Peruskoulu valtion harteille 3.

A-talk: Peruskoulu kuntoon - tiiliä, tiiliä!

Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola tarttui tulikuumaan aiheeseen, tasa-arvoisen koulutuksen tuhoamiseen. Peruskoulu ei ole enää koulutuksellisen tasa-arvon airut, sillä joka toinen kunta on laiminlyönyt perusopetuksen kehittämisen.

Koulutusleikkaukset ovat niin rajuja, että en enää usko, että kyse on pelkästään säästöistä. Olen varma, että kyse on ideologiasta. Kaikille ei sovi, että kaikki saavat hyvän ja tasa-arvoisen peruskoulutuksen. 

Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. Kyse on aina siitä, kuinka raha jaetaan. 

Kannattaa lukea alinna oleva Laaksolan Opettaja-lehden pääkirjoitus kokonaisuudessaan linkkiä painamalla.

Ehdotin peruskoulun siirtämistä kunnilta valtion harteille Enbusken radio-ohjelmassa

mukana olleelle opetusministeri Henna Virkkuselle:

Enbusken radio-ohjelman jälkitunnelmia (Properuskoulu 24.3.2011)

Olen pohtinut asiaa myös blogikirjoituksissani:

Peruskoulu valtion harteille 2. (Properuskoulu 4.10.2013)

Peruskoulu valtion harteille (Properuskoulu 31.5.2013)

Kadonneen tasa-arvon metsästys (Properuskoulu 2.9.2011)

30.5. Opettaja

Koulutus järjestettävä uudelleen

Tasa-arvoinen koulutus on nyky-Suomessa vakava harha, jota ei tunnuta Pisa-huumassa ja talouden puristuksessa ymmärrettävän. Kunnissa päättäjät ovat etääntyneet kouluajoistaan ja samalla kouluasioista. Sen seurauksena joka toinen kunta on laiminlyönyt perusopetuksen kehittämisen.

Alamäen pysäyttämiseksi on välttämätöntä pohtia vakavasti, voitaisiinko perusopetus järjestää toisin kuin nyt. Olisiko parasta, että peruskoulun rahoitus ja ylläpito olisivat kokonaan valtion harteilla?

Muutos voitaisiin rahoittaa siirtämällä verotuksen painopistettä kunnallisverotuksesta valtion verotukseen. Uudistuksella voitaisiin tasata kuntien koulutuskustannusten eroja. Sillä taattaisiin, että jokainen oppilas saa saman verran opetusta ja tukipalveluja. Se mahdollistaisi yhtenäiset opetusryhmien koot ja monet koulun käytänteet. Arviointi voitaisiin yhdenmukaistaa nykyistä paremmin, ja jopa homekoulujen korjaamiseen saataisiin ryhtiä ja yhdenmukaisuutta.

Enbusken radio-ohjelman jälkitunnelmia

Tuomas Enbuske: Yksityiskouluja vai ei?

Olin aamulla Enbusken radio-ohjelmassa. Mukana olivat opetusministeri Henna Virkkunen ja Suomen yksityiskoulujen liiton puheenjohtaja, Munkkiniemen yhteiskoulun rehtori Aki Holopainen. Aiheena oli yksityiset koulut Suomessa.

Radiossa on paljon hauskempaa kuin televisiossa. Ei ole niin kuuma, kun ei ole niitä hirveitä lamppuja hiostamassa. Radiossa saa olla muutenkin luonnollisemmin, kun televisiokamera ei ole dokumentoimassa jokaista "nenänkaivuuta".

Enbuske, Virkkunen ja Holopainen olivat miellyttäviä persoonia.

Enbuske vei keskustelua vahvasti kymyksillään. Joskus puheenvuoro piti ottaa. Enbuske oikeastaan johdatteli keskustelun suunnan yleiseen koulutuspolitiikkaan. Puolustin mielestäni vahvasti suomalaisen peruskoulun oikeutusta.

Suuria erimielisyyksiä ja kiistoja ei välillemme tullut, koska kaikki kolme pitivät koulujärjestelmäämme hyvänä. Suomalaiset yksityiskoulut eivät ole yksityisyrityksiä, vaan säätiöiden tai yhdistysten tai vastaavien ylläpitämiä. Rahoitus tulee valtiolta, koulut eivät saa tuottaa varsinaista voittoa. Omilla koulun sisäisillä järjestelyillä voidaan ohjata koulun varoja tarpeellisiin kohteisiin.

