Jos yöllä kukkuu, aamulla väsyttää

Univajetta

31.8. HS 

Teinien aamuväsymys ei vähene kouluaamuja myöhentämällä

"Kouluaamujen myöhentämisestä ei olisi juurikaan hyötyä ", kommentoi unitutkija ja tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Jos koulupäivä alkaa myöhemmin, se myös päättyy myöhemmin. Nuorten elämänrytmi siirtyy tunnilla.

"He menevät nukkumaan myöhemmin ja tulevat kouluun yhtä väsyneitä kuin ennen", Partonen sanoo.

Hän perustelee näkemystään kansainvälisillä kokeiluilla, joiden tuloksia on raportoitu arvostetuissa tiedejulkaisuissa.

Laajin kokeilu tehtiin Yhdysvaltain keskilännessä Minnesotassa. Hankkeeseen osallistui yli 10 000 oppilasta, opettajaa ja vanhempaa. Tulokset jäivät vaatimattomiksi.

"Nuorten väsymys väheni hieman, eipä juuri muuta", Partonen kertoo. Oppilaiden koulumenestystä aamutuntien myöhentäminen ei parantunut. Unikaan ei pidentynyt niin, että sillä olisi ollut havaittavia terveysvaikutuksia.

Minnesotassa kouluaamu saattaa alkaa jo seitsemältä. Kokeilukouluissa aamua myöhennettiin noin tunnilla. Suomessa varhaisimmat oppitunnit käynnistyvät kahdeksalta.

Tutkimustiedon valossa kouluaamujen myöhentäminen on hienosäätöä.

"Se on tehoton lääke, jos tavoitellaan pidempiä yöunia ja parempia oppimistuloksia", Timo Partonen sanoo.

Hänestä on epärealistista olettaa, että nuoret tinkisivät harrastuksista ja vapaa-ajasta. Monen teinin kello nakuttaa minuuttiaikataulussa. On kiire koulusta kotiin ja kotoa harrastuksiin. Läksytkin täytyy hoitaa jossain välissä. Jos iltapainotteinen lukujärjestys vielä venähtää, nukkumaan meno siirtyy entisestään.

Professori Partosen resepti aamuväsymykseen on yksinkertainen, muttei helppo: ajoissa nukkumaan.

Keväällä Tulevaisuuden peruskoulu -työryhmä ehdotti, että koulupäivän pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä, koska jotkut oppilaat ovat väsyneitä koulun ensimmäisellä oppitunnilla. Työryhmän mielestä oppiminen tehostuu, jos koulu alkaa aikaisintaan kello yhdeksän.

Uusi koulupäivä - koulu alkaisi aikaisintaan yhdeksältä (Properuskoulu 12.3. 2015)


Unitutkija ja tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta toteaa, ettei kouluaamujen myöhentämisestä ei olisi juurikaan hyötyä. Professorin lääke aamuväsymykseen on arkipäivän realismia, ajoissa nukkumaan.

Nykymaailman meno on kummallista, tarvitaan tutkimisprofessori ja laaja yhdysvaltalainen tutkimus vahvistamaan asian, jonka pitäisi olla kaikille selvää kuin pläkki, lapset ja nuoret ajoissa nukkumaan. 

Lapsi oppii ja kasvaa nukkuessaan. Riittävä yöuni takaa lapselle riittävän opiskeluvirkeyden.

Alakoululainen lapsi ei ole teini. Sopiva nukkumaanmenoaika keskinmäärin pyörii kello yhdeksän ja kymmenen huikkeilla.


Hesarin poiminta on täyttä rautaa:

Teinit nukkumaan viimeistään 22.30

Päiväväsymys, hermostuneisuus, kivut, masennusoireet, vatsavaivat ja tapaturmat lisääntyvät merkitsevästi teineillä, jotka menevät arkisin nukkumaan puoli yhdentoista jälkeen. Myös koulutyö kärsii. Tieto perustuu 14–20-vuotiaiden suomalaisten joukossa tehtyihin tutkimuksiin.

Kouluviihtyvyys on parantunut

17.9. HS

Entistä useampi pitää koulunkäynnistä

Koulussa on entistä kivempaa, käy ilmi tuoreesta kouluterveyskyselystä. Jopa peruskoulupoikien arviot koulunkäynnistä ovat nyt myönteisempiä kuin muutama vuosi sitten.

