Voi rehtoria

The ideal qualities of an effective school principal (schoolvoice.com)

MOT:n eilinen kiusaamisartikkeli herätti ihmiset miettimään koulukiusaamista, mutta keskustelu lähti myös aivan toisille urille Sysmän yhtenäiskoulun rehtori Tuula Vuorisen huolimattomasta lausahduksesta, että pukeutuminen voi olla hutsahtavaa.

Nettikeskustelut kärjistyvät usein liiaksi. Niin nytkin, kuorossa huudetaan Tuula Vuorisen eroa. Julkisuus on kovaa. Epäonnistuneella haastattelulla tai edes yhdellä harkitsemattomalla lauseella ei ole palautusoikeutta. Rehtorit eivät ole julkisuuden henkilöitä, he eivät ole tottuneita antamaan haastatteluita tai esiintymään kameran edessä.

Vuorista haastateltiin myös videolla, jossa Vuorisen puhe oli asiallista ja järkeenkäypää. Hän tunnusti rehellisesti tosiasiat, ei kierrellyt ja kaarrellut, vaan kertoi suoraan, että koulussa tapahtuu kiusaamista. Hän mielellään kuulisi kokemuksia kouluista, joissa kiusaaminen on saatu kitkettyä minimiin.

Rehtorin asema joskus on hyvin raaka. Rehtorit joutuvat sompaamaan oppilaiden, opettajien, vanhempien, viraston ja muiden tahojen muodostamassa nilassa. Muutenkin rehtoreiden työmäärä on kasvanut viime vuosikymmeninä kovasti, kun kouluvirastot ovat tupanneet tehtäviään rehtoreille. Opettajienkokouksetkaan eivät välttämättä enää ole opettajienkokouksia, vaan tiedotustilaisuuksia, rehtorit toimivat viestipoikina- ja tyttöinä, kun he välittävät virastotietoa opettajille. 

Rehtorin työ ei enää välttämättä houkuta. Varsinaiseen pedagogiseen johtamiseen jää enää vähän aikaa. Opettajat ongelmineen jäävät helposti yksin.

Opetushallitus OPH:n sivuilla rehtoreiden ehdottomat kelpoisuusvaatimukset ovat loppujen lopuksi melko väljät:

- ylempi korkeakoulututkinto

- asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus

- riittävä työkokemus opettajana

- oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito

- Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

- Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Käytännössä rehtorin kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin opettajilla yleensä. Aika moni opiskelija suorittaa opetushallinnon opinnot jo perusopintojen yhteydessä. Riittävä työkokemus tulee kaikille opettajan hommia paiskiessa.

Usein rehtorit kouluttautuvat tehtäväänsä oman työnsä ohessa, mikä on aina raskasta, joskus tehotonta. Onko malli paras mahdollinen? Olisiko rehtoreiden koulutusta syytä kehittää?

Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat erilliset opinnot kestävät 1,5 vuotta, 60 op. Koulunjohtamiseen pätevöityy kevyemmin, 25 op. 

Olen vahvasti sitä mieltä, että rehtoreiden koulutukseen hakijoilta on vaadittava hyvän opetuskielen ja kirjallisen taidon lisäksi vahvoja nykyajan vaatimia viestinnän valmiuksia. Koulutuksessa viestinnän hallinnan osuutta on lisättävä radikaalisti.

Myös ihmissuhdetaitoihin koulutuksessa olisi syytä kiinnittää huomio. Mieleeni on jäänyt Hanna Peltokankaan väitöskirja narsistisista esimiehistä, yli joka neljäs johtaja on narsisti. En jaksa uskoa, että rehtorinarsistien prosentti olisi näin korkea, itse en ole toiminut yhdenkään narsistireksin alaisuudessa.

Kun mikrofoni työnnetään nenään eteen, aivan liian usein kuulee:

Meillä on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen, ei meidän koulussa kiusata.

Rehtori, joka sanoo noin, on täysin etääntynyt koulusta tai korostaa tarkoituksellisesti oman koulunsa erinomaisuutta muihin kouluihin nähden. Jokaisessa koulussa kiusataan enemmän tai vähemmän, toivottavasti hyvin vähän. Oman koulun ylikehuminen on epämiellyttävää. On niitä hyviä kouluja muuallakin. 

Ei meidän koulussa ole sisäongelmia, mistään ei ole löytynyt hometta.

