Vantaan lähikouluperiaate kurittaa

23.10. Vantaan Sanomat

Opettajiin kohdistuva väkivalta lisääntyi rajusti Vantaalla

Vantaan kaupunki ei ole onnistunut hillitsemään oppilaiden opettajiin kohdistamaa väkivaltaa.

Viime vuonna sivistystoimessa tilastoitiin 676 henkilöstöön kohdistunutta uhka- ja väkivaltatilannetta, eli yli kolme tilannetta yhden koulupäivän aikana.

Väkivaltatilanteiden määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2011 tilanteita oli 442, vuonna 2009 vain 217.

– Luvut eivät ole edes koko totuus, sillä tilanteita jää valitettavasti edelleen ilmoittamatta, sivistystoimen työsuojeluvaltuutettu Kari Kinnunen tietää.

Valtaosa väkivaltatilanteista tapahtuu perusopetuksen puolella, etenkin alakouluissa. Viime vuonna vain 38 ilmoitusta tuli varhaiskasvatuksen puolelta.

Opettajien kokema väkivalta on entistä rajumpaa, kuten tönimistä, raapimista tai jopa lyömistä.

Joka kolmannessa tilanteessa käytetään lievää fyysistä väkivaltaa, joka tarkoittaa sitä, että oppilas käy jollain tavalla käsiksi opettajaan. Joka neljännessä tilanteessa käytetään kipua aiheuttavaa vakavaa fyysistä väkivaltaa. Vielä muutama vuosi sitten suurin osa väkivallasta oli kielellistä tai henkistä väkivaltaa.

Väkivaltatilanteiden lisääntymiseen vaikuttaa se, että tapauksista ilmoitetaan aina vain herkemmin.

– Lisäksi auktoriteettien arvostus on muuttunut ja lasten tunteiden hallinta heikentynyt, joka näkyy kouluissa.

Yksi vaiettu syy on Kinnusen mukaan lähikouluperiaate, jonka takia erityisoppilaat käyvät lähikouluaan.

– Se näkyy entistä enemmän myös tilastoissa.

Käytännössä väkivaltatilanteiden kitkeminen on hankalaa.

– Yleisopetuksessa on joukko lapsia, jotka eivät hallitse itseään. He tarvitsisivat pienemmän ryhmän ja enemmän aikuisia ympärilleen. Tällaisissa tapauksissa ainoa keino on tehdä pedagogisia järjestelyjä ja yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa.

Odotettu uutinen.

Kuten työsuojeluvaltuutettu Kari Kinnunen toteaa, yksi vaiettu syy on lähikouluperiaate, jonka takia erityisoppilaat käyvät lähikouluaan.

Opettajille tilanne ei ole yllätys. Koko ajan eri kouluista on tullut viestejä opettajiin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä. Opettajat tiesivät etukäteen, että näin tulee käymään.

Opettajat eivät tietenkään voi puhua asioista yksityiskohtaisesti julkisesti, koska meitä sitoo salassapitovelvollisuus. Mutta tilastot eivät valehtele, vaan ne kertovat karun totuuden.

Ei voi olla sattuma, kun siirryttiin lähikouluperiaatteeseen, että väkivaltatapaukset pompahtivat noin rajusti ylös.

Kaikille erityisoppilaille ei suuri luokka sovi. Jotkut erityisoppilaat vaativat ympärilleen tilaa ja rauhaa. 

Vantaalla hajotettiin erityisopetuksen osaamiskeskuksia, erityiskouluja, joihin oli tarkoituksellisesti kasattu erityisopetuksen osaamista. Osaaminen, kuten myös erityisoppilaat, levitettiin ympäri Vantaata suuriin lähikouluihin kuin papin eväät.

Olen yhä sitä mieltä, että lähikouluperiaatteeseen siirtymistä ei ohjannut mikään muu kuin raha. Erityiskouluja lopettamalla säästettiin rahaa. Tavoite on aivan sama kuin nyt, kun lopetetaan pari lähikoulua, Hevoshaan ja Tuomelan koulut.