6,7 % suomalaisista lapsista tai nuorista käy yksityiskoulua, peruskouluikäisistä lapsista 2 %.

Holopainen piti hyvänä yksityiskoulujen autonomisuutta. Totesin siihen, että loppujen lopuksi suomalaiset peruskoulutkin ovat hyvin autonomisia. Koulu vastaa budjetistaan samalla tavalla kuin yksityiskoulutkin. Suomalaisella opettajalla on pedagoginen vapaus, ja peruskoulutkin voivat halutessaan profiloitua.

Huonoa ohjelmassa oli, että Enbuske antoi noin kymmenen minuutin mainospätkän Tutor House-yritykselle puhelinhaastatteluna. Tutor House antaa maksullisia tukiopetuspalveluja. Tutor Housen toimitusjohtaja Pekka Impiö ruinasi verovähennysoikeutta niille, joiden lapset yrityksen palveluja käyttävät. Ilmaisin vahvasti mielipiteeni, Tutor Houselle ja muille yksityisille opetusfirmoille ei tule suunnata verovähennysoikeutta. Mieluummin on lisättävä varoja peruskoulujen tuki- ja erityistunteihin.

Raha ei saa määrätä, keille tukipalvelut suunnataan. Köyhällä kolmen lapsen yksinhuoltajaäidillä ei ole rahaa kymmenien eurojen yksityisten tukituntien maksamiseen.

Painotin koko ajan koulutuksellisen tasa-arvon merkitystä. Lopussa sain esitettyä opetusmisterille kuningasajatukseni:

Miksei peruskoulun rahoitus voisi olla kokonaisuudessaan valtion harteilla?

Nyt lapset ovat opetuksen suhteen eriarvoisessa asemassa, opetuksen laatu ja tukipalvelut riippuvat siitä, missä lapsi asuu. Näin ei saa olla.

Samalla verotuksen painopistettä voitaisiin hilata kunnallisverotuksesta valtion tuloverotuksen suuntaan, mikä olisi yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisempaa.

Jos rahoitus siirtyisi valtiolle, silloin on ehdottomasti pidettävä huolta siitä, ettei byrokratia lisäänny. Kunnilla ei ole kiinnostusta hoitaa kiinteistöjään, päästäisiin homeongelmistakin eroon.

Tietotekniikan periferia

HS 10.1.

Alle puolella opettajista oma tietokone työpaikalla

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) ja Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen huolestuivat torstaina tuoreen selvityksen tiedoista, joiden mukaan perusopetuksessa alle puolella opettajista on henkilökohtaisessa käytössään tietokone.

Opetushallitus julkaisi torstaina Opettajat Suomessa 2010 -raportin, johon Tilastokeskus keräsi tiedot viime keväänä.

Kahden vuoden välein tehtävässä kyselyssä kerättiin ensimmäistä kertaa tiedot myös työvälineistä kuten tietotekniikasta.

Virkkusen ja Luukkaisen mukaan opettajien työvälineet pitäisi saada nyt rivakasti kuntoon. Erot koulujen välillä ovat myös liian suuret. Osassa kouluja oppilaillakin on omat kannettavat, kun taas osassa opettajat jonottavat välitunnilla opettajanhuoneen muutamalle koneelle.

Kaikenmaailman suomi-tietoyhteiskunta-pulinaa on riittänyt. Totuus on karu, alle puolella opettajista on henkilökohtaisessa käytössään tietokone! Lukema on pöyristyttävä!

On aivan turha olettaa, että tietotekniikan opetus etenee, jos kunnon välineitä ei ole.

Joka luokassa on oltava kiinteä kone opettajan pöydällä, heittimet ja älytaulu. Suomesta ei tehdä tietoyhteiskuntaa jonottamalla opettajienhuoneen ainoalle koneelle.

Tietotekniikan suhteen puheiden ja tekojen välinen ristiriita on järkyttävä.

Otetaan esimerkki. Oma kouluni on hyvin varustettu. Koulussamme on ajanmukainen tietokoneluokka. Luokissa on kone opettajien pöydällä, heittimet ja älytaulu.

Silti koen riittämättömyyttä. Koska koulumme on suuri, siihen ainoaan hyvinvarustettuun tietokoneluokkaan pääsen luokkani kanssa vain yhdeksi oppitunniksi viikossa.