Melko tai hyvin paljon koulunkäynnistä pitää nyt lähes 60 prosenttia peruskoulun yläluokkien pojista, kun muutama vuosi sitten vastaava osuus oli alle 50 prosenttia.

Tytöissä tykkääjien osuus oli jo tuolloin yli 60 prosenttia, ja on siitä kasvanut vielä muutaman prosenttiyksikön.

Jo on aikoihin eletty, kun reippaasti yli puolet yläluokkienkin pojista pitää koulusta!

Koululaiskulttuuriin on aina kuulunut koulukielteisyyden tunnustaminen, vaikka pidetäänkin koulusta, ei haluta sitä tunnustaa. Sataan prosenttiin ei päästä koskaan.

Tutkimuksessa todetaan, että työilmapiiri on parantunut ja kiusaaminen on vähentynyt. Nuoret kokevat, että he tulevat kuulluiksi kouluissa enemmän kuin ennen ja voivat myös vaikuttaa koulun asioihin.

Kouluissa on kovasti viime vuosina keskitytty kiusaamisen ehkäisyyn, on hienoa, että saavutettu hyviä tuloksia. Suunta on oikea.

Luulen, että oppilastoimikunnat ovat lisänneet kuulluiksi kokemisen ja osallisuuden tunteita. Muutenkin minulla on sellainen kuva, että koulun ilmapiiri on muuttunut sallivampaan ja keskustelevampaan suuntaan.

Hienoa on, että myös alkoholin ja tupakan käyttö sekä rahapelien pelaaminen on edelleen vähentynyt. 
 

Kyselystä vastaava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Reija Paalanen on tyytyväinen parannuksiin, koska nuorten elämässä perhe, ystävät ja koulu ovat tärkeimmät hyvinvoinnin muokkaajat. (HS 17.9.)

 

Nuoret elävät kuin kolmiotasapainolaudan keskiössä, on pyrittävä tasapainoon.  

Aina on parantamisen varaa, ongelmakohtia:

1. Vaikka tutkimus kertoo, että suurin osa nuorista viihtyy koulussa, osa nuorista on putoamassa pois kyydistä. Koulu ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa, vaan elimellinen osa sitä. Yhteiskunnan ongelmat heijastuvat aina suoraan kouluun. 

Koulu ei ole mikään taikalaatikko, jonka avulla poistetaan yhteiskunnallinen epätasa-arvo. Tarvitaan myös muita toimia, joilla autetaan kelkasta pudonneita perheitä ja heidän lapsiaan. 

Perheitä on autettava mahdollisimman varhain, jotta saadaan aikaan hyviä tuloksia. 

2. Näyttää siltä, että hiljaisten tyttöjen syndrooma on ja pysyy.
 

Mielenterveysongelmat pitävät erityisesti tyttöjä otteessaan. Tytöistä yli viidennes oli kärsinyt merkittävästä sosiaalisesta ahdistuneisuudesta. Lähes puolet tytöistä oli kokenut mielialansa masentuneeksi tai alakuloiseksi viime kuukauden aikana. (Iltalehti 17.9.)
 

Sosiaaliset ongelmat jäytävät monen tytön kouluiloa. Vaikka apua kouluissa on jonkin verran tarjolla, koetaan, että koululääkärin tai -psykologin puheille on vaikea päästä. Apua haetaan eniten kouluterveydenhoitajalta.

Ei ole ihmekään, jos ammattiapua ei löydy, koska on edesvastuuttomia kuntia, jotka eivät tarjoa koululääkäri tai -psykologipalveluja ollenkaan. Monessa kunnassa esim. koulupsykologilla on liian monta koulua hoidettavanaan. Jonot ovat aivan liian pitkät, apua ei saada, kun siihen on tarve.

3. Nukutaan aivan liian vähän, mikä on hälyttävää, koska nukkuessa nuori kasvaa ja oppii. Tutkimuksen mukaan peruskoululaisista vajaa kolmannes nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä.