Lähikouluperiaatteen nykyrahoitukselle luvattiin kolme vuotta. Olemme nyt puolessa välissä. Pari vuotta sitten kysyin asiaa kahdesti, mitä tapahtuu kolmen vuoden jälkeen? Mitään vastausta en saanut, minkäälaisia takeita rahoituksen jatkumisesta edes nykytasolla ei tullut.

Opetus ei ole helppoheikkitoimintaa. Kunnollinen opetus maksaa, eikä kunnollista erityisopetusta saa halvalla.

Opetus on aina ennaltaehkäisevää toimintaa, erityisopetus eritoten.

Opetustoimen säästöt siirtyvät aina sosiaali- ja terveystoimen maksettaviksi. Se mitä nyt opetustoimessa säästetään, kumuloituu myöhemmin moninkertaisina sosiaali- ja terveystoimen menoina. 

Vantaan opetustoimesta ei voi säästää enää yhtään mitään. Säästöt on säästetty ajat sitten. 

On aivan selvää, jos Vantaalla opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt, myös oppilaiden keskinäinen väkivalta on lisääntynyt. Esim. omassa koulussani olemme ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä lisänneet tuntuvasti välituntivalvontaa.

On todettava, että vasta kaksi ensimmäistä alakouluikäluokkaa erityisoppilaita on siirretty lähikouluihin, eka- ja tokaluokkalaiset. Odottelemme vielä neljää ikäluokkaa, lopullinen määrä on siis kolminkertainen nykytilanteeseen verrattuna. 

On ennakoitavissa, että lähikouluperiaatteen lisätuote, väkivalta, tulee lisääntymään merkittävästi. Se ei kolminkertaistu, vaan todennäköisesti se lisääntyy enemmän.

Tällä hetkelläkin tiedetään, että ilmoitetut väkivaltatapaukset ovat vain jäävuoren huippu. Aluksi opettaja jaksaa niitä ilmoituksia kyllä rustailla, mutta kun mitään apua ei tule, opettaja väsyy ilmoituslappusten kirjoittelemisiin.

Väsyy muutenkin.

On tehtävä kaksi välitöntä korjaavaa liikettä:

1. Lähikouluperiaate on purettava. 

Vielä ei lopettettuja erityiskoulurakennuksia ole purettu, ne ovat ehjiä ja pystyssä. Suurin osa osaavista erityisopettajista on töissä edelleen Vantaalla.

2. On satsattava esikouluun ja alakoulun kolmelle ensimmäiselle luokalle.

Esikoulun ja alakoulun nivel on saatava entistä toimivammaksi.

Toimiva alkuopetus on ennaltaehkäisevää toimintaa parhaimmillaan. Pieni lapsi on innokas oppimaan ja vastaanottokykyinen. 

Alkuopetuksen ryhmät on pidettävä pieninä vaikka hampaat irvessä. Sopiva maksimiryhmäkoko on sellaiset 18 oppilasta.

Menetetyt jakotunnit on palautettava. Opintien alussa esim. oppilaiden lukemisen taidot ovat aivan eri tasoilla, toiset lukevat kuin vettä vaan, kun toiset vasta opettelevat lukemisen alkeita. Silloin ryhmän jakaminen kahtia on valttia. Opettajalla on tehoaikaa yksittäiselle oppilaalle.

Lukutaito on opiskeluvoimaa.

Vantaalainen opetus on, että lähikouluperiaatteeseen voidaan siirtyä vain, jos siihen on varaa:

1. Luokkakoot on pidettävä erittäin pieninä.

2. Kun tavalliseen luokkaan inklusoidaan erityisoppilaita, mukaan on tultava yksi ammattitaitoinen erityisopettaja sekä yksi ammattitaitoinen koulunkäyntiavustaja.