Homeen kieltäminen on vaarallista, sillä mittausten jälkeen usein sisäilmasta niitä itiöitä löytyy. Sisäilmaonsairaiden opettajien vähättely on suorastaan sikamaista.

Paljon parempia vastauksia ovat:

En tiedä.

Asiaa tutkitaan.

Teemme parhaamme, jotta...

Olemme pahoillamme, kun...

Kouluista autonomisia taloudellisia yksikköjä

Vantaan kaupungin uuden ilmeen mukainen logo

Yle 10.3.

Vantaa siirsi koulujen laskut rehtoreiden syyniin – kymmenien tuhansien säästöt parissa kuukaudessa

 Jo parissa kuukaudessa on huomattu, että kymmeniä tuhansia on maksettu turhaan. Vantaan perusopetuksen johtajan Ilkka Kalon mukaan koulujen laskujen puutteissa on ollut kyse esimerkiksi noin 70 000 euron virheistä.

–  Perusopetus maksaa koululaisten aterioista seitsemän miljoonaa vuodessa. Jos nyt on havaittu, että laskuissa on ollut 70 000 euron virhe, onhan se iso raha, mutta seitsemässä miljoonassa se ei ole iso raha,  Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo sanoo.

– Tämä on seuraava askel siinä, että saadaan kustannukset läpinäkyväksi.  Tällä yritetään parantaa sitä, että tiedämme paremmin mistä ostamme ja mistä maksamme, Ilkka Kalo sanoo.

Hyvin mielenkiintoinen uutinen Vantaalta - onko tämä ensimmäinen askel kohti koulujen taloudellista autonomiaa?

Koulut eivät oikeastaan pysty tarkaan laskemaan, kuinka paljon rahaa itse opetukseen uppoaa. Jonain vuonna opettajat sairastelevat enemmän kuin jonain toisena vuonna, joskus loppuvuodesta on tiukempaa. Myös äitiyslomat vaikuttavat.

Jos koulu on säästäväinen, pitää säästetyt rahat panna hätäisesti esim. seuraavan vuoden materiaalihankintoihin. Jokainen rehtori ja opettaja tuskailee siitä, että koulun talous laitetaan poikki kesken lukukauden, kun uusi vuosi alkaa. 

Olen monesti miettinyt, olisiko helpompaa, jos koulut voisivat pitkäjänteisemmin suunnitella omaa talouttaan yli kalenterivuoden? Säästetyt rahat jäisivät koulun omaan käyttöön.

Jos pelkästään laskujen tarkemmalla syynillä saadaan näinkin rohkaiseva säästö, miksei voitaisi ajatella, että taloudellista valtaa siirrettäisiin rohkeammin kouluille. Raha voitaisiin tiukemmin suunnata itse opetukseen.

Minkälaista tulosta syntyisi, jos kaikki koulun pyörittämiseen tarvittava raha annettaisiinkin kouluille?

- palkkarahat

      - opettajat

      - oppilashuoltohenkilökunta

      - keittiöhenkilökunta

      - siivoushenkilökunta

      - koulusihteeri

      - vahtimestari ja talonmies

- ruokarahat

- oppikirjarahat

- opetusvälinerahat

- materiaalirahat

- tietokoneet

- jne.

Koulu palkkaisikin itse myös muun koulun henkilökunnan. Silloin koko henkilökunta sitoutuisi paremmin kouluun ja sen kasvatustavoitteisiin. Kaikki olisivat myös kasvattajia. Nyt tuntuu siltä, että esim. kouluisännistä, keittiön työntekijöistä ja laitoshuoltajista on tehty hyppyheikkejä. Joskus esim. siivoojaat vaihtuvat alvariinsa.

Koulu hoitaisi itse myös ostot. 

Vahtimestarista voitaisiin tehdä laitoshuoltajien esimies, emäntä olisi tietenkin keittiön esimies.

Silloin, kun ihmiset saavat itse aktiivisemmin päättää työpaikkansa asioista, motivaatio nousee varmasti. Samalla voidaan vähentää byrokratiaa ja kouluviraston henkilökuntaa, saadaan lisää tehoja itse perustoimintaan, opetukseen.

Jos kouluista tulisi autonomisia taloudellisia yksikköjä, säästettäisiin myös kuntalaisten verorahoja.