Ratkaisu unettomuuteen on yksinkertainen, lapset ajoissa kotiin nukkumaan. Ei ole hyvä, että lastenhuoneessa on teeveet, tietokoneet ja muut vempeleet. Harva isä tai äiti jatkuvasti ramppaa lastenhuoneeseen katsomaan, mitä siellä oikein tehdään. Vempeleet häiritsevät myös läksyjen lukua.

Yöksi kannattaa laittaa kännykät hiljaiseksi ja eteiseen säilöön. Unta ei voi saada, kun yhteisölliset whatsappit piippailevat keskellä yötä.

Julkista heitteillejättöä kunnissa

MTV 19.12.

Sadat koulut ilman lakisääteisiä psykologipalveluja - kukaan ei valvo

Yli 300 peruskoululla ei ole saatavilla psykologipalveluita lainkaan – ei koulurakennuksessa eikä sen ulkopuolella.

Todellinen luku lienee paljon suurempi, sillä THL:n selvityksessä 100 koulun osalta edes rehtori ei tiennyt onko palveluja saatavilla ja 28 prosenttia kouluista ei vastannut tutkimukseen. Tulokset hätkähdyttävät, sillä kyseessä on lailla määritelty subjektiivinen oikeus.

Miten voi olla mahdollista, että rehtori ei tiedä, onko koulussa psykologipalveluita?

– Näin se vain valitettavasti on. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut esi- ja peruskoulujen oppilaille, toteaa tutkija Kirsi Wiss Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

– Yksittäisten oppilaiden asioiden hoitamisen lisäksi koulupsykologien keskeisenä tehtävänä on koko kouluyhteisön hyvinvointiin ja oppimisen tukeen liittyvät kysymykset, Wiss muistuttaa.

Valviran mukaan ongelma on valvonnan puute.

Hyvä, että asia otetaan esille, vaikka kyseessä ei ole mikään uutinen. On ollut pitkään tiedossa, että osa kunnista laiminlyö härskisti tehtäviään lasten ja nuorten kustannuksella. Selittelyn varaa ei ole.

Osa Suomen lapsista on tylysti jätetty heitteille, apua ei tarjota.

Yksittäiset opettajat ja koulut tekevät härskeissäkin kunnissa mitä voivat. Yritetään auttaa omin avuin. 

Psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät ole ainoita palveluja, joita ei tarjota kaikkialla. Kaikki lapset eivät käy säännöllisesti edes koululääkäritarkastuksissa.

Puute kuormittaa kouluterveydenhoitajia ja erikoissairaanhoitoa. (MTV)

Kouluterveydenhoitajien ammatinkuva on aivan toisenlainen kuin koulupsykologien tai -kuraattorien. Kun koulun tukipalvelujen perusasioissa säästetään, maksu lankeaa myöhemmin moninkertaisena. Erikoissairaanhoito on erittäin kallista.

- Kun sitä oppilashuollon valvontaa ei ole määrätty kenellekään, niin oppilashuolto toteutuu hyvin epätasaisesti, toteaa Valviran ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia. (MTV)

Kunnille on määrätty tiettyjä tehtäviä, joita härskeissä kunnissa ei tehdä. Samaan aikaan härskitkin kunnat saavat valtiolta rahaa. 

Otsikoita Minedun sivuilta:

1. Perusopetuksella rakennetaan koulutuksellista tasa-arvoa ja perusturvaa

2. Perusopetuksesta vastaavat kunnat ja valtio

3. Tarvittaessa on oikeus saada erityistä tukea

Oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetuspalvelut, oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. (Minedu)

On aivan käsittämätöntä, että julkinen heitteillejättö sallitaan.

Hallitus antanee alkuvuodesta lakiesityksen, jonka mukaan koulupsykologille pitää päästä jatkossa viikon sisällä. (MTV)

Aina ei edes viikko riitä. Akuutissa tilanteessa oppilas tarvitsee apua heti.

Laeilla ei ole juuri merkitystä, jos niitä ei valvota.

Olen jo aikaisemmin esittänyt, että härskeiltä, lakeja rikkovilta kunnilta on otettava valtionavut pois. On täysin käsittämätöntä, että on kouluja, joiden rehtorit eivät tiedä, onko kunnassa koulupsykologipalveluja saatavilla. Minulla on sellainen kuva, että härskit kunnat ovat pääosin maaseutukuntia. Metsään eksyy.