Muuten voidaan puhua tarkoituksellisesta julkisesta heitteillejätöstä, joka tehdään säästöverukkeella.

Koulusäästöistä

Hevoshaan koulu

26.9. HS

Edes koulujen alasajo ei tuo tarpeeksi säästöjä Vantaalla

Kahden koulun lakkautuksesta ja kahden koulun tilojen karsimisesta ei kerry Vantaalle viiden miljoonan euron vuosisäästöjä.

Kouluista vastaava sivistystoimi esitteli elokuussa säästöaikeensa. Ne perustuivat siihen, että Tuomelan ja Hevoshaan koulujen sekä Viertolan ja Kulomäen koulujen lisärakennusten alasajosta kertyisi tarvittava säästö vuosina 2014–2016.

Kyse on velkaohjelmasta, jolla on määrä saada kuriin Vantaan miljardivelka.

Suljettavista tiloista kertyy kuitenkin enintään puolentoista miljoonan euron säästö vuokrissa, siivouksessa ja isännöinnissä.

Loput luvut perustuvat siihen, että kaksi miljoonaa säästyisi, kun oppilaat täyttäisivät koulut tiiviisti eikä uusia tarvittaisi.

Puolitoista miljoonaa euroa pitäisi saada myyntituloina esimerkiksi Tuomelan suojellun koulurakennuksen myynnistä ja Hevoshaan koulun tontista.

Kouluista vastaava apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth (sd) myöntää, että säästöistä on vasta valmistumassa laskelma ensi maanantaiksi.

HS:n saama karkea jaottelu pitää paikkansa, hän vahvistaa.

Valtuuston on määrä päättää säästöistä marraskuussa.

On vaikea kuvitella, mitä kaupunki oikeastaan säästää lanaamalla Tuomelan ja Hevoshaan koulut. Koulujen tonttien myynnistä saadaan kertatuotto, ei sen enempää. Tuomelan koulurakennus on suojeltu rakennus, joka on suunniteltu koulukäyttöön. Vaikea sinne asuntoja on laittaa.

Vuokra-, siivous- ja isännöinnistä saatavat säästöt ovat ns. sektorikohtaista säästöä, joka liukenee siihen, kun kaupungin tilakeskus menettää ko. tulot, lähes nollapeliä siis.

Vantaan koulutoimessa on käytetty säästöruuvia tehokkaasti jo pidemmän aikaa. Opetusta annetaan minimitunneilla, oppikirjoista ja -materiaalista ei voi enää säästää eikä kouluruuasta.

Pitää muistaa, että liian kovat koulutoimen säästöt lankeavat aina myöhemmin maksettaviksi, sosiaali- ja terveys puolen menot sen kuin kasvavat. Muutama päivä sitten Hesarissa esiteltiin Suomen kuntien menoja, yksin erikoissairaanhoito maksaa enemmän kuin Suomen peruskoulujen ja lukioiden opetus yhteensä.

Ei haluta ymmärtää, että koulutus on ennaltaehkäisevää toimintaa. Kunnolla järjestetty koulutus tuo pitkän aikavälin säästöä.

Yle kyseli pari päivää sitten kuntajohtajilta, "Miten arvioitte säästöjen vaikuttavan kuntalaisten elämään kunnassanne?"

Koulutuksen kannalta vastaukset olivat hätkähdyttäviä, niin hätkähdyttäviä, että mieleen tulee, onko nyt käynnissä jonkinlainen nykymallisen peruskoulun suunnitelmallinen alasajo? 

Koululaiset ja kipeät maksavat kuntasäästöt (Yle 24.9.)

Kunnallinen säästönokkimisjärjestys:

1. Koulujen opetusryhmiä suurennetaan,  53 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Näin tullaan esim. Vantaalla toimimaan varmasti, ennemmin tai myöhemmin. Jos Suomen kuntajohtajille annettaisiin täysin vapaat kädet, palattaisiin 30-40 oppilaan luokkakokoihin. 

