies.

"Johtaa lainvastaisiin opetusjärjestelyihin"

Käytännöt johtavat luonnollisesti muun muassa tilanteisiin, joissa poissaolevaa opettajaa paikkaa toinen opettaja, oman tuntinsa ohella.

OAJ:n johtava lakimies Erkki Mustonen sanoo käytännön olevan perusopetuslain vastainen.

– Laissa on oppilaille määritelty oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus saada 

opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. Onhan se selvää, että nämä oikeudet eivät toteudu tilanteissa, joissa opettaja ei ole opettamassa, Mustonen sanoo.

Pahimmillaan sijaisen puuttuminen on turvallisuusuhka.

– Saattaa tulla työrauhaongelmia joihin kukaan ei pysty puuttumaan. Pahimmassa tapauksessa käy todella pahasti, kun kukaan ei ole valvomassa.

Määräykset eivät ole kuntien virallisia päätöksiä, vaan pikemminkin koulujen saamia ohjeistuksia. Sen vuoksi kuntia ei voidakaan syyttää suoraan lainvastaisesta toiminnasta.

– Siihen on vaikea viranomaisen puuttua, koska virallista päätöstä asiasta ei tehdä. Ei ole paperia, josta olisi sitten helppo kannella aluehallintovirastoon.

Kyselyn mukaan useimmiten rehtoreille annetaan kuitenkin oikeus poiketa ohjeistuksesta tarpeen vaatiessa.

– Tämä pistää rehtorin puun ja kuoren väliin. Käytännössä saisit ottaa sijaisen, toisaalta on tullut määräys että on säästettävä ja ei saa ottaa, Mustonen sanoo.

Toisto on yksi opintojen äideistä, Erkki Mustonen:

– Laissa on oppilaille määritelty oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ja oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena työpäivänä. 

On äärimmäisen ihmeellistä, että Kuntatyönantajat (KT) ja kunnat voivat kävellä lain yli. Perusopetuslaki on siis leikkilaki, jota ei tarvitsekaan noudattaa.

Toisaalta noudatetaan lakia nipinapin:

8.9. Keskisuomalainen

Keskisuomalainen: Perusopetuksen määrässä huimia eroja eri kunnissa

Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä pitää tilannetta ongelmallisena.

- On selvää, että siellä missä oppitunteja on enemmän, myös oppimisen taso on parempi. Eli aika paljon lapsen saaman perusopetuksen taso riippuu siitä, missä satut asumaan, Pitkälä puntaroi lehdessä.

Peruskoulua voidaan joissakin kunnissa käydä yli puoli vuotta enemmän kuin lakisääteisen minimituntimäärän tarjoavilla paikkakunnilla. 

Jotkut kunnat fuskaavat. Kuntalaiset maksavat veroja, mutta kunnat eivät tarjoakaan säädyllisiä perusopetuspalveluja.

Miksi Perusopetuslaki on?

Kun aloitin kirjoittaa www.properuskoulu.net -blogiani v. 2009, olin jo hyvin huolissani koulutuksellisesta tasa-arvosta. Kehityksen suunta oli nähtävissä. Jos joku blogini valistuneista lukijoistani ei ole vielä huomannut, kerrattakoon, blogini punainen lanka on koulutuksellinen tasa-arvo.

Oudointa on, että kukaan ei valvo, mitä kunnissa tapahtuu. 

Ainoa, joka jollakin tavalla valvoo, on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Ongelma on, että amatööreja vastassa on ammattilaistason organisaatio KT. 

Opettajien päätehtävä on noudattaa annettuja ohjeita ja lakeja, mitä kunnat eivät tee. Jos yksittäinen opettaja alkaisi sooloilla mielensä mukaan, toiminnasta seuraisi sanktio. Todennäköisesti tulisi potkut.

Kunnat saavat huseerata aivan vapaasti, rikkoa voimassa olevia lakeja tai järjestää perusopetuksensa laillisuuden rajamailla välittämättä kuntalaistensa, lasten ja nuorten parasta.

