Joka Suomen kuntaan, jokaiseen niemennokkaan ja jokaiseen kouluun on tunkeutunut kavala työtehoa vievä käenpoikanen, tietotekniikka. Rengistä on pikkuhiljaa kasvanut aikaa ja hermoja vievä isäntä.
Kouluni sai kesällä uudet ja hienot tietokoneet. Kun lukuvuosi alkoi, moni asia reistaili. Opettajilta oli viety oikeuksia. Kun luen luokassani koulupäivän jälkeen vaikkapa oppilaiden kirjoitelmia, en voi soittaa rauhoittavaa musiikkia Spotifysta.
Luokassani on tulostin. Kun tulostan nyt, tulosteet tulevat koneesta huomenaamulla! Minä en ole kovin pitkäjännitteinen ihminen, haluan tulosteeni heti. Syytä tulostushäiriöön en tiedä. Nyt täytyy tulostaa opettajienhuoneen tulostimelle, joudun ravaamaan maikkojenhuoneessa alvariinsa.
Kesän aikana oppilaiden salasanat on nollattu. Ensimmäinen tietotekniikan tunti kuluu salasanojen laittamiseen.
Kouluni rehtorin tulostin ei toiminut. Paikalle kutsuttiin atk-mies, joka korjasi vian. Rehtori kysyi, että olisiko mahdollista korjata myös opettajienhuoneen toinen tulostin. Se ei käynyt päinsä lainkaan, sillä eri firma hoitaa koulun muita koneita. Atk-mies korjailee vain hallinnon vehkeitä.
Koulussamme on tietokoneluokka. Ryhmät pääsevät luokkaan noin kerran viikossa. Tilasimme kouluumme parisenkymmentä läppäriä, joita voidaan kuljettaa luokkiin. Ongelma on, että emme saaneetkaan langatonta verkkoa. Emme tiedä, milloin verkko tulee. Voi olla, kun langaton verkko saadaan rakennettua, uudet läppärimme ovat jo antiikkisia. Läppäreitä ei voi käyttää edes kirjoituskoneina, koska käyttö vaatii sisäänkirjautumisen, joka vaatii verkon!
"Hei, oikeesti, mulla ei oo aikaa tähän kesken oppitunnin."
Viereeni tuli juuri koulunkäyntiavustaja, joka yrittää paraikaa saada oppitunnille lisämateriaalia, mutta hän ei pääse kirjautumaan. Minulla on järjestelmänvalvojan oikeudet. Ei toiminut minullakaan.
"Siinä on!"
Koulunkäyntiavustaja meni takaisin erityisluokkaansa ilman lisämateriaalia.
Jotenkin tulee mieleen muinainen Neuvostoliitto, joskus on lautoja, joskus on nauloja, mutta rakennustyöt seisoo vaan.
Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että kunnallinen koulujen ylhäältä johdettu tietotekniikka on purettava kokonaan. Koulujen tietotekniikkaan syydetyt rahat on jaettava suoraan kouluille oppilasmäärän mukaan. Koulut saisivat rakentaa itse oman verkkonsa.
Muutama vuosi sitten olin naapurikoulun atk-opettajana. Joulun jälkeen kohtelias ja sivistynyt rehtori soitti minulle, että hän alkaa väsyä, kun koko syksyn rehtorin kanslian koneen yhteys ei ole toiminut. Hän ei voinut kunnolla tehdä pakollisia töitään, kun lähes kaikki on laitettu koneisiin tai verkkoon. Siltä istumalta soitin kaupungin atk-palveluun ja sanoin, että prkl, kohta tulen käymään siellä kirveen kanssa, jos rehtorin konetta ja yhteyttä saada heti kuntoon. Yhteys saatiin pian kuntoon, mutta vasta silloin, kun parimetrinen hirmu kiroilemalla ja kirveellä uhkaili.
Olen täysin varma siitä, että koulut saisivat toimivamman verkon koneineen kuin nyt on, jos rahat hajautettaisiin kouluille. Olen ajatellut niin, jos saisimme täydet valtuudet tietotekniikan suhteen, siirtyisimme ilmaiseen Linux Ubuntuun ja alkaisimme käyttää pilvipalveluja. Hyvä palvelu on esim. Windows Live. Palvelusta löytyy kaikki, mitä tarvitaan: sähköposti, kalenteri, perusohjelmat ja tallennustila. Oppilas voisi jatkaa kesken jääneitä tehtäviään vaikka Indokiinassa, tavara löytyy aina, missä ja milloin vain.
Ei tarvitsisi soitella ja lähetellä meilejä kaikenmaailman helpdeskeihin eikä pelleillä rupisen ja antiikkisen Fronterin kanssa. Tänään selvisi, että Fronterinkin tukipalvelut on ulkoistettu.
Menee se hyppytunti näinkin, purnatessa...
Tekstit
