Näytetään tekstit, joissa on tunniste kallunki heikki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kallunki heikki. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. elokuuta 2014

Tunkekaa vaikka juhlasaliin, perkele

Tähänkö ollaan menossa?
Enkeliporsas:
On tämä käsittämätöntä touhua, kun ei millään opita. Oppilaista ei välitetä ja opettajat pistetään maksamaan kunnallisia palveluja.
Tänään OAJ Pääkaupunkiseutu FB-päivityksessään kommentoi osuvasti näin:

Yhä useampi kunta on päätynyt vähentämään opetettavien tuntien määrää ja kasvattamaan ryhmäkokoja. Samaan aikaan maan hallitus on "satsannut" ryhmäkokojen pienentämiseen. 
Tässä on nyt käsinkosketeltava ristiriita. Miten tämä voi mennä näin?

Enkeliporsas:
Joku jossain fuskaa pahasti.

Yle 14.8.

Opettajien lomautukset puhuttavat: "Oppilaat voidaan säilöä vaikka juhlasaliin"

OAJ:n Kainuun alueasiamies Heikki Kallunki pitää lomautusten aikaisia suurempia ryhmiä lasten säilömisenä ja uhkana turvalliselle ympäristölle.
– Siinä tapauksessa voitaisiin koota vaikka kaikki oppilaat juhlasaliin, mutta jokainen ymmärtää, että silloin ei ole mielessä opetus, vaan säilyttäminen.

HS 18.8.
Kuntien säästötalkoot iskevät entistä kovemmin opetukseen. Yhä useampi kunta on päätynyt vähentämään opetettavien tuntien määrää ja kasvattamaan ryhmäkokoja. Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n mukaan säästöt kasvattavat oppilaiden alueellista eriarvoisuutta. 

Tänä vuonna 25 kuntaa hakee säästöjä lomauttamalla opettajiaan. Määrä on ennätyksellinen sitten 1990-luvun. Kaiken kaikkiaan lomautukset koskevat 4 000:ta opettajaa varhaiskasvatuksesta lukioon. Opettajia on yhteensä vajaa 60 000.


Enkeliporsas:

Kopioin Hesarin kartasta opettajiaan lomauttavat kunnat pohjoisesta etelään:

Oulu, Siikalatva, Kuhmo, Kärsämäki, Kokkola, Lieksa, Pedersöre, Lapua, Vimpeli, Alajärvi, Soini, Seinäjöki, Outokumpu, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Joutsa, Akaa, Lemi, Uusikaupunki, Nousiainen, Masku, Raisio, Paimio, Järvenpää, Hamina, Kirkkonummi

Hävetkää!

On myös kuntia, jotka eivät lomauta, vaan vähentävät tunteja kierolla tavalla. Leikataan opettajien palkkoja järjestämällä oppilaille vain minimimäärän oppitunteja. 

Esim. kotikaupungissani Vantaalla pienimmät oppilaat kärsivät, koska heitä opetetaan vain 19 oppituntia viikossa.

Hävetkää!

Monissa kouluissa lopetetaan aivan toimivia kouluja, ja oppilaat laitetaan tuntitolkulla istumaan bussiin.


7.8. HS


- Itse olen huolissani kaikkein nuorimmista, 1.–3.-luokkalaisista, joille olisi erittäin tärkeää jo yleisen kehittymisen takia, että matka-aika olisi kohtuullinen, ja jokaiselle päivälle jäisi aikaa lepoon, virkistykseen ja harrastuksiin. Maalla se ei ole aina itsestäänselvyys, sivistystoimen ylitarkastaja Kari Lehtola toteaa.

Lehtola harmittelee, että aikarajoista on tullut nykykouluissa paikoin normi, vaikka rajat säädettiin 16 vuotta sitten yksittäisiä, lähes poikkeustapauksia varten.


Enkeliporsas:

Vuodessa on koulupäiviä 190. 

3 x 190 h = 570 h

570 h : 24 = 23,75 vrk

Vuodessa oppilaat istuvat bussissa reippaasti yli kolme viikkoa! 

Eihän koulujen lopettamisissa ole mitään järkeä, varsinkin kun on moneen kertaan todettu, että koulujen lopettamisilla ei säästöä juuri tule. Taksikuskien vatsat vain kasvavat.

Hävetkää!

