Joustava koulupäivä

En tiennytkään, että vieteri on englanniksi spring.

14.1. Yle

Joustavat koulupäivät keräävät kiitosta rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta

Lahdessa on saatu hyviä kokemuksia joustavista koulupäivistä. Opetushallitus käynnisti viime syksynä kokeilun, jossa koulupäivien keskelle lisättiin kerhotoimintaa tai pidempiä välitunteja tuomaan liikunnallisuutta ja väljyyttä koulutyöhön.

Lahdesta mukana ovat olleet Renkomäen, Kariston, Möysän ja Kivimaan koulut, mutta joustavuutta on lisätty myös muissa lahtelaiskouluissa.

Pidempi tauko koulupäivän keskellä lisää oppilaiden keskittymistä tunneilla, kertoo koululaisten kerhotoiminnan projektikoordinaattori Suvi Lappalainen. Lappalaisen tietojen mukaan niin opettajat, oppilaat kuin vanhemmatkin ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

- Suomessa koulupäivät ovat perinteisesti hyvin lyhyitä ja tehokkaita.

Opetushallituksen kokeilu jatkuu vielä noin vuoden, ja Suvi Lappalaisen mukaan Lahdessa joustavampia koulupäiviä jatketaan senkin jälkeen.

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Ylen jutun otsikko on mielenkiintoinen, kiitosta tulee rehtoreilta, oppilailta ja vanhemmilta, mutta ei opettajilta. Projektikoordinaattori Suvi Lappalainen toteaa, että myös opettajat ovat  olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä uudistuksiin.

En ole tutustunut kunnolla joustavaan koulupäivään, joten googlailin:

Joustava koulupäivä hyödyttää kaikkia (Keskisuomalainen 20.8.)

Joustava eli eheytetty koulupäivä (Mukava-hanke)

Olen koulukerhoaatteen ankara kannattaja. Olen myös huolissani lasten ja nuorten liikkumisesta, sillä noin kolmasosa alkaa pudota kelkasta. Uusimman tiedon mukaan kolmasosa 8. ja 9. luokkalaisista liikkuu enää alle tunnin viikossa, kun heidän pitäisi liikkua kaksi tuntia päivässä!

Urheilulääkäri Harri Hakkarainen totesi, että jo kymmenvuotialta lapsilta alkaa löytyä välilevyn pullistumia, kun he istuvat niin paljon. Ei enää leikitä pihoilla.

Joustavan koulupäivän tauko keskellä päivää tuo uusia mahdollisuuksia esim. juuri kerhotoiminnan kehittämiseen sekä liikunnan lisäämiseen. Tauolla pitää olla toimintaa muuten siitä ei ole mitään iloa kellekään.

Ainoa ongelma on, että kokeilut ovat aina projektinluonteisia, hyvin harvoin olen kuullut epäonnistuneesta koulukokeilusta. Kun kokeilut "lanseeraataan" joka kouluun, yleensä rahoitus ei ole sama kuin kokeillessa.

Minulla on asiasta kokemustakin. Aloitin opettajan työt Hiekkaharjun koulussa Vantaalla. Koulu oli ns. tuntikehyskokeilukoulu. Kokeilimme, kuinka resursseja voidaan jakaa uudelleen. Rahoitus oli hyvä, joten myös kokeiluraportista tuli hyvä. 

Mutta, kun tuntikehystä alettiin soveltaa joka kouluun, resurssit eivät ollenkaan olleet samat kuin kokeillessa. Tuntikehystä ei lisätty kuten kokeilussa tehtiin, vaan sitä vähennetiin entisestään.

Mukava-hankkeen sivuilta:

Vuosina 2002-2005 joustavaa koulupäivää kokeiltiin nimellä eheytetty koulupäivä sekä ala- että yläluokilla seitsemässä koulussa eri puolilla Suomea. Hanke toteutettiin johdollani Jyväskylän yliopistossa Sitran rahoittamana, ja sen suojelijoina olivat eduskunnan puhemiehet Riitta Uosukainen ja Paavo Lipponen. Useat kansanedustajat, erityisesti Kyösti Karjula, osallistuivat hankkeen tukemiseen. (professori Lea Pulkkinen)

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän mukaan malli on "vakavassa pohdinnassa", kun opetussuunitelman perusteita uudistetaan ensi vuonna.

Mikäli malli "on vakavassa pohdinnassa", on vakavasti mietittävä, kuinka malli tullaan rahoittamaan koko maassa. En tiedä, kuinka pitkästä tauosta on kyse, mutta jo yhdenkin tunnin tauko keskellä päivää maksaa paljon. Viikossa se merkitsee jopa viittä lisätuntia.

Kuinka tauko rahoitetaan? 

Sitran ja Kyösti Karjulan tuet ovat hyttysen ininää, jos joustavaa koulupäivää aletaan toteuttaa koko maassa. Nyt ei ole varaa edes tavallisiin oppitunteihin, monessa kunnassa tuntikehys on puristettu minimiin.

Lahdessakin ollaan realisteja:

- Uskon, että jatkamme tätä ainakin niin kauan kuin kerhotoimintaan saadaan valtion tukea.

Lisäys, toisenlainen joustavan koulupäivän malli:

Auroran siesta 18 vuotta (Martti Hellström 12.6.2009)

Pieni mainos, Vantaan SM-hiihtojen lähtölaukaus:

Hiihdosta energiaa elämään- seminaari 16.1. 2014 klo 12.30- 16.30

- Vantaan kaupungintalon valtuustosali, Asematie 7, Tikkurila

14.50- 15.20 Hiihto osana koululiikuntaa - miten hiihto pärjää palloilulajeille

- Luokanopettaja Kai-Ari Lundell / Vantaan kaupunki

15.45- 16.30 Panelikeskustelu - miten suomalaiset saadaan enemmän liikkumaan?