Aamuhesarissa joku kirjoitti yleisönosastossa, että lapsille pitäisi opettaa kymmensormijärjestelmää. Olisi hyvä, että heille opetettaisiin tietokoneen peruskäyttö ja heidät perehdytettäisiin perusohjelmiin kuten Office-pakettiin ja kuvankäsittelyohjelmiin. Verkko-oppimista pitäisi kehittää mm. Fronterin avulla. Jossain Lapin perukoilla ja lukioissa puhutaan etäopettamisesta ja -oppimisesta. Pilviteknologiakin koputtaa jo ovella.

Hello, hello, hello! Hurskaat on toiveet.

Kuten jo aikaisemmin olen kirjoittanut, homma alkaa edetä, kun oppilaat saavat ne henkilökohtaiset koneensa, olivatpa ne sitten miniläppäreitä tai tablettikoneita.

Mutta se aivan ensimmäinen asia on, että joka maikan pöydälle asennetaan opettajalle henkilökohtainen tietokone. Eipä olisi hassumpaa, jos kunta kustantaisi lisäksi omat kannettavatkin.

Muutosvimmaa

teppohudson.wordpress.com

Taloussanomat 15.9.

Otteita Risto Pennasen kolumnista:

Lisää vastuuta ekaluokkalaisille

- Opetusministeri Henna Virkkunen toivoo, että oppilaat profiloituvat nykyistä enemmän jo ala-asteella. Ministerin luottamus nenäänsä kaivavien natiaisten kykyyn tehdä elämäänsä koskevia valintoja on uskomaton. Miten ihmeessä lapset voisivat arvioida vähääkään järkevästi omia koulutustarpeitaan vaiheessa, jossa useimmat kuvittelevat tulevansa ammattilaisjalkapalloilijoiksi, prinsessoiksi tai avaruusraketin kuljettajiksi?

- Suomessa on erikoinen vimma myllertää nykyinen koulutusjärjestelmä, joka on todettu erinomaiseksi kaikissa kansainvälisissä vertailuissa.

- Ministeriön toiveena on, että myös koulut profiloituisivat nykyistä enemmän. Erikoistuneiden koulujen ongelman voi kuitenkin olla, että perusaineet jäävät erikoisaineiden jalkoihin.

- Jotenkin toivoisin, että tulevaisuudessakin jokin koulu voisi profiloitua ihan vain lasten kasvattamiseen.

Isot pisteet Pennaselle!

Taloussanomat luopui jokunen aika sitten paperiversiosta, mikä oli viisas veto. Talous on hektistä ja koko ajan muuttuvaa, verkkolehti toimii nopeammin. Taloussanomien verkkolehti on hyvin toimitettu ja se on netin lehtitarjonnan vakiolukemistoani.

Pennanen kirjoittaa täyttä asiaa. Maalaisjärjellä ajateltuna on todella ihmeellistä, mikä vimma on muuttaa maailman parhaaksi rankattua koulutusjärjestelmää näin rajusti? Eikö hienovaraisemmat liikkeet riitä?

Pennanen pelkää, että profiloituessa perusaineet jäävät jalkoihin. Minä pelkään samaa. On ihmeellistä, että yläkoulukäinen murkku voi valita itsensä ulos musiikista tai kuvataiteesta. Taideaineet kuuluvat kaikille. Mikä onkaan parempaa kuin "taiteellinen insinööri"? Viime aikoina on kohkattu Nokian ja Applen taistosta, Nokia on jäänyt iPhonen jälkeen juuri muotoilultaan ja käyttömukavuudeltaan, pelkkä hyvä tekniikka ei olekaan enää ratkaisevaa.

Pennasen toteamus siitä, että olisi kiva, että joku koulu tulevaisuudessakin voisi profiloitua ihan vain lasten kasvatukseen, on arkipäivän neroutta.

Pysähtyä ei saa, mutta liialliset muutokset voivat järisyttää perusteita. Pyramidin huipustakin kärki voi leikkautua pois.

Toiveajattelua?

Taisto Martiskaisen aikoinaan paljonkin keskustelua herättänyt veistos "Kiikkujat tai Välitunti" (1964) on pystytetty Helsingin Roihuvuoressa sijaitsevan Porolahden peruskoulun ala-asteen viereiselle nurmikolle.

Yle-Aamulehti 13.11.