Koko kuviossa eniten minua ihmetyttää valtion rooli. Valtio on koko ajan vähentänyt osuuttaan peruskoulun rahoituksessa. Vielä vähän aikaa sitten valtio maksoi peruskoulutuksen kustannuksista lähes kaksi kolmasosaa, nyt tuki ei kata yhtä kolmasosaakaan.

Täysin yli ymmärryksen menee, että sen noin yhden kolmasosan kohtaloa ei käytännössä valvota. Valtio syytää yhteisiä verovaroja estoitta. Jos peruskoulutuksessa tehdään näin, on syytä olettaa, että muukin valtion rahoitus kunnille on estotonta ja valvomatonta.

Näyttää siltä, että Opetushallitus on ajettu tietoisesti nurkkaan. 

On ennenkuulumatonta, että Opetushallituksen pääjohtaja kritisoi näin voimakkaasti. Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä on tullut samaan johtopäätökseen kuin minä. Hän on julkisesti ehdottanut, että peruskoulutus on siirrettävä valtion harteille, koska kunnista ei ole peruskoulutuksen ylläpitäjäksi.

Hän toteaa kuten olen todennut, perusopetuksen taso riippuu siitä, missä kunnassa lapsi sattuu asumaan. 

Koulutuksellisesta tasa-arvosta ei ole enää tietoakaan.

Niin, ja Kataisen-Stubbin hallitus on luvannut kehittää perusopetusta. Hyvin on kehitetty. Olen aina kuvitellut, kun kehitetään, edistytään tai asiat paranevat. Väärin olen ymmärtänyt. Kataisen-Stubbin hallituksen perusopetuksen kehitys on ollut jarrutusta ja takapakkia. 

Sana uudistus on suorastaan pelote. 

Kun työpaikoilla aletaan puhua uudistuksista, työntekijät tietävät tarkkaan, että säästöjä ja kenkää on odotettavissa.

Kouluissa uudistukset ovat yleensä merkinneet sitä, että opettajille on annettu entistä vähemmän eväitä opettaa ja kasvattaa lapsia.

Keväällä on Eduskuntavaalit. 

Toivon sydämestäni, että nyt edessä olisi oikeat koulutusvaalit.  Ei enää riitä, että vakuutellaan koulutuksen tärkeyttä suomalaisen yhteiskunnan menestykselle, vrt. Jyrki Katainen. Heti, kun päästiin valtaan, toimittiin tasan toisin. 

Kun sairastuneen opettajan tilalle ei palkata sijaista:

1. Toinen opettaja joutuu "valvomaan" sairastuneen opettajan luokkaa. Käytännössä molempien luokkien oppilaat ovat silloin hunningolla, koska opettaja ei pysty valvomaan kahta luokkaa yhtä aikaa, vaan opettaja ravaa kahden luokan väliä peltäten "kunhan nyt ei vaan mitään sattuisi". Kunnollisesta opetuksesta ei voida puhua, vaan oppilaitaan säilötään. Turvallisuusuhka nousee potentiaalisesti.

2. Seuraavan kerran, kun opettaja sairastuu, opettaja miettii enemmän kuin kaksi kertaa, kannattaako jäädä kotiin ollenkaan sairastamaan. Opettajat ovat ylitunnollista väkeä. Jos sijaista ei palkata, opettaja tulee sairaana kouluun, koska sairastunut opettaja ei halua lisätä opettajatoverinsa työtaakkaa liiaksi. Pahimmassa tapauksessa levitetään tautia lapsiin.

Työnantajani, velkainen Vantaan kaupunki, joka painii suurissa taloudellisissa ongelmissa mm. Kehäradan ja Kehä kolmosen rakentamiskustannuksien takia, pystyy sijaistamaan sairastuneet opettajansa. 

Leikkimielisesti ajatellen opetuksen taso suorastaan nousee, kun opettaja sairastuu, koska saamme sijaisiksi kokeneita juuri eläköityneitä koulumme entisiä opettajia.

Kun sairastun, sairastan levollisin mielin, koska tiedän, että oppilaani ovat hyvissä käsissä. Niin pitää ollakin.

Koulussa sattuu ja tapahtuu

 Päältä

Alta

Teknisen luokan kuumakäsittelytilassa on hieno savenpolttouuni. Kuuman kannen päälle oli vahingossa jätetty kaksi muovitarjotinta ja käsine. Tarjottimet ja käsine sulivat yhteen.

