Ihana tn-käsityöluokka

Sijaistin tänään Uomarinteen koulussa. Aamu alkoi käsityöllä, en ennen ollut pitänyt tunteja koulun tn-luokassa. Hyvä, että nyt pääsin, niin komea luokka oli.

Ihastuin oppitunnin resurssointiin, paikalla oli kaksi ammattitaitoista tekniseen käsityöhön erikoistunutta luokanopettajaa ja hommansa osaava kouluvaari. Vaikka olen vaari, katson yhä vielä olevani ammattitaitoinen tekniseen käsityöhön erikoistunut luokanopettaja. Se toinenkin maikka on jo eläkkeellä oleva tekniseen käsityöhön erikoistunut luokanopettaja, mutta hän myös tekee edelleen sijaisuuksia, tn-maikkana. Se kolmas oli oikea kouluvaari.

Joten paikalla oli oikeasti kolme osaavaa ukkoa, taattua vaariluokkaa :) Yhteistyö toimi jouheasti kuin itsestään.

Otin ehkä Vantaan komeimmasta tn-luokasta liudan kuvia. Tilat on hyvin suunniteltu, ja luokan järjestys oli suorastaan hekumallisen kaunis. Uomiksessa täytyy olla hommaansa sitoutuneita käsityömaikkoja.

Ainoa, mikä jäi häiritsemään oli, että pajassa ei ollut ahjoa. Miten sitä saunakauhojen varret oikein taotaan, kun ei voi kunnolla varren päätä kuumentaa?

Aiheena oli nykykäsityön klassikko - hyvin monelle tuttu lehtiteline, jossa kova yhdistyy pehmeään. Unohdin ottaa kuvan lehtitelineestä, hienoja olivat.

Näitähän ne: Lehtitelineitä omasta vanhasta opinahjostani Jyväskylän yliopiston Norssista

Uomiksen lehtitelineet olivat ehkä kultivoituneempia kuin Norssin, sillä varsien yläpäät oli pyöristetty.

Kuvat oppitunnin ja jälkisiivouksen jälkeen, katso niitä ja nauti.

Kouluihin vakituisia sijaisopettajia

 Uudistettua Kaivokselan koulun seinää

Legendaarinen nuorisotila Kaivoskymppi

Opettaja on paikkaeläin, yleensä samassa koulussa opetetaan vuodesta toiseen. Minäkin opetin yhdessä koulussa 32 vuotta ja parissa muussa koulussa pari vuotta kummassakin.

Pääsin elokuussa eläkkeelle, teen lyhytaikaisia sijaisuuksia. Aamuisin on oltava valmiudessa, kun soitto tulee, silloin lähdetään.

Sijaisopettajana toiminen on hauskaa, koska sijaistaessa näkee melkoisen kirjon erilaisia kouluja. Opettajienhuoneissa tapaa vanhoja kollegoja vuosien varrelta ja tutustuu myös uusiin opettajiin. Jokainen koulu on erilainen, mielenkiintoista on nähdä erilaisia käytänteitä ja toimintatapoja.

Koska teen vain lyhytaikaisia päivän tai kahden mittaisia sijaisuuksia, lähes joka päivä luokka ja luokka-aste vaihtuvat. Tällä viikolla opetan neljässä eri koulussa, kolmessa alakoulussa viitos- ja kuutosluokkalaisia. Viime viikolla opetin ekaluokkalaisiakin.

Viikon paras päivä oli, kun pääsin opettamaan Hämeenkylän koulun ysiluokkalaisille yhteiskuntaoppia. Aihe oli todella imponoiva, hyvinvointivaltio. Saimme aikaan mukavia keskusteluja. 

Jos en olisi opiskellut luokanopettajaksi, olisin yhtä hyvin opiskella myös historian ja yhteiskuntaopin aineenopettajaksi. Olen aina ollut kateellinen hissan maikoille, koska he saavat opettaa niin herkullisia aiheita.

