tiistai 23. huhtikuuta 2019

Hälytyskellot soivat luokanopettajille!


Tästä Matti Helimon twiitistä ei voi tykätä, vaikka sisältö on täyttä asiaa. 

Minään suurena yllätyksenä ei tule tieto, että yksi suosituimmista koulutusohjelmista ei pian enää vedä. Moni nuori luokanopettaja miettii paraikaa alan vaihtamista, mihin nykyinen tutkinto antaa täydet mahdollisuudet.

1. Palkka

Varsinkaan pääkaupunkiseudulla luokanopettajan palkan käteen jäävästä osasta jää hyvin vähän jäljelle, kun asunnon vuokra tai omistusasunnon velan kuukausittainen maksu on hoidettu. Jo 1980-luvulla OAJ:ssa yritettiin kymmenen suurimman kaupungin ryhmällä vaikuttaa siihen, että palkka riittäisi kohtuulliseen elämiseen myös suurissa kaupungeissa.





Palkkauksen pienuus on vaikuttanut osaltaan siihen, että moni luokanopettaja pian valmistumisen jälkeen siirtyy muihin hommiin. Miehet ovat pääosin jo luovuttaneet, pian miesluokanopettajia ei näy kouluissa mailla halmeilla.

2. Työn kuormittavuuden ja vaativuuden lisääntyminen

Kuten Helimo twiitissään toteaa, Kuntakymppi-tutkimuksessa luokanopettajat ovat kuormittunein ryhmä. Ennen luokanopettajat eivät juuri uupuneet, nyt uupuvat.

Opettajat työskentelevät sietokykynsä rajoilla – lapset eivät kunnioita ja paperityöt painavat. Lasten kunnioitus auktoriteetteja kohtaan on vähentynyt. Pienillä paikkakunnilla on hiukan toinen tilanne. (Satakunta 14.10.2017)

Kuormittavuutta ja vaativuutta ovat lisänneet ainakin:

- toimimaton inkluusio
- kolmiportainen tuki, jossa tuen määrä ei lisäänny portaittain kuten pitäisi
- erityisopetuksen pilkkominen
- uusi oppimiskäsitys
- liian suuret luokkakoot
- maahanmuuttajataustaisten lasten lisääntyminen tietyillä alueilla
- arvoinnin jatkuva poukkoilu

On tuntunut siltä, että luokanopettajia kyykytetään, kun erilaisia tehtäviä sysätään koko ajan lisää harteille. Opettajienkokoukset ovat tehtävänantotilaisuuksia, kun ei ole kovinkaan kauaa siitä, kun opettajienkokoukset olivat todellisia kokouksia, joissa opettajillakin oli sananvaltaa käytännön koulutyön suunnittelun suhteen. Nyt rehtorit sanelevat, mitä virastot määräävät.

Vaikka juhlapuheissa kuinka toitotetaan sitä, että luokanopettajat ovat asiantuntijoita, heidän asiantuntijuuteensa ei luoteta, vaikka he ovat alansa maistereita. Karrikoidusti voidaan ajatella, että maisterit kyykyttävät hierarkisesti toisiaan. Edes rehtorin ammatilla ei ole samanlaista vetoa kuin ennen, kun rehtoreista on tehty kyykyttämisen välikappaleita.

Mitä voidaan tehdä, jotta asiat saataisiin paremmalle tolalle?

On vain kaksi tahoa, jotka voivat ajaa voimalla luokanopettajien etua: OAJ ja Suomen Luokanopettajat ry.

OAJ on tasan niin vahva kuin yksittäinen opettaja on. Loimaan kassoilla ei pitkälle pötkitä. Jos et ole tyytyväinen OAJ:n toimintaan, mene toimintaan mukaan, vain sillä tavalla saadaan asiat oikealle tolalle. Kaikki muu on silkkaa rintamakarkuruutta.

Toisin kuin muut opettajaryhmät, läheskään kaikki luokanopettajat eivät koe liittymistä omaan pedagogiseen järjestöönsä tarpeellisena. Väärin. Suomen Luokanopettajat on ainoa järjestö vain luokanopettajille.

