Uusi oppilashuoltolaki - kunnat ruotuun

Ryysäsin välituntivalvonnasta ekan luokan liikuntatunnille, kiireessä toinen tossu jäi miesten pukuhuoneeseen. Alkuleikin jälkeen pyysin oppilaat luokseni, kerroin hiukan käsipallosta, jota kohta pelasimmekin. Käsipallo on jostain syystä luokan lempipeli.

"Kai-Ari, sun kengät on eriparia!"

En ole kait koskaan ennen laittanut eriparisia kenkiä jalkaani, joten kuvahan siitä oli otettava. Huomasin kännykän lasista, että varpaita ilmestyi kenkieni ympärille.

Kuva on jollakin tavalla herkkä, ison miehen rohjot kengät, joiden ympärillä on pikkuvarpaita. 

6.3. Yle

Oppilashuoltolain uudistus laittaa kunnat tiukille

Elokuun alusta voimaantuleva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kiireellisissä tapauksissa sekä perusopetuksen että toisen asteen opiskelijoiden on päästävä kuraattorin tai psykologin puheille viimeistään seuraavana työpäivänä tuen pyytämisestä.

Lapuan kaupungin opetuspäällikkö Merja Koivisto arvioi kuntien joutuvan koville uusien vaatimusten täyttämisessä, sillä myös koulujen työrauhaa koskeva laki on juuri uusittu ja lisäksi pitäisi vielä valmistella opetussuunnitelmien uusimista.

- Viime syksynä moni arveli että oppilashuoltolain voimaantulo siirtyisi. Tämä tulee aiheuttamaan kunnille lisäkustannuksia kun psykologi- ja kuraattoripalvelut tulee laajentaa myös toisen asteen oppilaitoksiin, vaikka ne eivät ole kunnossa vielä perusasteellakaan, Koivisto sanoo. 

Valmistautumisaikaa lakimuutoksen voimaantuloon on käytännössä vain kevätlukukauden loppuun saakka. 

Lähes rikollisia kuntia (Properuskoulu 31.1.2012)

Suomen kunnissa ketkuillaan lasten kustannuksella (Properuskoulu 9.11.2011)

Ymmärrän, että joissain kunnissa tulee kiire. Lapuan opetuspäällikkö Merja Koivisto toteaa, että kaupungin psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole kunnossa vielä perusasteellakaan.

Olisi pitänyt olla. Sääliksi käy Lapuan lapsia.

Kaikki ymmärtävät, miksi oppilashuoltolaki on uudistettava. Jos ei olisi mitään pakkoa järjestää kunnollista oppilashuoltoa, löytyisi kuntia, jotka eivät koskaan oppilashuoltoa kuntoon laittaisikaan. 

Tulevaisuudessa valtionohjaus tulee todennäköisesti lisääntymään. Valtion rahat on suunnattava siihen tarkoitukseen, mihin ne on tarkoitettukin.

Kannattaa lukea:

Koulujen oppilashuoltoryhmät murroksessa (Martti Hellström 5.3.2013)

Julkista heitteillejättöä kunnissa

MTV 19.12.

Sadat koulut ilman lakisääteisiä psykologipalveluja - kukaan ei valvo

Yli 300 peruskoululla ei ole saatavilla psykologipalveluita lainkaan – ei koulurakennuksessa eikä sen ulkopuolella.

Todellinen luku lienee paljon suurempi, sillä THL:n selvityksessä 100 koulun osalta edes rehtori ei tiennyt onko palveluja saatavilla ja 28 prosenttia kouluista ei vastannut tutkimukseen. Tulokset hätkähdyttävät, sillä kyseessä on lailla määritelty subjektiivinen oikeus.

Miten voi olla mahdollista, että rehtori ei tiedä, onko koulussa psykologipalveluita?

– Näin se vain valitettavasti on. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut esi- ja peruskoulujen oppilaille, toteaa tutkija Kirsi Wiss Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Yksittäisten oppilaiden asioiden hoitamisen lisäksi koulupsykologien keskeisenä tehtävänä on koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät kysymykset, Wiss muistuttaa.

Valviran mukaan ongelma on valvonnan puute.

Hyvä, että asia otetaan esille, vaikka kyseessä ei ole mikään uutinen. On ollut pitkään tiedossa, että osa kunnista laiminlyö härskisti tehtäviään lasten ja nuorten kustannuksella. Selittelyn varaa ei ole.

Osa Suomen lapsista on tylysti jätetty heitteille, apua ei tarjota.

Yksittäiset opettajat ja koulut tekevät härskeissäkin kunnissa mitä voivat. Yritetään auttaa omin avuin. 

Psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole ainoita palveluja, joita ei tarjota kaikkialla. Kaikki lapset eivät käy säännöllisesti edes koululääkäritarkastuksissa.

Puute kuormittaa kouluterveydenhoitajia ja erikoissairaanhoitoa. (MTV)

Kouluterveydenhoitajien ammatinkuva on aivan toisenlainen kuin koulupsykologien tai -kuraattorien. Kun koulun tukipalvelujen perusasioissa säästetään, maksu lankeaa myöhemmin moninkertaisena. Erikoissairaanhoito on erittäin kallista.

- Kun sitä oppilashuollon valvontaa ei ole määrätty kenellekään, niin oppilashuolto toteutuu hyvin epätasaisesti, toteaa Valviran ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia. (MTV)

Kunnille on määrätty tiettyjä tehtäviä, joita härskeissä kunnissa ei tehdä. Samaan aikaan härskitkin kunnat saavat valtiolta rahaa. 

Otsikoita Minedun sivuilta:

1. Perusopetuksella rakennetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja perusturvaa

2. Perusopetuksesta vastaavat kunnat ja valtio

3. Tarvittaessa on oikeus saada erityistä tukea

Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. (Minedu)

On aivan käsittämätöntä, että julkinen heitteillejättö sallitaan.

Hallitus antanee alkuvuodesta lakiesityksen, jonka mukaan koulupsykologille pitää päästä jatkossa viikon sisällä. (MTV)

Aina ei edes viikko riitä. Akuutissa tilanteessa oppilas tarvitsee apua heti.

Laeilla ei ole juuri merkitystä, jos niitä ei valvota.

Olen jo aikaisemmin esittänyt, että härskeiltä, lakeja rikkovilta kunnilta on otettava valtionavut pois. On täysin käsittämätöntä, että on kouluja, joiden rehtorit eivät tiedä, onko kunnassa koulupsykologipalveluja saatavilla. Minulla on sellainen kuva, että härskit kunnat ovat pääosin maaseutukuntia. Metsään eksyy.