Koulupäivä saattaa pidentyä

Lasten ja nuorten koulupäivät saattavat pidentyä nykyisestä. Savon Sanomien mukaan opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) on valmis lisäämään perusopetuksen tuntimäärää. Aamulehden mukaan perusopetuksen uutta tuntijakoa valmisteleva työryhmä ottanee toukokuussa kantaa oppituntien lisäämiseen.

Opetusministeri Virkkusen ja Opetushallituksen pääjohtajan Timo Lankisen mukaan oppituntien määrää on syytä lisätä, sillä Suomen peruskoululaisilla on vähemmän oppitunteja kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Tämä taas antaa liikaa tasoitusta muille maille.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtajan Erkki Kangasniemen mukaan viikossa pitäisi olla 2 -3 oppituntia enemmän, jotta OECD-maiden keskiarvo saavutettaisiin.

Yksi vaihtoehto voisi olla aamu- ja iltapäivätoiminnan muuttaminen osaksi opetusta. Jos tuntimäärää kasvatetaan, lisätään todennäköisimmin liikunnan sekä taito- ja taideaineiden määrää.
- Lisätunteja on saatava erityisesti taito- ja taideaineisiin, Virkkunen sanoo.

Otin tähän asiaan kantaa blogissani jo marraskuussa ja varmaan monta kertaa aikaisemminkin: Koulupäivät pidemmiksi.

Yhdyn täydellisesti ajatukseen siitä, että koulupäiviä pitää pidentää kahdella tunnilla per päivä.

Virkkunen haluaa lisää taito- ja taideaineita. Alakoulussa ko. tuntien asema liikuntaa lukuunottamatta on hyvä, mutta yläkoulussa ei. Joku oppilas voi seilata yläkoulun melko lailla "taidevapaasti", koska usein taideaineet on pistetty siihen "valinnaispottiin".

Jos jaettavaa olisi vain kaksi viikkotuntia, sijoittaisin molemmat lisätunnit liikuntaan. Näin liikuntaa olisi yhteensä neljä tuntia viikossa koko peruskoulun ajan. Osa nuoristamme on nyt rapakunnossa.

Suuri ongelma on, mikä taho rahoittaisi tulevat lisätunnit. Oppitunnit maksavat. Opettajat eivät tee työtään ilmaiseksi pyhällä hengellä, vaikka moni meistä kuten minäkin, tekee opetustyötä kutsumuksesta, aatteen vuoksi.

Opetushallituksesta käsin on äärimmäisen helppo esittää vaikka minkälaisia toiveita, koska koulut ovat kuntien vastuulla.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan kuluvasta rahoituksesta ei saada kasaan kuin pikkupennosia. Tähän toimintaan osallistuu vain pikkuisia alakoululaisia. Peruskoulu on yhdeksänvuotinen. Kahdenkin viiikkotunnin lisäys merkitsee monen opettajan palkkaamista Suomen maahan ja monelle opettajalle lisätunteja.

Alakoulussa olisi nostettava kahdella tunnilla opettajien opetusvelvollisuutta. Yläkouluun olisi palkattava lisää opettajia. Kerhotoiminnastakaan ei voi tinkiä.

Opetus maksaa. Mistä rahat?

Suomalaisten lasten oppituntien määrä on kansallinen häpeä.

Lisäys Hesarin sivuilta:

Virkkusen mukaan tuntien lisäämisestä aiheutuvia kuluja ei voida sälyttää talousvaikeuksissa painiville kunnille.

"Jos lisäykseen päädytään, olisi rahoitus valtiovetoinen", Virkkunen sanoo.

Henna Virkkunen vieraili Vantaalla

Olen noussut sängyn pohjalta. Viikko on podettu mahtavaa flunssaa.

Paikallislehdestä löytyi  mielenkiintoinen juttu. Opetusministeri Henna Virkkunen vieraili Vantaalla Jokiniemen koulussa.

Nyt en ota kantaa. Ei tarvitse.

Vantaan Sanomat 6.12.

Vantaa evästi ministeriä koulujen rahatoiveilla

Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth esikuntineen todisteli ministerille, kuinka kiltti Vantaa on ollut. Ensi töikseen hän vakuutti, ettei Vantaalla ole kouluhelvettiä, vaikka tiedotusvälineet joskus niin väittävätkin.

Valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman (sd) muistutti, että Vantaalla opetusta annetaan paljon pienemmällä rahalla kuin muualla.

Virkkusta ei häirinnyt tieto, että Vantaa käyttää oppilaisiinsa jopa tuhat euroa vähemmän rahaa vuodessa kuin moni muu kaupunki.