OAJ:n sisällä opettajaryhmät huolimatta siitä, että puhutaan paljon yhteisestä opettajuudesta, ajavat myös omaa agendaansa. Ennen eläkkeelle lähtöäni, tein pätkävisiitin OAJ:n valtuustossa, parin vuoden aikana ei luokanopettajan asemasta, saatikka palkkauksesta, ei juuri keskusteltu. Ajat olivat sellaiset, mutta ne ajat olivat sellaisia koko opettajanurani ajan vuodesta 1980 alkaen loppuun asti vuoteen 2016. 

Vaikka monille luokanopettajan ammatti on vahva kutsumusammatti kuten se minullekin oli, kyllä joku arvo pitää luokanopettajallakin olla. Ei luokanopettajan ammatti voi mikään heittosäkki olla.

Mitä vahvempi Suomen Luokanopettajat on, sitä parempi. Jos et kuulu liittoon, liity. Jäsenmaksu on vain kuusikymppiä vuodessa, et sinä siihen summaan kuole:


Vinkkaa jäseneksi liittymisestä myös luokanopettajakavereillesi. Turha sitä yksin on vinkua, kun voidaan yhdessäkin tehdä jotain. 

7 kommenttia:

  1. Opettajan ammatin arvostusta nakertaa myös opettaja rekisterin puuttuminen. Miksi käydä vuosia yliopistoa, jos voi suoraan kävellä töihin ja jatkaa vuosikausia vailla koulutusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tasan samaa mieltä!

      Olen ollut niitä ensimmäisiä, jotka ovat julkisesti vaatineet opettajarekisteriä.

      https://properuskoulu.blogspot.com/2014/11/opettajat-rekisteriin-6.html

      t. Kai-Ari

      Poista
  2. Hei,

    Aiheellisesti kiinnität huomiota opettajien kuormittuneisuuteen. Olen kuullut monien opettajien myös valittavan, että he saavat oireita kouluissa yleistyneestä langattomasta opetusteknologiasta. Syynä lienee erityisesti niiden mikroaaltosäteily. Asia ei oikein pääse julkisuudessa esille, sillä OAJ ja isot mediat aktiivisesti dissaavat aiheen.

    Oletustani tukee se, että myös oppilaat oireilevat. Esimerkiksi New York Times kertoo uudessa kirjoituksessaan siitä, miten oppilaat ovat Kansasin osavaltiossa alkaneet saada päänsärkyä ja käsikramppeja sen jälkeen, kun sikäläisissä kouluissa siirryttin nettipohjaisiin opetusohjelmiin, jotka edellyttävät runsasta läppäreiden käyttöä:

    https://tinyurl.com/y68vrrrj

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Langattoman opetusteknologian haittoja ei ole voitu tieteellisesti todistaa. Mikroaaltosäteily on niin pienitaajuista, että se jää alle kaikkien säteilynormien.

      Läppärien käyttö yhdistettynä huonoon opiskeluergonomiaan on sen sijaan todellinen ongelma, josta ei puhuta. Hartiajumit, käsikrampit tulevat varmasti yleistymään. Kouluissa ei ole kunnon tiloja koneiden käyttämiseen eikä etenkään asennon vaihteluun päivän aikana.

      Poista
    2. Hei Anonyymi,

      Joko olet tietämätön tutkimusnäytöstä tai sitten kirjoitat vasten parempaa tietoasi. Runsas ruutuaika on yhdistetty moniin terveyshaittoihin. Haitat johtuvat osaltaan ergonomisesti huonoista työskentelyasennoista, sinisestä valosta ja mikroaaltosäteilystä. Mikroaaltosäteilyllä on haitallisia biologisia vaikutuksia, joita aiheutuu paljon alle nykyisten radiotaajuisen säteilyn raja-arvojen. Langattoman teknologian mikroaaltosäteilyn haitoista on koottu tutkimusnäyttöä oheiselle sivulle. Linkit tutkimuksiin aukevat harmaita palkkeja klikkaamalla.