Olen myös aikaisemmin esittänyt, että peruskoulu voitaisiin laittaa valtion kustannettavaksi, koska kaikilla kunnilla ei ole rahkeita pitää yllä säädyllistä peruskoulua. Valtio ohittaisi kunnallisen byrokratian lähes kokonaan, kunnille jäisi paikallinen pedagoginen johtaminen, ideointi. Rahat siirtyisivät pääosin suoraan koulujen budjetteihin.

Koska opetuksen ja kasvatuksen varsinaiset asiantuntijat tekevät työtä kouluissa, miksei heille voitaisi antaa taloudellinenkin valta.

Peruskoulu valtion harteille 3. (Properuskoulu 30.5.2104)

Nyt pelataan YT-aikasikaa

http://www.norskdesign.no

Kentältä tihkuu kummia. YT-aikaan vedoten opettajille teetetään mitä sattuu. Alkaa mennä hermot.

Kuinka kolme tuntia viikossa voi venyä niin moneen?

Karkein esimerkki löytyy muutaman vuoden takaa, kun koulun opettajia käskettiin sunnuntaiksi siivoamaan koulun kaappeja. Ilmeisesti koulun rehtori sovelsi luovasti kohtaa, koulun kehittämistyötä, joka koetaan paikallisesti tärkeäksi ja tarpeelliseksi. 

Enkeliporsas:

Ei. 

Koulun opettajien olisi pitänyt yhdessä kieltäytyä moisesta siivoustehtävästä.

Tiedän koulun, jossa rehtori vetää pari tuntia viikossa ns. opetuksen yhteissuunnittelua. Kun asia loppuu, rehtori alkaa lukea opettajille ääneen opetuslautakunnan päätöksiä samaan tapaan kuin lukkari koulutti Seitsemää veljestä. Ääneen lukemista voi kestää jopa tunti.

Enkeliporsas:

Ei. 

Siinä vaiheessa, kun koulun rehtori aloitti lukkarinkoulunsa, koulun opettajien olisi pitänyt marssia pois.

Tiedän koulun, jossa opettajien on siivottava oppilaiden oksennukset ja muut vastaavat sotkut, koska oksennusten siivoaminen ei kuulu siivoajien työnkuvaan.

Enkeliporsas:

Ei.

Koulun opettajien olisi pitänyt yhdessä kieltäytyä siivojien tehtävistä. Opettaja on liian kallis siivooja.

Ylipäätään on outoa, että löytyy rehtoreita, jotka vahtivat opettajiensa tekemisiä kellokallen lailla. Opetus ja kasvatus eivät ole sekuntipeliä. 

Muutenkin suomalaisen koulun voima on levännyt talonpoikaisessa ajattelussa, luotetaan yksittäiseen opettajaan ja hänen tontiinsa. On aina luotettu. 

Mistään ei löydy paremmin koulutettuja opettajia kuin Suomesta. Kun otetaan huomioon opetukseen panostetut rahat, suomalainen koulutusjärjestelmä on ylivoimainen. Missään muualla ei saavuteta näin hyviä tuloksia näin pienellä rahalla.

Kaikkeen ei pidä suostua. 

Muuten opettajien työnkuvalla ei ole mitään rajaa. 

Olisi hienoa, jos opettajat kirjoittelisivat alle kommenttiosioon, millaisia YT-aikasikailuja sitä oikein kehitetään.

Ei saa olla tossulullukka. 

Joskus opettajankin pitää sanoa ei. 

Yhteissuunnittelutyöaika eli yt-aika

Peruskoulussa yhteissuunnittelutyöaika eli yt-aika on kolme tuntia jokaisena koulun 38:na työviikkona.

Sopimuskautta 2005-2007 koskevassa kunnallisessa opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu, että lisääntynyttä luokan ulkopuolista työtä korvataan 1.8.2005 lukien kuntien peruskoulun opettajille korottamalla yhteissuunnittelutyöaika kolmeen tuntiin. 

Sopimusmuutoksen tarkoituksena ei ollut, että kouluilla ryhdytään keksimään, mitä opettajat kolmannen yt-tunnin aikana voisivat tehdä. Lisätunti on korvausta jo tuolloin lisääntyneestä yhteissuunnittelutyöstä.

Vaikka yhteissuunnittelun tarkoituksena on koulun yhteisvastuullinen kehittäminen, niin opettaja voi yhteissuunnitteluajan puitteissa yksinäänkin tehdä koulun toiminnan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmistelutöitä.