Onneksi teknistä työtä opettava opettaja haistoi palaneen käryä ja otti koko höskän pois kannen päältä. Hän toimitti juuri syntyneen modernin taideteoksen opettajienhuoneeseen ihailtavaksi, kuin Warholia.

Viime vuosina on tiuhaan päivitetty koulujen kriisi- ja turvallisuusohjeita. Joskus turvallisuusasioiden hinkkaaminen opettajienkokouksessa tuntuu pitkästyttävältä, sitä samaa ja samaa vanhaa toistetaan ja toistetaan.

Oli vaikea tajuta, miksi esim. solujen sisäovet on aina pidettävä kiinni. Liikkuminen vaikeutuu, kun pitää koko ajan ovia avata ja sulkea.

Kun katsoo alla olevaa Kouvolan yhteiskoulussa riehuneen tulipalon kuvaa, ymmärtää heti, miksi solujen palo-ovet on pidettävä kiinni.

Koulussani tehdään pari kertaa vuodessa poistumisharjoitus. Silloin kaikki purkautuvat koulun kentälle säntillisiin luokkajonoihin.

Kuva IS

Raju tulipalo koulussa Kouvolassa - oppilaat ja henkilökunta evakuoitiin (IS 11.2.)

Kouvolassa palo syttyi viallisesta sähkökaapelista. Viallista kaapelia ei tavallisissa tarkistuksissa olisi voitu huomata.

Liikunnanopetuksesta on tullut riskibisnestä

Klara Folkskola 1893

Upea vanha voimistelukuva Ruotsista, oppilaat ovat taatusti opettajan valvovan silmän alla. Ruotsinkin kouluissa oli silloin joku järjestys ja roti.

Kulunut koululiikuntavuosi on ollut kummallinen, on oltu paljon sisällä, kun lunta ja jäätä ei ole juuri ollut. Hiihtämään ei ole päästy, luisteltu on pari-kolme kertaa. Sisäliikuntaa on ollut paljon.

8.3. Yle

Oikeudenkäynnit voisivat rajoittaa lasten elämää kouluissa

Opetusalan ammattijärjestö OAJ harkitsi viime syyskuussa opetuksen kieltämisen jäseniltään sellaisissa liikuntalajeissa, jossa valvominen on mahdotonta. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi hiihto, maastojuoksu ja suunnistus.

Pelon taustalla oli käräjäoikeuden päätös, jossa nurmijärveläinen rehtori tuomittiin sakkoihin liikuntatunnilla sattuneen oppilaan pulkkaonnettomuuden vuoksi.

OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan OAJ seuraa tilanteen kehittymistä, ja tällä hetkellä sen tarkoituksena ei ole ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin.

- Jos tulee eteen tilanteita, joissa opettaja joutuu syytteeseen tilanteista, joita hän ei voi todellakaan valvoa, meidän pitää lähteä keskustelemaan virkamiesten ja opetushallinnon kanssa, miten asia voidaan hoitaa. Toivottavasti tällaisia tilanteita ja onnettomuuksia ei tule.

Mikäli tällaisia tilanteita kuitenkin tulee, Luukkaisen mukaan OAJ:lla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lähteä käymään rajankäyntiä, missä kulkee opettajan ja rehtorin vastuu.

- Jos se kulkee siinä, että opettajan pitää henkilökohtaisesti valvoa jokaista suoritetta, se ei ole mahdollista muuten kuin liikuntaa rajoittamalla. Toivon kuitenkin, ettei tällaiseen jouduta, Luukkainen sanoo Yle Urheilulle.

Riskilajien opetuksesta (Properuskoulu 31.1.2014)

Pelko ohjaa koulunpitoa ja opetusta (Properuskoulu 8.10.2013)

Jotain liikunnanopetuksen riskeistä (Properuskoulu 12.9.2013)

Liikunnassa on aina riskejä, vrt. Schumacher, mutta toisaalta, jos ihminen ei liiku, sitä näivettyy ja kuolee hiljaa pois.