      https://ehtrust.org/science/research-on-wireless-health-effects/

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus. Minähän olen entinen aineenopettaja. Lopulta kyllästyin jatkuvaan sirkukseen ja järjestyspoliisin työhön ja löin haskat tiskiin. Nyt työskentelen ns. hanttihommissa. Hiukan kyllä harmittaa hukkaan mennyt koulutus. Silti synkimpinä hetkinä ajattelen, että yhä useamman opettajan pitäisi tehdä sama ratkaisu ja lähteä kävelemään. Ehkä sitten tapahtuisi herääminen, joka johtaisi oikeasti vaikuttaviin toimenpiteisiin. Jospa koko systeemin pitää romahtaa ennen kuin parannus tulee... Noh, aika julma ajatuskulku kieltämättä.

    Tämä kohta kirjoituksesta jäi mietityttämään: "Moni nuori luokanopettaja miettii paraikaa alan vaihtamista, mihin nykyinen tutkinto antaa täydet mahdollisuudet." En ole enää oikein nuorikaan, vaikka en kai kovin vanhakaan, ja sitä paitsi olen aineenopettaja, mutta... Millaiset alanvaihtomahdollisuudet nykyinen tutkinto antaa luokanopettajille? Minähän olen (entinen) matematiikan opettaja, ja vaikka matematiikan hyödyllisyydestä paljon puhutaankin, ei pelkkä puhtaan matematiikan osaaminen juuri auta työmarkkinoilla. Ei minulla ole samaa sovelletun matematiikan osaamista kuin esim. jonkin alan diplomi-insinöörillä. Vai onko kyse siitä, että en vain osaa "markkinoida osaamistani" tarpeeksi? Onko luokanopettajien tilanne sitten jotenkin parempi?

    VastaaPoista
  4. Vaaleihin voidaan vaikuttaa myös niin, että jätetään kertomatta koko totuus. Sensuroidaan. Sitä sensurointia tiedän Ylellä ja muussakin mediassa olleen paljon, koska olen keskustellut toimittajien kanssa.

    On kyselty Ylen Suuren koulukyselyn tuloksia, joten laitanpa tännekin. Linkin takana olevan jutun viimeisestä kommentista voi lukea, ettei Yle halunnut julkistaa Suuren koulukyselyn kaikkia tuloksia ennen vaaleja. Uutisia ei ole tehty ollenkaan.

    Mietin aikaisemmin, millainen raportti tulee, keitä haastatellaan asiantuntijoina ja otetaanko tutkimus uutisiin ja A-Studioon!

    Suuri koulukysely avattiin elokuussa 2018 ja suljettiin 20.11.2018. Jotain tietoa saatiin muutama viikko sitten netissä. Vastauksia kyselyyn tuli yli 5600, joten kyllä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n olisi kannattanut vaatia tuloksia keskusteluun ennen vaaleja. Jostain syystä Krista Kiurun kautta ei voi kritisoida.

    Kysymykset:

    Luokkiin tarvitaan kovempaa kuria

    Kovin erilaisia oppilaita ei voi panna samaan luokkaan

    Numerot takaisin pienten oppilaiden todistuksiin

    Jättiluokat eivät toimi

    Kouluissa pitää tarjota enemmän kasvisruokaa

    Tyttöjä ja poikia kohdellaan koulussa eri tavalla

    Koulujen sisäilmaongelmia vähätellään

    Kaunokirjoituksen opetus pitää palauttaa kouluihin

    Kännyköiden käyttö tunneilla pitää kieltää

    Mistä kouluelämään liittyvästä asiasta pitäisi puhua enemmän? Miksi?

    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/08/23/luokkiin-tarvitaan-kovempaa-kuria-numerot-takaisin-oppilaiden-todistuksiin?fbclid=IwAR16zMZTxYv2ggmFRkuIUf6nIR9DWBKuQTt9W2nlpbw4OPjnYGwxOCmjaiU

    VastaaPoista