Yhteissuunnittelu on koulun opettajille annettu väline oman koulun toiminnan kehittämiseen. Yhteissuunnittelu korostaa jokaisen koulun opettajan vastuuta koulun toiminnasta. Sen avulla rehtorilla on yhdessä opettajien kanssa mahdollisuus koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Koulun rehtori on yhteissuunnittelun käynnistäjä ja vireillä pitäjä. Hänellä on vastuu yhteissuunnittelusta.

Yhteissuunnittelutyöaika on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen opettajien väliseen yhteistyöhön ja koulun kehittämistoimintaan, joka paikallisesti koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Yhteissuunnittelu on opettajan opetustuntien ulkopuolella tehtävää koulun kehittämistyötä esim.:

- opettajainkokoukset

- aineryhmäkokoukset

- neuvottelut

- yhteistyötä  opiskelijoiden huoltajien kanssa

- koulun kasvatustyön suunnittelua

- koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelua

- yhteistyötä muiden koulujen opettajien kanssa,

- koulutyöhön liittyvää yhteistyötä koulupsykologin, (koulukuraattorin)

- terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa

- kahden tai useamman opettajan yhteistyönä tapahtuvaa opetuksen suunnittelua

Työt ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä tehdään muuallakin kuin koululla. Soveltaminen ei ole muuttunut tältä osin.

Yhteissuunnittelutyöaikaan luetaan oppituntien ulkopuolinen työ lukuun ottamatta:

- omien oppituntien suunnittelua, valmistelua ja jälkityötä

- muiden sopimusmääräysten perusteella korvattavia tehtäviä kuten esim. erityistehtävät ja - koulu-/kuntakohtainen lisätehtävä

- opettajatyöpäivinä (osio B 14 § 1-2 mom.) tehtyä työtä

- tehtäviä, joita varten opettaja on vapautettu tavanomaisesta opetustyöstään.

- välitunneilla tehtyä työtä


Yhteisuunnittelutyöaikaa ei ole tarkoitettu koulutukseen vaan Veso-päivät.

Yhteissuunnitteluresurssin käytöstä ei syntyne erimielisyyttä, jos rehtori ja opettajat yhdessä lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä kokoavat yhteissuunnittelun painopistealueet hyvän yhteistoiminnan hengessä.

Viikoittain tai joka toinen viikko pidettävät kaikkia koskevat yhteiskokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus, koska tällöin jää osa yhteissuunnitteluun kuuluvista alueista kokonaan toteutumatta. Vaikka lukujärjestykseen olisikin varattu tilaa opettajien yhteiseksi työajaksi, tulee tarpeettomia yhteisiä kokouksia välttää. 

Jos lukujärjestysteknisesti on mahdollista, työjärjestyksessä voi olla varattu aika, jolloin tarvittaessa voidaan pitää yhteiskokouksia, aineryhmäkokouksia, asiaryhmäkokouksia jne.

Lyhytaikaisella sijaisella (enintään 5 pv) ja sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvollisuutta.

Uusia arvoja, visioita ja sloganeita

Katse suunnattuna tiukasti tulevaisuuteen

Kouluni tämän viikon opettajienkokous oli hyvin mielenkiintoinen, sillä opettajille paljastettiin Vantaan perusopetuksen uudet arvot, slogan ja visio.

HOT-arvot:

Hyvinvointi

Oppimisen ilo

Toisten kunnioitus

Slogan:

Oppien ja osallistuen - taitoja tulevaisuuteen

Visio:

Opimme tulevaisuuden tietoja ja taitoja sekä rakennamme turvallista lähikoulua. Toimimme vastuullisesti ja teemme ekososiaalisesti kestäviä valintoja.

Vantaan perusopetuksen AVS-happening (Pro peruskoulu 11.1.)

AVS:ää suunniteltiin kaupungissa laajalla rintamalla, mukana olivat niin oppilaat kuin heidän vanhempansa, opettajat ja perusopetuksen johtoryhmä. Suunnittelutyötä veti Juuriharja Consulting Group. Strategiatyö on vasta aluillaan, on mielenkiintoista nähdä, miten perusopetuksen visiota aletaan toteuttaa.

HOT-arvoista:

Hottia, hottia, arvojen lyhennelmä on vetävä.

Erityisen iloinen olen oppimisen ilosta. Oikeastaan tärkeintä peruskoulussa on oppimisen ilon venyttäminen mahdollisimman pitkään, sirkesilmäisistä ekaluokkalaisista murrosikäisiin ysiluokkalaisiin.