Koululiikunta näyttää olevan vastuuliikuttamista. Jos jotain tapahtuu, syyllinen haetaan vaikka heinäkasasta, koska opettaja on vastuussa oppilaistaan.

Jos opettaja pelkää, pysytään neljän seinän sisällä.

Ennen:

Liikuntatunneilla pelattiin lätkää ilman kypäriä ja pelattiin kiekolla. Jos kiekko kasahti polveen oppilas meni hetkeksi huilaamaan kentän laidalle. Jos se kasahti otsaan, oppilas meni kentän laidalle, otti lunta ja painoi lumella kuhmua. Kun kuhmu oli laskenut, poika luisteli takaisin pelaamaan.

Kun pelattiin koulujen välisiä futismatseja, sanottiin, että menkää futiskentälle fillareilla heti aamusta. Pyöräilykypäristä ei ollut puhettakaan. Jos pelaajalla ei ollut fillaria, sanottiin, että kävele perässä, mutta pidä huoli, että kerkiät matsiin. Jos oppilas sanoi, että mä en osaa kentälle, maikkoi sanoi, että sitten ei tarvitse tulla ollenkaan tai ota selvää.

Suunnistusrata tehtiin metsään. Piti käyttää karttaa ja opetella kompassin käyttöä. Jos oppilas eksyi, ajateltiin, että kyllä routa porsaan kotiin tuo. Oppilas tuli seuraavalle oppitunnille, sanoi, että maikka, mä vähän eksyin. 

Nyt:

Jääkiekolla ei saa pelata, ellei kaikilla ole jääkiekkovarusteet päällään. Nyt pelataan pallolla, joka pelaajalla on oltava kypärä päässään. Mailaa ei saa kohottaa polven yläpuolelle, pelataan salibandysäännöin. Ennen oppituntia opettaja on kiertänyt kentän ja on tarkistanut, että kentältä ei löydy erkanpalasia tai karkkipapereita.

Kun pelataan koulujen välisiä futismatseja, mennään yhdessä futiskentälle. Ajetaan pyörillä peräkkäin, joka iikalla on pyöräilykypärä. Jos ei ole polkupyörää, isä tai äiti tuo pojan autolla urheilukentälle.

Tehdään yksinkertaisia reittisuunnistusratoja. Suunnistetaan pareittain. Kompassia ei tarvitse käyttää. Rastit ovat niin helpoissa paikoissa, että pari vilkaisua karttaan riittää.

Kun valmistuin maikaksi 24-vuotiaana, aloitin työt Vantaan Hiekkaharjun koulussa, joka oli rakennettu hiekkakuoppaan, jossa vain muutamia vuosia aikaisemmin laskettelimme kavereiden kanssa minnareilla kuopan reunoilta alas.

Helsingin Opettajienkoulutuslaitoksesta tuli luokkaani kahdeksi viikoksi pari luokanopettajaksi opiskelevaa poikaa. Pojat olivat suurinpiirtein samanikäisiä kuin minä. 

Luulin, että pojat haluavat treenata opettamista käytännössä, mutta he istuivat vain hiljaa kaksistaan luokan perällä ja tekivät luentokansioittensa lehdille jonkinlaisia merkintöjä. He tekivät havaintoja, kait tuo on nyt sitä uutta kasvatustiedettä, ajattelin.

Pääsin parin päivän kursille. Pyysin poikia sijaiseksi, pääsette istumasta siitä käytännön opetushommiin.

Pojat sanoivat, että ei me tulla. Ihmettelin, mitä ihmettä, tehän saatte sijaisuudesta rahaa!

Ei me tulla, koska me pelätään.

Olen monta kertaa myöhemmin ajatellut, että tekivätkö pojat koskaan luokanopettajan hommia, vai jatkoivatko he luokanopettajaksi valmistuttuaan kasvatustieteen opiskelua. Ehkä heistä tuli opettajienkouluttajia.

Jos pelkää, ei kannata opiskella opettajaksi.

Kun opettaa liikuntaa, ei saa pelätä. Liikunnanopetuksessa pitää käyttää tervettä järkeä ja noudattaa ohjeita. Ei kannata ottaa turhia riskejä, ettei tarvitse puolustautua oikeusaleissa.