Näki heti, että yläkoulun toiminta on hiukan yhteisöllisempää kuin alakouluissa, kaikki oppilaat ovat kaikille maikoille yhteisiä. Hämiksessä on viime vuosina panostettu juuri yhteisöllisyyteen. Tosin nyt yhteisöllisyys hieman rakoilee, koska oppilaat opiskelevat monessa eri toimipisteessä. Hämiksen koulurakennuksessa on niin pahoja sisäilmaongelmia, että se puretaan. Nyt opiskellaan väistötiloissa, uutta koulua saadaan odottaa monta vuotta.

Hämis on minulle tärkeä koulu, olen lähettänyt sinne monta luokallista oppilaita. Nytkin seiskoilla ja kaseilla on entisiä kuutosluokkalaisiani, yseillä entisiä liikunnan tai käsityöryhmieni poikia ja tyttöjä. Myös kaksi nuorimmaistani opiskelevat paraikaa Hämiksessä. Vanhimmista lapsistani kaksi opiskeli Myyrmäen yläkoulussa, joka yhdistettiin Hämikseen.

Toinen minulle tärkeä koulu on Kaivokselan koulu, josta minulla on hyviä muistoja. Kaksi vanhinta lastani kävi alakoulunsa Kaikassa alusta loppuun. Asuin 18 vuotta Kaivokselan koulun opettaja-asuntolassa, joten koulu ja sen ympäristö ovat minulle todella tuttuja. 

Keskimmäisen lapseni alakoulu oli Uomarinteen koulu. Hyvin olen miehittänyt Lounais-Vantaan kouluja.

Vakisijaismaikka

Ehdotus, jonka olen esittänyt aikaisemminkin:

Kouluihin pitäisi palkata osaavia vakituisia sijaisopettajia. 

He tekisivät äkkilähtöjä eli päivän tai kahden mittaisia sijaisuuksia. Jos sijaistettavaa ei olisi, he toimisivat pääkouluillaan resurssiopettajina. Töitä riittää kyllä.

Lounais-Vantaalla voisi olla ainakin viisi vakisijaisopettajaa.

Vakituisten sijaisten olisi oltava vakituisia opettajia kesälomineen kaikkineen. Heidän pitäisi olla monipuolisesti orientoituneita ihmisiä. Sijaisten on taivuttava nopeasti niin moneen tilanteeseen ja luokkaan.

Parasta tietenkin olisi, jos vakituiset sijaismaikat olisivat kokeneita opettajia. Ennen eläkeikääni olisin aivan hyviä voinut toimia muutaman vuoden vakituisena sijaisopettajana.

Oikeastaan tärkeintä sijaistamisessa on järjestyksenpitokyky. Pitää nopeasti ottaa luokka haltuun, jotta pääsee opettamaan ja lapset opiskelemaan.

Laajasta elämänkokemuksesta ja monipuolisesta osaamisesta on todellista etua.

Pitkäaikaiset sijaisuudet olisi annettava tietenkin nuorille opettajille. Kaikille ei vakivirkaa aina löydy, aivan liian moni opettaja on työtön. Ja jostainhan se kokemuskin on otettava,

Työttömyys opetusalalla on kasvanut (OAJ 21.10.2015)

Lisäys:

Sain tietää, että Saksassa on käytössä vakisijaisjärjestelmä.

Välituntivalvontaa

Uomis eli Uomarinteen koulu

Eläkeläisopettajat ovat haluttuja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin, kokemusta ja osaamista on. Ei tarvita muuta kuin soitto kotiin kello seitsemän, ja kahdeksalta ollaan jo täydessä opetusvalmiudessa luokan edessä.

Viime viikolla olin muutaman päivän kolmannen luokan sijaisena Myyrmäen Uomarinteen koulussa. Sain tutustua tuttuun naapurikouluun.

Uomis on iso alakoulu, oppilaita on noin 700. Kansallisuuksien kirjo on laaja, mikä tekee Uomiksesta erityislaatuisen koulun.

Kovasti on henkilökunta vaihtunut muutamassa vuodessa. Uomiksessa työskenteli monta yhteistyökumppania. Legendaarisin heistä oli pitkäaikainen rehtori Risto Haatanen. 