–Teillä on tehokas kouluverkko, tilat ovat optimaalisessa käytössä. Monet kunnat eivät ole hennoneet luopua vanhoista kouluistaan, opetusministeri kehui.

Lakko?

Hahhahah haa...mikä uutispäivä...pommi pommin perään!

Ensin Henna Virkkunen "suosittelee" kaikkille kunnille, että luokkakoot pysyisivät raamissa 20-25 oppilasta ja nyt Erkki Kangasniemi "uhkailee" lakolla.

Puheilla ei näytä olevan mitään rajaa.

Nyt en tarkkaan ottaen muista, kuinka monetta kertaa Kangasniemi "uhkaa" lakolla. Minulta on uskottavuus mennyt.

Tuuli huulia heiluttaa.

Höpö-höpöä opetusministeriöstä

HS 17.11.

Suositus: Opetusryhmässä enintään 20-25 oppilasta

Vastakin opetusryhmien koosta päättää opetuksen järjestäjä, sillä kyseessä ovat suositukset. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan laatukriteerien käyttöönottoa tuetaan vuosina 2009–2011 valtion erityisavustuksilla, yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla.

Koulutuksen järjestäjän taloudellinen tilanne tai opettajien lomauttaminen ei saa vaarantaa oppilaan oikeutta opetukseen, kriteereissä tähdennetään.

Niin, mitä tästäkin sanoisi. Todetaan nyt, että Henna Virkkusen esitys sisältää melkoista toiveajattelua. Vai kunnat oikein ihan itsestään supistavat luokkakokoja kouluissa? Että oikein opettajien lomautukset eivät saa vaarantaa lapsen oikeutta opetukseen?

Alkaa naurattaa.

Taitaa mennä se kolme miljardia euroa niille pikkukunnille, joissa on luonnostaan pikkuluokkia. Varmaan pääkaupunkiseudun kunnat innosta puhkuen alkavat noudattaa Virkkusen luokkakokosuositusta.

Kyllä se on niin, että opetuksen järjestäjä päättää luokkakoot, ellei valtion taholta esitetä kunnon sanktioita. Luokkien enimmäiskoot on määriteltävä selkeällä lailla. Opettajien lomautukset on estettävä samalla tavalla.

Aina ei pelkkä hyvä tahto riitä, valitettavasti.

Kunnollinen perusopetus kuuluu jokaisen lapsen perusoikeuksiin riiippumatta, missä hän asuu. Olen blogikirjoituksissani jo moneen kertaan todennut, että Suomessa ei enää vallitse koulutuksellinen tasa-arvo.

Jotkin ryhmät jääräpäisesti ajavat erilliskoulujärjestelmää Suomeen rapauttamalla julkista perusopetusta. Halutaan hyvät koulut rikkaille omakustannushintaan, ja oppilasvarastoja muille. Vastaavaan tilanteeseen on jo ajauduttu terveydenhoidossa, rikkaat hoitavat itsensä itse, muille jää mureneva julkinen terveydenhoito.

Tietyt ryhmät ajavat tasaverotusta kuin pyssyn suusta, valtionverot minimiin ja kunnallisverotusta ylös. Kunnallisvero on tasaveron luonteinen.

Näin se käy. Hoh, hoijaa...

Ottaa pattiin

HS-STT 1.10.

17 kuntaa lomauttaa tänä syksynä opettajia. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan opettajien lomautuksiin turvaudutaan nyt useammassa kunnassa kuin aikaisemmin.

Opettajia aikovat lomauttaa Hanko, Heinola, Porvoo, Taipalsaari, Jämsä, Kangasala, Kankaanpää, Turku, Kuopio, Varkaus, Heinävesi, Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Sievi, Ylivieska, Kemi ja Enontekiö.

Eikä tässä vielä kaikki, listasta puuttuvat mahdolliset kevätlukukauden lomautukset.

Opetusministeriö ei näytä pystyvän muuhun kuin kartoitukseen.

Milloin valtio siirtyy sanktioihin? Otetaan valtionavut kokonaan pois kunnilta, jotka lomauttavat. Valtion pitää joka tapauksessa lisätä seurantaansa, katsottava tarkkaan, mihin yhteisiä rahoja hassataan.

Eivät ihmiset halua, etteivät heidän lapsensa saa opetusta tai he itse kunnollista terveydenhoitoa. Kunnan perustehtäviä ei saa rapauttaa.