On kaikin voimin ponnisteltava, että luokkakokojen enimmäiskoot määriteltäisiin lailla.

4.  Kouluavustajien (Oletan, että kyseessä ovat koulunkäyntiavustajat.) määrää vähennetään, 33 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Ajatus on absurdi. Samaan aikaan, kun inkluusiota, erityisoppilaiden sijoittelua ns. tavallisiin luokkiin, on alettu täysimääräisesti toteuttaa, kirkkain silmin kuntajohtajat sanovat, että luokkakokoja pitää suurentaa ja koulunkäyntiavustajia laitetaan kilometritehtaalle.

Tulevaisuudessa voi olla, että yhdellä opettajalla voi olla esim. 32 oppilaan luokka, jossa on vaikka kahdeksan erityisoppilasta ilman, että koulunkäyntiavustajaa näkyy mailla halmeilla puhumattakaan erityisopettajasta.

10. Kouluja suljetaan, 28 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

En ymmärrä, mistä niitä suljettavia kouluja enää oikein löytyy. 

Maaseutu on jo lähes tyhjennetty kyläkouluista, nyt aletaan lakkauttaa usean sadan oppilaan isoja lähiökouluja. Suunnitellaan täyttä häkää isoja alueellisia lähes tuhannen oppilaan yhtenäiskouluja. 

Harvalle lakkautetulle koululle on löydetty uusiokäyttöä, suurin osa suljetuista kouluista kiinteistö- ja hoitokuluineen on jäänyt kuntien kontolle.

15. Säästöillä ei ole merkittäviä vaikutuksia kuntalaisten elämään, 13 % kuntajohtajista

Enkeliporsas:

Missä maailmassa elävät kuntajohtajat, jotka ajattelevat noin?

Ylen jutun hauska pikkufinessi on, kun Vantaan kaupungin talousjohtaja Patrik Marjamaa toteaa, "...on arvioitu, että on parempi säästää seinistä eikä opetuksesta."

Opetusalalla on muodissa aina joku mantranomainen lause, jota tyrkytetään joka paikassa. Edellinen koski luokkakokoa, "maksimista tulee minimi".

Kummassakaan mantarassa ei ole järjen häivää. Jokainen opettaja tietää, että on oppimisen ja kasvatuksen kannalta on tehokkaampaa opettaa vaikka sitä "20 oppilaan maksimikokoluokkaa" kuin yli 30 oppilaan luokkaa. 

Kaikki tietävät aivan hyvin, että kun ensin "säästetään seinistä", pian varmasti säästetään jostain muusta lisää.

Alan olla lähes varma siitä, että peruskoulujen alasajon idea ei ole ainoastaan säästäminen, vaan kyse on ideologiasta. 

Niin järjestelmällistä toiminta on, kaiken järjellisen logiikan mukaan kyse ei voi olla sattuma tai vahinko, koska peruskoulutuksen alasajo pyyhkii paraikaa systemaattisesti läpi koko maan.

En voi ymmärtää, kuinka tyynesti kansalaiset, opettajat ja lasten vanhemmat, asian ottavat.

Tämän päivän Hesarissa oli toinenkin Vantaata koskeva artikkeli, poimin artikkelista pari mielenkiintoista kysymystä:

Raivaako Vantaa tietä tuleville suurkouluille?

HS pyysi apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggrothilta (sd) ja perusopetuksen johtajalta Ilkka Kalolta vastaukset kiperimpiin kysymyksiin.

Vuodessa tulee 250 oppilasta lisää. Mihin ohjataan ne, jotka eivät mahdu nykykouluihin?


Kaikki mahtuvat kouluihin. Vanhemmat ovat laskeneet oppilasmääriä vuonna 2021. Väestöennusteista puuttuu se, että noin 700 oppilasta menee ruotsinkieliseen tai johonkin muuhun kouluun tai ulkomaille. Olemme huomioineet tämän.