Koulun toinen todellinen legenda on Marjuska eli Marja-Liisa Kuronen, paikallisyhdistys VOAY:n ikiliikkuja, joka erikoistui tapahtumien ja matkojen järjestäjänä. Hän jatkaa toimintaansa tällä hetkelläkin, nyt hän järjestää matkoja senioriopettajille. 

Uomis on aina ollut yksi parhaita kilpakumppaneita kaupungin koulujen urheilutoiminnassa. Tutuiksi tulivat koulun joukkueiden vetäjät Jarmo Elomaa, Risto Lagus ja Tapani Fabritius. 

Vuoden Luokanopettaja 2009 Aila Keturi oli myös Uomiksen opettaja.

Uomiksen kalliopihaa

Opettajan työhön ja koulun arkeen kuuluu oleellisena osana välituntivalvonta. Läräilin läpi Perusopetuslakia, mutta en löytänyt yhtään mainintaa välituntivalvonnasta, mikä tuntuu oudolta.

Ihmettelin, että en ole kirjoittanut yhtään kirjoitusta välituntivalvonnasta, vaikka joka viikko olen valvonut ulkona noin tunnin verran, 4 x 15 minuuttia.

Turvallisuuteen on nykykoulussa panostettu valtavasti. 

Käytänteitä on kehitetty turvallisuus edellä. Tehdään säännöllisesti poistumisharjoituksia. Vastaremontoituun Pähkikseen eli Pähkinärinteen kouluun on luokkien välisiin seiniin puhkottu poistumisovia.

Isossa Uomarinteen koulussa turvallisuusnäkökohdat on otettu erityisesti huomioon. Opettajat puuttuivat välittömästi ja tarkkaan pikkuhämminkeihin. 

Luokkien ovet ovat lukossa välituntien ajan, tuntien alettua opettajat avaavat ovet. Koulun ulko-ovet ovat kiinni. Kun välitunti loppuu, valvovat opettajat avaavat ovet

Valvovien opettajien alueet on tarkkaan määrätty. Minun valvonta-alueeni oli laaja kallio. Piti katsoa, että isot oppilaat eivät menneet pikkukoulun puoleiselle pihalle, kalliopolkua ei saa ylittää. Talvisin varmaan valvotaan, että vaarallisista liukumäistä ei lasketa alas.

Laskin kallion laelta, että pihalla pyöri kahdeksan keltaliivistä valvojaa. Hieman alle viiden sadan oppilaan Pähkinärinteen koulussa oli valvomassa neljä opettajaa kerrallaan, mutta piha-alue oli helpompi valvoa, kun piha oli jaettu kahteen selkeään erilliseen osaan, ylä- ja alapihaan.

Kun valvovia opettajia on pihalla enemmän kuin yksi tai kaksi, paikalla on aina joku opettaja valvomassa. Apu on aina lähellä. Silloin koulun selusta on juridisesti turvattu. 

Suomesta on vähitellen tullut pikkuamerikka. Jos jotain tapahtuu, huudetaan heti syyllistä, vaikka kaikki tietävät, että suuressa lapsijoukossa aina sattuu ja tapahtuu oli valvoja paikalla tai ei.

Radiopuhelin

Mielenkiintoisinta oli, että Uomarinteen koulun opettajilla oli radiopuhelimet, joiden avulla voidaan kutsua muita valvovia opettajia apuun tarpeen vaatiessa. Puhelin ei paljon painanut.

Omilla valvontavuoroillani ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Lapset leikkivät kuten he ovat aina leikkineet.

Uomarinteen koulun piha on koulun kokoon nähden hieman pieni, mutta se on viihtyisä ja hyvin suunniteltu. Erityisen viehättävä alue oli juuri valvomani kallioalue. Sieltä löytyy väkkärämäntyjä ja -juuria, joiden äärellä lasten mielikuvitus alkaa lentää.

Yleensä lähiökoulujen pihat ovat parhaita koulupihoja.