Hiihto, maastojuoksu ja suunnistus kuuluvat koululiikuntaan. Lajit ovat perusliikuntaa.

Miksi viranomaistietoa pantataan?

10.10. HS

Koulut eivät tienneet Oulun epäillyn puukottajan aiemmasta uhkauksesta

Neljää ihmistä ammattiopiston tiloissa torstaina Oulussa puukottanut 16-vuotias oli  jättänyt nettiin kouluaan koskevan uhkauksen viime helmikuussa. Poika kävi tuolloin Haukiputaan yläastetta. Poliisin mukaan hän oli kirjoittanut , että "tappaisin koko koulun, jos olisi ase".

”Kuulustelimme häntä siitä. Läsnä olivat myös pojan vanhemmat. Poikaa ei sen jälkeen seurattu, koska hän katui tekoaan ja kertoi kirjoittaneensa uhkauksesta piloillaan. Teimme kuitenkin lastensuojeluilmoituksen”, apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta kertoo.



Tieto uhkauksesta ei kuitenkaan ole mennyt yläasteelle eikä torstain puukotuksen tapahtumapaikalle Myllytullin ammattikouluun.

”Meillä ei ole mitään tietoa tällaisesta uhkauksesta”, Haukiputaan yläasteen rehtori Ari Isomaa kertoi torstai-iltana HS:lle.



Myöskään Myllytullin ammattiopiston rehtori Saija Niemelä-Pentti ei tiennyt uhkauksesta tai sitä seuranneesta lastensuojeluilmoituksesta.

Poliisi ja lastensuojeluviranomaiset eivät myöskään ilmoittaneet uhkauksesta Oulun kaupungin turvallisuusjohtamisen ryhmälle. 

Ryhmä on perustettu Suomen kouluampumisten jälkeen takaamaan oppilaiden turvallisuus Oulussa, kertoo sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä STT:lle.


Kerrassaan surullinen tapaus.

Onneksi nyt kukaan ei kuollut. 

Ihmetystä herättää, että poliisi ja lastensuojelu panttasivat koulu-uhkauksen, "tappaisin koko koulun, jos olisi ase". 

Poliisi tiesi. Lastensuojelu tiesi. Koulut ja rehtorit eivät saaneet tietää. Edes Oulun kaupungin turvallisuusjohtamisen ryhmä ei saanut tietoa. 

Poika iski leipäveitsellä kahta ihmistä niskaan ja kahta rintaan.

Pantattiin tietoa, ja neljää ihmistä puukotettiin. 

On täysin absurdia, että hyvin yksinkertaista tietoa ei saada liikutettua eri viranomaisten välillä. Mielestäni tätä tapausta ei saa jättää tähän, vaan on tutkittava perinpohjin, miksi tieto ei kulkenut. 

On pakko kysyä, ketkä panttasivat tietoa? 

Jotkut ihmiset ovat päättäneet, että koulujen rehtoreiden ei tarvitse tietää. 

On pakko kysyä, miksi jotkut ihmiset ovat päättäneet, että tietoa ei tarvitse lähettää kouluun?

10.10. HS

Toisen asteen koulut ovat odottaneet opiskelijahuoltoa kymmenen vuotta

Jokelan ja Kauhajoen tapausten jälkeen on toivottu lukioihin ja ammattikouluihin lisää psykologeja ja kuraattoreita.

"Toivottavasti tämä nyt nopeuttaa uuden opiskelijahuoltolain toteutumista", sanoo ohjelmajohtaja Hanna Heinonen Lastensuojelun keskusliitosta.

Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä, joka toisi opiskelijahuollon kaikkiin toisen asteen kouluihin ensi vuoden alusta. Uudistus lisää kuntien kustannuksia, minkä vuoksi kokoomus on esittänyt harkittavaksi sen perumista säästösyistä (HS 9. 10.).

Uudistus on ollut vireillä jo kymmenen vuotta, mutta vasta nykyhallitus otti sen ohjelmaansa. Oikeuskansleri on myös huomauttanut useita kertoja siitä, että tuen saannissa on ongelmia.

Enkeliporsas:

Kuinka monta Kauhajokea, Jokelaa tai Oulua vielä tarvitaan?