Enkeliporsas:

Esim. Pähkinärinnettä laajennetaan lähivuosina rajusti. Uusille alueille tulee varmasti myös koululaisia. Mihin heidät tungetaan lakkautettavan Tuomelan koulun oppilaiden lisäksi?

Minä ennustan, että Vantaa tulevaisuudessa viisveisaa valtiolta saatavasta luokkakokojen pienentämiseen suunnatusta avustuksesta. Toisaalta ei ole mitään varmuuta siitä, että valtio tulee sitä enää jakamaankaan. 

Ei ole vaikea päätellä, että opettajien virkoja ja koulunkäyntiavustajien toimia tullaan lakkauttamaan. Lue, luokkakokoja tullaan suurentamaan menneiden aikojen kolmenkympin oppilaan pintaan.

Kun luokkakokoavustuksesta ei enää välitetä, on sen jälkeen helppo lomauttaa opettajia. Muualla Suomessa on meneillään kuuma opettajien lomauttamisaalto.

Milloin vuorokouluun mennään ja millainen siitä tulee?


Vähitellen 5.–9. luokkien oppilaille tulee nykyistä enemmän koulua iltapäivinä kello 14–16.

Opetus järjestetään kello 8–16. Keskipäivällä luokkia ei jaeta ryhmiin, joten tiloihin mahtuu.

Enkeliporsas:

Vuorokoulua käytiin lähinnä sodan jälkeen, kun koululaisikäluokat olivat suuria. Silloin Suomi oli oikeasti köyhä vielä maatalousvaltainen maa täynnä pientilallisia. Samaan aikaan maksettiin Neuvostoliitolle suuria sotakorvauksia. 

Onko kyse siitä, että lakkautetaan toimivia kouluja ja kootaan oppilaat suurkouluihin?


Ei ole suurkoulusuunnitelmaa. On kuitenkin etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle.

Enkeliporsas:

Jos ei ole suurkoulusuunnitelmaa, miksi sitten on etsitty tontteja kahdelle suurelle koululle?


Kovaa keskustelua löytyy vantaanperusopetus.blogista:

Vantaa suunnittelee kouluverkon tiivistämistä

Kun ei enää mistään muusta voida säästää

Tuomelan koulu

19.8. Vantaan Sanomat

Vantaa aikoo lakkauttaa Hevoshaan ja Tuomelan koulut

Vantaa suunnittelee lakkauttavansa kaksi koulua ja luopuvansa kolmesta kouluparakista.

Perusopetuksen suunnitelman mukaan hakunilalainen Hevoshaan koulu ja hämeenkyläläinen Tuomelan koulu lakkautettaisiin elokuun alussa 2016.

Lisäksi Vantaa luopuisi Viertolan koulun paviljongista 1. tammikuuta 2014 ja Kulomäen koulun kahdesta parakista 1. elokuuta 2014.

Lopettamisaikeiden taustalla on kaupungin tiukka taloustilanne: perusopetuksen säästötarve vuosille 2014–2016 on noin viisi miljoonaa euroa.

Ensisijaiseksi säästökeinoksi esitetään kouluverkon tiivistämistä: muutamasta koulutilasta luopuminen pienentää vuokrakustannuksia ja vähentää investointikuluja, kun huonokuntoisia tiloja ei kunnosteta.

Odotettuja uutisia, kun opetuksesta ei voida säästää, säästetään rakennuksista.

Viime keväänä torpattiin koulunkäyntiavustajien joukkoirtisanominen. Oli pakko keksiä jotain muuta.

Todettiin: 

Toisena säästövaihtoehtona on opettajien ja avustajien määrän vähentäminen, mutta tätä Vantaa ei tahdo tehdä: opetuksen määrä ja laatu halutaan turvata kaikille oppilaille siten, että luokkakoot voidaan pitää pieninä ja avustajamäärää ei tarvitse supistaa. (Vantaan Sanomat 19.8.)