Toisten kunnioituksessa ei ole nokan kopautettavaa. Kunnioitus lähtee koskemattomuuden vaateesta aina toisten mielipiteiden arvostamiseen. Alakoulun näkökulmasta arvo on sitä itseään, jokapäiväistä ruisleipää.

Hyvinvointi herättää mielessäni jo paljon ristiriitaisia ajatuksia. Arvona hyvinvointi on hieno, olen blogissani kirjoittanut paljon hyvinvoinnista sekä ennaltaehkäisystä.

Hyvinvointi koulussa on myös resurssilaji. Pitää olla riittävästi:

- erityisopettajia

- koulukuraattoreita

- koulupsykologeja

- koulunkäyntiavustajia

- koululääkäreitä

- kouluterveydenhoitajia

On pidettävä huoli, että ryhmäkoot ovat riittävän pieniä. Opettajilla on oltava aikaa oppilailleen. Myös rehtoreilla olisi hyvä olla aikaa oppilailleen.

Esitys ryhmäkokosäädöksiin (Pro peruskoulu 28.5.12)

Tukiopetus ja ryhmäkoot huolestuttavat OAJ:tä (Pohjalainen 3.2.)

Sloganista:

Slogan on hyvä.

Visiosta:

Visio mietittyttää kovasti. Emme tiedä tulevaisuudesta mitään. Voimme vain olettaa.

Mitkä ovat tulevaisuuden tiedot ja taidot? Miten ne eroavat entisistä tai nykyisistä tiedoista ja taidoista? Mitkä tiedot ja taidot ovat pysyviä, mitä niistä ei tarvita tulevaisuudessa?

Eniten minua mietityttää yhdeksänhenkisen perusopetuksen johtoryhmän lisäys, ekososiaalisuus. Sana ekososiaalisuus on minulle uusi.

Ekososiaalisuus on ilmeisesti Helsingin yliopiston dosentti Arto O. Salosen kehittelemä termi.

Salonen toteaa:

Kasvatus perustuu oppimisen avulla saavutettavaan toivoon paremmasta huomisesta. Kasvatuksen merkitys häviää, jollemme määrittele millaista yhteiskuntaa tai kulttuuria tavoittelemme.

Toivo paremmasta huomisesta kuuluu ihmisyyteen.

Mutta kuka tai ketkä määrittelevät millaista yhteiskuntaa tai kulttuuria tavoittelemme? Emme elä enää yhtenäiskulttuurissa, arvot ja asenteet ovat hyvin moninaisia. Elämme hyvin yksilöllistä aikaa.

Salonen määrittelee ekososiaalisuuden näin:

Ekososiaalinen sivistys on inhimillisen kasvun kautta saavutettua ymmärrystä sellaisista ihmisenä olemisen oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Ekososiaalisesti sivistyneen ihmisen maailmasuhde on kokonaisvaltaisesti vastuullinen. Vastuullinen maailmasuhde rakentuu myötätunnosta, kohtuullisuudesta, kyvyistä tasavertaiseen vuorovaikutukseen sekä seuraamustietoisesta käyttäytymisestä.

Ihminen on aina ollut riippuvainen luonnosta ja toisista ihmisistä.

En ole vielä saanut selville, kuka yhdeksästä perusopetuksen johtoryhmän jäsenestä toi termin ekososiaalisuus Vantaan kaupungin perusopetuksen visioon. Kuulin, että sana ekososiaalisuus otettiin, koska muutakaan vastaavaa sanaa ei löytynyt.

Kun googlailin, huomasin ilokseni, että Vantaan perusopetuksen johtoryhmällä on oma blogi. Pitää alkaa seurata ko. blogia. Tunnistan ulkonäöltä noin puolet johtoryhmän jäsenistä blogissa olevasta ryhmäkuvasta.

Kouluni entinen rehtori Kirsi Kolu löytyi ylänapista luotettava. Sellainen hän oli rehtorina.

"Hän tekee kaiken sen, mitä joku muu ei tee"

YLE 9.8.

Rehtorin pestistä on tullut kaatoluokka

Rehtorin tehtävät herättävät yhä vähemmän kiinnostusta kouluissa. Avoinna olevaa rehtorinpaikkaa hakee nykyisin vain muutama kelpoisuusehdot täyttävä hakija. Rehtoreiden etujärjestön nokkamiehen mukaan rehtorin toimenkuva on hajonnut, eikä työaika enää riitä töiden tekemiseen.