- Keskustelijoina ovat kansanedustaja Tapani Mäkinen, Liikunnan ja terveystiedon opettajien liiton puheenjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho, Vantaan liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti, vantaalainen ex-maajoukkuehiihtäjä Niklas Colliander sekä luennoitsijat Risto Nieminen, Hannu Tolonen ja Kai-Ari Lundell.

Tervetuloa mukaan!

Joustava koulupäivä

12.8. HS

Koulun ja harrastusten yhdistäminen auttaisi lapsia jaksamaan

Löyhempi tuntirakenne, pitkä keskipäivän tauko ja harrastusten tuominen koululle auttaisivat asiantuntijoiden mukaan lapsia jaksamaan.

Asiantuntijat ehdottavat, että harrastus-, aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa nivottaisiin osaksi koulupäivää. Niin sanottu joustavan koulupäivän malli toisi perheille lisää yhteistä aikaa ja parantaisi lasten hyvinvointia.

Sen mukaan koulupäivä alkaisi vapaaehtoisella aamutoiminnalla, johon lapsi voisi mennä, mikäli vanhempien työ alkaa aikaisin. 

Iltapäivällä olisi vastaavasti kerho- ja harrastustoimintaa, joka järjestettäisiin yhteistyössä esimerkiksi urheiluseurojen ja musiikkiopistojen kanssa.

Iltapäiväkerhossa tarjottaisiin myös tukea läksyjen tekoon.

Jotta lapset jaksaisivat pitkän päivän, itse koulupäivä olisi "hengittävä": Lounastauko olisi kyllin pitkä, ja lapselle tarjottaisiin mahdollisuus levätä.

Vuonna 2004 tehdyssä, joustavaa koulupäivää kartoittaneessa tutkimuksessa todettiin, että kustannus oppilasta kohden olisi noin 100–200 euroa vuodessa.


On selvää, että joustavan koulupäivän malli on kaunis ja kokeilemisen arvoinen.

Mutta en usko, että joustavan koulupäivän kustannus olisi 100-200 euroa vuodessa. Realistisempaa on 100-200 euroa kuukaudessa.

Jättäisin sekä aamu- että iltapäivätoiminnan ammattilaisten harteille. 

Urheiluseuratoiminta ovat vapaaehtoista harrastustoimintaa. Ei voida olettaa, että urheiluseura saisi joka päivä ammattitaitoisia ohjaajia kouluun esim. klo 14.00. Aikuiset ovat silloin töissä, eikä toimintaa voida jättää alaikäisten lukiolaistyttöjen tai -poikien harteille. Aikuisen on aina oltava vastuussa.

Kun joustavaa koulua aletaan tosissaan toteuttaa, pitäisi palkata ammattitaitoisia koulunkäyntiavustajia lisää. Ei läksyjen teon ohjaaminenkaan aivan yksinkertaista työtä ole. Olen seurannut, kuinka koulumme läksyparkki toimii, ohjaaminen muistuttaa kovasti tukiopetusta. Ne, jotka osaavat tehdä läksynsä itsenäisesti, eivät yleensä läksyparkkiin tule.

Olen monta kertaa ajatellut, että kouluihin pitäisi palkata koulunkäyntiavustajia, jotka ovat käyneet myös nuoriso-ohjaajan koulutuksen. Silloin iltapäivän erilaiset aktiviteetit sujuisivat mutkatta.

Perinteistä koulun kerhotoimintaa ei saa unohtaa. Kun koulun opettaja pitää kerhoa, toiminnalla on jatkuvuutta ja vastuullisuutta. Ja opettajat tuntevat oppilaansa.

Mikään ei estä tekemästä yhteistyötä koulun kerhojen ja urheiluseurojen välillä. Pidän itse shakkikerhoa ja olen joskus pyydellyt apuja paikalliselta shakkiseuralta, mutta ei ole löytynyt ketään, koska harva ihminen pääsee irrottautumaan varsinaisesta leipätyöstään koulujen päättymisaikaan.

Mitä tarkoittaa, että lapselle tarjottaisiin mahdollisuus levätä? Päiväunia? Mitä tarkoittaa löyhä tuntirakenne?

Omassa koulussani on tällä hetkellä 407 oppilasta. Oletetaan, että puolet heistä osallistuisi päivittäin kokopäiväiseen joustavaan kouluun klo 8.00-17.00. Homma ei hoidu parilla-kolmella vapaaehtoisella työntekijällä.

Puolivillaisesti joustavaan kouluun ei kannata lähteä. Joustava koulu vaatii suunnitelmallisuutta, jatkuvuutta ja ammattitaitoa.

Jos koulussa oltaisiin vaikka kello viiteen, pitäisi oppilaille järjestää toinen kunnon ruoka. Jollain näkkileivällä ja pillimehulla ei pitkälle pötkitä.

Hyvää ei saa halvalla.

Katsoin Vantaan kaupungin sivuilta, jos oppilas osallistuu iltapäivätoimintaan kello viiteen, kuukausimaksu on 110 euroa. Hintaan sisältyy välipala. Aamupäivätoiminnan hinnan päättää sen järjestäjä.

100-200 euroa vuodessa on kuutamolta.