Enkeliporsaan ratkaisumalli:

Koska kunnat eivät pysty tarjoamaan lapsilleen säädyllistä peruskoulua, peruskoulun kustannukset on jaettava tasan ympäri Suomen maan.

Parhaiten homma onnistuu siten,  että peruskoulu siirretään valtion harteille. Vähennetään tasaveroluonteista kuntien tuloverotusta ja nostetaan progressiivista valtion tuloverotusta.

Reilu peli.

Kunnat hoitaisivat peruskoulun kuten nytkin, mutta rahoitus tulisi valtion kirstusta.

Vanhemmat ja päättäjät - herätkää, kohta koulutuksellinen tasa-arvo on muisto vain!

Olen käsitellyt aihetta aiemminkin, kannattaa lukea, painelkaa linkkejä myös edellisiin kirjoituksiini:

perjantai 31. tammikuuta 2014

Riskilajien opetuksesta

28.1. Yle
Vuosi sitten nurmijärveläisessä koulussa liikuntatunnilla sattunut onnettomuus ja sen seuraukset saivat opetusalan ammattijärjestön OAJ:n varpailleen.
Järjestö pohti viime syksynä riskilajien, kuten maastojuoksun, murtomaahiihdon, suunnistuksen sekä laskettelun, opettamisen kieltämistä opettajilta. Uusia ohjeistuksia ei kuitenkaan ole opettajille tullut.
 
 
Eilen luistelin kahden opetusryhmän kanssa. Kun pääsen jäälle, ensimmäinen tehtäväni on luistella ympäriinsä katse tiukasti jäähän kiinnitettynä. Poimin erkkojen palaset, mailojen jämät ja karkkipaperit.
Samalla huomasin, että ainakin viidestä kohtaa hiekka paistoi jään läpi. Jäätä ei oltu jäädytetty viikkoon, vaikka pakkanen on paukkunut koko ajan. Vihelsin pilliin ja ohjasin pojat liikuntasaliin. Napinaahan siitä tuli, mutta selitin heille, että liikunnanopettajan on aina tarkistettava liikuntapaikka ja huolehdittava turvallisuudesta. Kun hiekka paistaa läpi, ei luistella.
Yllättävää kyllä, kenttää on tarkkailtava myös syksyllä ja keväällä. Kun pelataan jalkapalloa, on aina välillä tarkkailtava kenttää lasinsirujen takia. Jotkut rikkovat viikonloppuisin pulloja esim. maalintolppiin.
 
OAJ Kainuun alueasiamies Heikki Kallunki kertoo, ettei uusia ohjeistuksia liikuntaopetuksen osalta ole tullut. Hän uskoo tilanteen riskilajien opettamisen suhteen olevan sama kuin ennenkin.
– Varmastikin näissä riskilajeissa tilanne on edelleen se, ettei opettaja pysty jatkuvasti valvomaan kaikkia oppilaita. (Yle 28.1.)
 
Nyt puhutaan paljon oppilaiden valinnanvapaudesta. Ajatellaan, että oppilasta motivoisi, jos hän saisi valita, miten hän liikkuisi liikuntatunneilla, pelaanko sulkista, menenkö uimaan vai punttisalille, kävelenkö sauvoilla?

Alakoulussa valvonnan puutteen takia ei oppilaita voi päästää yksikseen minne tahansa. Kun esim. suunnistetaan, suunnistetaan riskillä.

Kouluni oppilaaksiottoaluetta, Pähkinärinnettä, rakennetaan koko ajan. Nytkin rakennetaan kahta suurehkoa asuinaluetta. Syksyllä suunnistusjaksolla tuli soitto rehtorin kansliaan. Oppilas oli oikaissut hyvin aidatun räjähdysalueen läpi, vaikka yksikään rasti ei sijainnut lähimaillakaan.

Talvella hiihtojaksolla takaraivossa väijyy ajatus, että joku lapsi oikoo luvatta Lammaslammen poikki. Keskellä lampea on aina pulputtava hapetuslaite, joka pitää lammen keskustan jään heikkona. Asia on joka oppilaan tiedossa ja alue on talvella merkitty.

Käsite vahinko alkaa olla vanhanaikainen. Kohta vahinkoa ei enää tunneta, vaan liikuntatunneilla tapahtuneet onnettomuudet käsitellään oikeussalien kautta.