Jyväskylän Cygnaeus-lukion käytävät ovat vielä autiot mutta koulun rehtori Ari Pokka on jo paikalla valmistelemassa alkavaa kouluvuotta. Suomen Rehtoriyhdistyksen puheenjohtajanakin toimiva Pokka tarkkailee rehtorin työtä näköalapaikalta. Hän tietää myös syyn siihen, miksi rehtorius ei kiinnosta.

-Jokainen järkevä ihminen miettii vastaako ajankäyttö, palkkaus ja vastuu keskenään toisiaan. Ja minä väittäisin, että oman ajan hallinta on yksi keskeisiä syitä siihen, miksi nuoret ja vähän varttuneemmatkin miettivät, kannattaako tähän pestiin lähteä.

Tilanne on ollut jo pitkään sellainen, etta avoinna olevaan paikkaan hakee vain muutama kelpoisuusehdot täyttävä hakija. Vaikeinta taitaa olla, kun rehtoreita haetaan yläkouluihin.

En usko, että syynä olisi rehtoreiden palkkaus.

Rehtoreista on tullut sylkykuppeja.

Kunnat ovat siirtäneet paljon päätäntävaltaa kouluille. Yksi syy on, että monessa kunnassa on sivistysviraston henkilökuntaa supistettu. Kaikenmaailman liplappua pitää täyttää, kun koulun tasolla byrokratian määrä on kasvanut.

Vielä 1980-luvulla rehtorit jakoivat hyvää, nyt he joutuvat tekemään myös ikäviä päätöksiä.

Kunnat siirtävät mielellään säästöt koulun tasolle. Helpointa on kiristää tuntikehystä eli vähennetään oppitunteja. Koulun rehtori jouttuu miettimään, kuinka vähennys tehdään, vähennetäänkö tuki- ja tai jakotunteja, otetaanko kerhotunnit pois. Kun opettajilta leikataan palkkaa, rehtori koetaan helposti nylkyrinä. Jos mikään ei auta, joudutaan vähentämään henkilökuntaa. Rehtori on se henkilö, joka joutuu katsomaan irstisanottavaa opettajaa silmästä silmään.

Rahan kanssa puljaaminen ei ole kivaa silloin, kun rahaa on vähän. Koko ajan pitää miettiä riittävätkö rahat budjettivuoden loppuun asti.

Monesta rehtorista on tullut koppiorja, hyvä, kun koko miestä tai naista näkyy. Pedagoginen johtajuus jää monelle haaveeksi. Isossa koulussa rehtori etääntyy oppilaiden arjesta, kun rehtorin omia opetustunteja on hyvin vähän. Moni pikkuoppilas ei enää välttämättä tiedä, kuka on koulun rehtori tai mitä rehtori tekee koulussa.

Nykyreksit joutuvat ottamaan vastaan ryöppyjä vanhemmilta. Rehtori "suodattaa" asiattomimmat hyökkäykset, niin ettei opettajan tarvitse kaikkea kuulla. Jos koulussa tapahtuu jotain todella ikävää, rehtori joutuu sitä lehdille selittelemään.

Rehtorin työpaineita on yritetty jakaa. Esim. kotikunnassani Vantaalla on siirrytty koulun suunnitteluryhmistä koulun johtoryhmiin. Johtoryhmä koostuu muutamasta halukkaasta opettajasta. Suuri ongelma on, että vaikka vastuuta ja päätäntävaltaa saatiin hieman jaettua useammalle henkilölle, vastuu ja palkkaus ei tässäkään tapauksessa kohtaa, ei ollenkaan. Johtoryhmän jäsen saa minimaalisen yhden palkkaluokan korvauksen, mikä ei tee ryhmän jäsenyydestä houkuttavaa.

Tulevaisuudessa todennäköisesti koulun tasolla johtajuutta tullaan jakamaan laajemmin. Nykytilanne alkaa olla kestämätön. Yhden ihmisen showlla ei nykymaailmassa enää pitkälle pötkitä.

Kaikesta huolimatta Pokka vakuuttaa viidentoista rehtorivuoden jälkeenkin tekevänsä tyytyväisenä työtään.

-Tämä on yksi kouluelämän hienoimpia töitä. Kaikkine pienine vastuksineen ja ongelmineen.

Onneksi joku kokee rehtorin työnsä vielä noin. Reksit paiskivat töitä silloin, kun minä olen vielä kesälaitumilla.