Aloitan sarjan, jossa kerron kerron Lounais-Vantaan uusista kouluratkaisuista. Teen tarinaa kuvien avulla, näkökulma on kokeneen luokanopettajan. Opetuskokemusta on 40 vuotta.
Valitsin uutta oppimisympäristöä kuvaamaan kokolattiamaton, koska melkein kaikkiin uusien oppimisympäristöjen mukaisiin uusiin kouluihin asennetaan kokolattiamattoja. Julistan ne uuden oppimisympäristöjen symboliksi.
Lähtökohta
Kuten valistuneet lukijani tietävät, olen ollut eläkkeellä viidettä vuotta. Koska en malta päivisin kotona löhöillä, kiertelen säännöllisesti sijaisena lähikouluissa keskinmäärin neljä päivää per viikko. Koulujen on sijaittava polkupyörämatkan päässä. Kouluissa kiertely on ollut hyvin avartavaa. On ollut hyvin hauskaa tutustua lähikouluihin ja niiden opettajiin.
Olen sijaistanut luokanopettajia, laaja-alaisia erityisopettajia, erityisluokanopettajia, valmistavien luokkien opettajia, kieli- ja musiikkiluokkien opettajia sekä yläkoulun aineenopettajia kuten äidinkieli, kielet, historia ja yhteiskuntaoppi, biologia- ja maantieto, kuvataide, käsityö, liikunta- ja terveysoppi ja oppilaanohjaus. Erityisen hauskaa on ollut valmistavilla luokilla, sillä niissä homma on sitä ehtaa, opetetaan ja painitaan perusasioiden parissa, opitaan puolin ja toisin kaiken maailman asioita.
Lounais-Vantaalla (= Myyrmäen suuralue), missä asun, on koulurakennuksia purettu ja rakennettu uusia tilalle tai sitten on peruskorjattu vanhoja koulurakennuksia. Monen vantaalaiskoulun tie on tullut elinkaarensa päähän. 1970-80 -luvuilla rakennettiin vauhdilla kouluja, kun Vantaa kasvoi rajusti. Muistan hyvin, kun silloin todettiin, että silloisten uusien koulurakennusten eliniäksi ajateltiin noin 40 vuotta.
Lounais-Vantaan koulurakennuksia, joita on purettu lähinnä homeen takia ovat Hämeenkylän, Laajavuoren, Myllymäen, Variston ja Rajatorpan koulut sekä Uomarinteen koulun pikkukoulu. Pian puretaan Vantaankosken koulu ja Myyrmäen Varia, iso ammattioppilaitos, joka siirtyy Kehäradan Vehkalan aseman viereen. Homekouluprosessit ovat olleet ikäviä ja joissakin tapauksissa pitkiä. Homeen takia moni alueen tuttu opettaja on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle, ja oma poikani joutui muutaman kuukauden ajaksi sänkypotilaaksi homeen takia.
Uusia koulurakennuksia ovat siis Hämeenkylän ja Rajatorpan koulut sekä Uomarinteen koulun laajennusosa. Purettavan Myyrmäen Varian tontille tullaan rakentamaan uusi Ojahaan peruskoulu, koska sekä Kaivokselan että Uomarinteen koulut ovat jo täynnä oppilaita.
Isoja peruskorjauksia on tehty Martinlaakson, Uomarinteen ja Pähkinärinteen kouluissa, Vaskivuoren lukiossa sekä Rajatorpan koulun vanhassa ns. museokoulussa. Kohta tullaan peruskorjaamaan Kaivokselan, Kivimäen ja Kilterin koulut. Kaivokselan kouluun tehdään myös iso laajennusosa. Isoja osakorjauksia on tehty Askiston koulussa
Alueen koulujen yhtäkään koulukiveä ei ole jätetty kääntämättä tai lähiaikoina ei jätetä kääntämättä. Tuomelan koulu hylättiin, oppilaat siirtyivät Hämeenkylän kouluun ja koulurakennus odottaa vuokraajaansa.
Helsingin Sanomien painotalon vieressä oleva toimistotalo Sanomala on toiminut Hämeenkylän koulun väistötilana ja toimii lähitulevaisuudessa ainakin Kilterin ja Kivimäen koulujen väistötilana. Sanomalan tontille on rakennettu liikuntahalli.
Vantaa on rakentanut Hämeenkylän ja Rajatorpan koulut ns. allianssimallilla = Vantaan kaupunki + arkkitehdit + rakentaja NCC. Suunnittelun on tehnyt yhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä. Allianssin Vantaan nokkamies on ollut kokenut vantaalainen rehtori Eero Väätäinen.
Tarkoitus on ollut, että suunnittelussa kokemuksia otetaan jatkuvasti huomioon. On kuunneltu myös koulun opettajia, oppilaita ja oppilaiden vanhempia sekä alueen muita toimijoita.
Vantaan kouluissa aloitettiin muutamia vuosia sitten ns. tilaohjelma, Hevoshaan ja Tuomelan koulut lopetettiin ja oppilaat lähetettiin naapurikouluihin. Ajateltiin, että jokaisessa koulussa kaikki liikenevä tila on oppimistilaa kuten käytävät ja ruokasalit. Tavoitteena oli rahan säästäminen, mikä näkyy jonkin verran myös uusissa kouluissa. Neliömetrejä olisi voinut tulla uusiin kouluihin lisää, Hämeenkylän kouluun jäi rakentamatta koulun haluama kuntosali.
Kun uusia kouluja alettiin rakentaa, tavoitteena oli aito uusi oppimisympäristö.
Tavallaan oli onni, kun vanha Hämeenkylän yläkoulun rakennus homehtui ja lanattiin maan tasalle. Hämeenkylän koulun väistökoulu Sanomala toimi ikään kuin koelaboratoriona. Saadut opit hyödynnettiin uutta Hämeenkylän koulua suunniteltaessa, opettajat olivat todella ahkerasti mukana suunnittelutalkoissa.
Tekstit