Kunta on ihmisten yhteinen bisnes. Miksi työntekijät pistetään aina maksumiehiksi? Kyllä veroäyrin korotus olisi sittenkin rehdimpää, vaikka se aina kirpaisee.

Keisarin uudet vaatteet

Tänään kolahti postilaatikkoon Luokanopettajaliiton lehti. Luokanopettajien järjestäytymisaste omaan liittoonsa on ällistyttävän pieni verrattuna esimerkiksi voimaikkaisiin aineenopettajien liittoihin kuten Äidinkielenopettajien liitto tai Matematiikanopettajien liitto.

Nyt on sama askellus sekä luokanopettajilla että aineenopettajilla. Samalla tavalla viedään. Ja kun opettajia viedään, viedään aina myös oppilaita.

Luokanopettaja 21.9.

Ote Martti Hellströmin ansiokkaasta pääkirjoituksesta:

1990-luvulla kouluhallintoa alettiin ajaa alas, ja päätösvaltaa delegoitiin kunnille. Seuraukset näkee - jos uskaltaa katsoa. Kun kansallisen koulutuspolitiikan keskiöön on juuri nostettu opetuksen laatu: opetusryhmien pienentäminen, tuen vahvistaminen ja kerhotoiminan elvyttäminen, osa kunnista vie koulujaan päinvastaiseen suuntaan. Härskeimmät kunnat ovat siirtyneet opettajattomaan opetukseen lomauttamalla opettajat! Sillälailla.

Löytyisikö kouluhallinnosta Jukka Sarjalan kaltaisia voimahahmoja, jotka isännän äänellä lohkaisisivat, että koulutuspolitiikkaan ei ole annettu veto-oikeutta?

Vastaan heti Hellströmin kysymykseen: ei löydy.

Missä ovat nyt yhdenvertaisen peruskoulun puolustajat?

Ykköspuolustaja taitaa olla kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä, jonka humanistisia kirjoituksia onneksi aika usein näkee.

Kuvaavaa on, että hallitus hallituksen jälkeen opetusministereiksi nimitetään heikkoja ministereitä, joita pääministerin ja valtiovarainministerin on aina helppo vedättää. "Minimistä tulee maksimi" lausuu opetusministeri kauniit silmät televisokameroihin kohdistettuina. Ja läpi menee, ja samaa mantraa hokevat onnettomat opetustoimenjohtajat ympäri Suomen maata.

"Laatukriteeristö on johtamisen väline, jonka kautta arvioidaan toiminnan nykytilaa ja parannetaan sitä."

Ja hoplaa...paljon vaaditaan, mutta vähän annetaan.

Keisarin uudet vaatteet.

Hölmöläisten touhua

MTV 17.5.

Perusopetuksen ryhmäkot kasvavat, vaikka valtio on yrittänyt tukea rahallisesti ryhmien pienentämistä, MTV3 kertoo.

MTV3:n mukaan ryhmäkoot kasvavat ensi syksynä Vantaalla, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä sekä mahdollisesti Tampereella.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) paheksuu kuntien tapaa käyttää ryhmäkoon pienentämiseen tarkoitettua rahaa muihin tarkoituksiin.


Virkkunen ja maan hallitus eivät voi muuta kuin syyttää itseään. On aivan selvää, jos kunnille tulevia rahoja ei korvamerkitä, ne menevät muualle kuin tarkoitettuun kohteeseen.

Jossain Vantaalla ja Tampereella nauretaan luokkakokoihin suunnattujen rahojen pienuutta. Rahaa pitää tulla enemmän ja ne rahat pitää korvamerkitä.

Parasta olisi, että luokkakoille asetetaan realistinen lakisääteinen yläraja:

- 1.-3. luokat 20 oppilasta
- 4.-9. luokat 24 oppilasta

Jos luokkien kokoja ei säädellä millään tavalla, kuntien annetaan huseerata mielinmäärin. Koulutuksellinen tasa-arvo on taattava kaikille Suomen lapsille. 

Mitä järkeä siinä on, että joku vantaalainen lapsi saa vähemmän opetusta kuin muut?

Ainejako uusiksi

HS 3.4.

Oppiaineiden tuntimääristä peruskoulussa ryhdytään taas taittamaan peistä tosissaan, kun niin sanottu tuntijako uudistetaan.

Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) kertoi perjantaina panneensa työryhmän valmistelemaan uudistusta, josta valtioneuvoston on määrä päättää 2011.

Kohta alkaa mieletön ainejärjestöjen lobbaus. Rintamalinja tulee kulkemaan kuten aina, matemaattisluonnontieteelliset aineet vs. kielet.

Sivustakatsojina ovat humanistiset- ja taideaineet. Nykytrendin mukaan melko varma häviäjä on taideaineet.

Voi olla nyt, että liikunnan osuutta tullaan lisäämään, niin rapakunnossa suomalaisnuoret ovat kaikkien tutkimusten mukaan. Opettajien arkihavainnot tukevat vahvasti tätä käsitystä myös.

Itse olen ajatellut jo pitkään, että peruskoulussa oppilaan koulupäivän voi aivan hyvin luokilla 5.-9. nostaa kolmeenkymmeneen tuntiin. 25 tunnin päivät ovat mielestäni lekkeripeliä.

Mutapaini tuntijaosta alkakoon!

Henna Virkkunen - haloo!

Uutta opetusministeriämme Henna Virkusta haastateltiin juuri TV 1:n pääuutisissa. Aiheena oli valmisteilla oleva erityisopetuslaki, joka on paraikaa lausuntokierroksella. Opettajat eivät pidä uudesta laista juuri ollenkaan.

Uuden lain opettajia ärsyttävin piirre on, että erityisoppilaita tullaan integroimaan entistä useammin tavallisiin luokkiin. Alkuopetuksessa tähdätään siihen, ettei siirtoja tehtäisi ollenkaan tai ainoastaan vaikeissa tapauksissa. Siirroissa korostetaan vahvemmin vanhempien lausunto-oikeuden merkitystä, mikä tulee pitkittämään siirtoprosessia.

Henna, olet täysin ulkona koulun käytänteistä!

Virkkuselta kysyttiin, miten erityisoppilaita voidaan sijoittaa yhä suurempiin luokkiin. Hän vastasi, että se on koulujen oma asia, miten he opetusryhmiään kasaavat.

Henna, koulut eivät ole oikeastaan koskaan voineet oikeasti määritellä opetusryhmiensä kokoa. Kunnat antavat ahtaat raamit, mikä takaa sen, ettei pelivaraa ole.

Ensi lukuvuosi tulee olemaan monelle kunnalle kova paikka. Kuntien talous on kuralla jo ennestään, ja lama hönkii täysillä niskaan. Jo nyt, esim. kotikunnassani, koulut ovat joutuneet tekemään kovia säästöpäätöksiä kesken lukuvuoden. Jako- ja tukitunteja on jouduttu vähentämään.

Ensi lukuvuonna moni koulu pullistelee ylisuuria yli kolmenkymmenen oppilaan luokkia, koska kohtuullisen kokoisia luokkia on pakko yhdistää. Koulut eivät päätä luokkakokojaan.

Virkkuselta kysyttiin, mitä oikeasti voidaan ongelmaoppilaan kanssa tehdä. Hän ehdotti vakavissaan tilapäistä tukiopetusta! Mitä ihmettä! Tukiopetuksellako sairaat oppilaat parannetaan?

Nyt on syytä viheltää poikki koko erityisopetuslain valmistelu. En muista, milloin koulut ja opetuksen asiantuntijat eli opettajat olisivat saaneet antaa lausuntonsa johonkin merkittävään muutokseen.

Opettajien ammattijärjestön lakimies Markku Poutala piti uutta lakia katastrofina. Hän totesi, että opettaja ei voi olla luokan ulkopuolella rauhoittelemassa häiriintynyttä lasta samaan aikaan, kun kolmekymmentä lasta istuu luokassa. Opettajan päätehtävä on opettaa.

Hennalta kysyttiin, mihin se valtion lupaama 16 miljoonaa riittää, ja että saadaanko sillä rahalla pienempiä luokkia ympäri Suomen maata.

Sitä luvattua 16 miljoonaa euroa ei ole korvamerkitty. Kunnat saavat silloin tehdä sillä rahalla mitä haluavat.

Monessa kunnassa tiedetään tarkkaan, että jotain valtiolta on tulossa, mutta luokkia tullaan ensi syksynä suurentamaan eikä pienentämään. Joissain kunnissa tullaan turvautumaan opettajien lomautuksiin kuten tänäkin lukuvuonna on tehty.

Ja kuka kärsii eniten? Oppilas, tietenkin.