Luokkakokoon ei tulla koskemaan. Ei ole mitään järkeä suurentaa opetusryhmiä, koska silloin Vantaan kaupunki menettää luokkakokojen pienentämisiin suunnatut valtion rahat. Säästöä ei syntyisi.

Avustajien joukkoirtisanomisissa ei ole mitään järkeä, sillä Vantaa siirtyi vuosi sitten noudattamaan lähikouluperiaatetta eli lähes kaikki oppilaat tulevat portaittain opiskelemaan omassa lähikoulussaan, myös erityisoppilaat. Nyt jos koskaan koulunkäyntiavustajia tarvitaan.

Lähikouluperiaatteen kannalta tuntuu oudolta, kun lähikouluja lopetetaan.

Suurin haloo tullee nousemaan Tuomelan koulun lakkauttamisesta. Tuomela on vanha perinteinen koulu keskellä kylää, opetusta on annettu vuodesta 1906. Alueen pientalorakentamiselle koulu on ollut myyntivaltti. Moni on muuttanut Hämeenkylään pienen ja turvallisen kyläkoulun takia.

Hämeenkylän vanhemmat ovat Vantaan koulutetuimpaa ja hyvätuloisinta väkeä, vastarinta tulee olemaan kovaa.

Tänään koulussani käytiin esittelemässä suunnnitelmaa. Alueen yläkoulusta, Hämeenkylän koulusta, tehdään yhtenäiskoulu, samaa koulua käydään ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan. Tuomelan koulun  oppilaat menisivät Askiston ja Pähkinärinteen kouluun, 5. ja 6. luokkalaiset siirtyisivät yläkoulun puolelle. Variston koulurakennuksen, joka kuuluu nykyään Rajatorpan kouluun, tilat palautettaisiin opetuskäyttöön.

On pidettävä huoli, että luokanopettaja siirtyy oppilaidensa mukana yläkouluun.

Todella mielenkiintoiseksi koulupalapelin tekee, kun todetaan:

...vähentää investointikuluja, kun huonokuntoisia tiloja ei kunnosteta. (Vantaan Sanomat 19.8.)

Vantaan lounaisnurkan isoista kouluista sekä Pähkinärinteen koulu että Rajatorpan koulu ovat huonokuntoisia kouluja. Yli 30-vuotista Pähkinärinteen koulua ei ole peruskorjattu kertaakaan, Rajatorpan koulu koostuu neljästä epäkäytännöllisestä ja huonokuntoisesta eri rakennuksesta. Pähkiksen ja Rajiksen yhteisoppilasmäärä on suurinpiirtein 700 oppilasta.

Kouluja tuskin tullaan peruskorjaamaan, koska korjaaminen tulee kalliiksi. Kannattanee mieluummiin rakentaa yksi toimiva ja ajanmukainen suuri alakoulu?

Ylipäätään niin Vantaan kuten muunkin pääkaupunkiseudun koulurakennuskanta on erittäin huonokuntoista. Remontteja on viivätelty rahapulatuskissa vuositolkulla, hometta löytyy monesta koulusta.

On varmaa, että "kouluverkon tarkastelu" ei jää tähän. Kun vanhoja kouluja puretaan, ja uusia, ehompia kouluja aletaan rakentaa, on pidettävä huoli koulurakentamisen hyvästä tasosta.

Kyllä koulurakennuksen pitää kestää yli kolmekymmentä vuotta.

Lisäys:

Suunnitelma tulee opetuslautakuntaan lokakuussa. Nuijitaan varmaan läpi, koska mitään muuta säästettävää koulutoimesta tuskin löytyy.

Kaupungin sivuilta:

http://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista-arkistot/etusivun_arkisto/101/0/kouluverkko_2014-16_101