Suurin osa suomalaisista vastustaa pakkoruotsia

22.12. Ilkka

Tutkimustulos: Pakkoruotsi pois

Tänään julkistettava laaja tutkimus osoittaa, että kolme neljästä suomalaisesta haluaa ruotsin opiskelun vapaaehtoiseksi koulussa. Vastaajista 62 prosenttia sanoi, että koulussa olisi hyödyllisempää opiskella muuta kieltä kuin ruotsia. Kanta oli vahva varsinkin Itä-Suomessa.

Tutkimusta johti Åbo Akademin professori Kimmo Grönlund. Vaasan yksiköstä mukana oli dosentti Kim Strandberg. Vastaajina oli peräti 7 358 suomenkielistä suomalaista.

Pakkoruotsia ei siis siedetä, vaikka enemmistö tutkimuksen vastaajista muuten suhtautuu kaksikielisyyteen myönteisesti. Suurin osa suomenkielisistä suomalaisista, 69 prosenttia, on sitä mieltä, että ruotsin kielen ja kulttuurin katoaminen Suomesta olisi vahinko.

Åbo Akademin tutkimustulos on tyrmäysisku pakkoruotsille. 

Olen aivan varma, että vapaaehtoinen kielivalinta parantaisi ruotsin kielen asemaa Suomessa. Monelle oppilaalle ruotsin kielen opiskelu on vastenmielistä, mikä on aivan ymmärrettävää. 

Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta peruskoulun yläkoulussa. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei kieltä opita.

Kaikessa opiskelussa motivaatio on oleellista.

Muutenkin suomalaisten kielipaletti alkaa olla hävettävän surkea. Suurin osa lukiolaisista opiskelee tosissaan enää vain englantia, ylioppilaskirjoituksissa ruotsia kirjoittaa vain murto-osa abiturienteista. Jopa suuret eurooppalaiset kielet saksa, ranska tai venäjä alkavat olla harvinaisia espanjasta puhumattakaan. 

Puhutaan paljon kansainvälistymisestä, mutta eurooppalaisuutta rajoitetaan pakkoruotsin opiskelulla.

Kielten opiskeluun on saatava lisää pontta. 

Kun opiskelin lukiossa 1970-luvulla, kaikki opiskelivat kolmea, osa jopa neljää kieltä. Käytännössä suurin osa nyky-ylioppilaista hallitsee kunnolla vain englannin kielen.

Jossain vaiheessa kielisolmu on avattava

8.5. Taloussanomat

Englannin taitoko riittää? Yritysten mielestä ei todellakaan

Yhä useampi nuori osaa vain englantia ja ruotsia. Yrityksissä kehitys huolestuttaa, sillä muiden kielten – etenkin venäjän – osaajia tarvittaisiin.

Englannin taitoa tarvitaan nykyisin lähes kaikissa työtehtävissä, mutta se ei yksin riitä. Tätä mieltä ovat yritykset, jotka vastasivat Elinkeinoelämän keskusliiton (EK:n) kyselyyn.

EK:n jäsenyrityksistä lähes joka kolmas tarvitsee venäjäntaitoista henkilökuntaa. Niistä 70 prosenttia arvioi, että venäjälle on käyttöä entistä enemmän tulevaisuudessa.

Neljännes niistäkin yrityksistä, jotka eivät vielä tarvitse venäjän osaajia, uskoo tarvitsevansa venäjäntaitoisia myöhemmin. Myös muiden kielten osaajille on käyttöä:

– On yrityksiä, joille kiinan, portugalin tai espanjan taitoinen henkilöstö on välttämättömyys ja näiden kielien osaaminen voi olla ratkaisevaa rekrytointitilanteessa, asiantuntija Jenni Ruokonen sanoo EK:n tiedotteessa.


Suomessa puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja monikulttuurisuudesta, mutta peruskoulussa lapsille käytännössä tarjotaan vain kahta kieltä, englantia ja ruotsia. 

Tiedän parhaiten kotikaupunkini Vantaan kielitarjonnan, näin se suurinpiirtein menee muuallakin:

1. A-kieli, kaikille pakollinen englanti, joka alkaa 3. vuosiluokalta

2. Vapaaehtoinen A-kieli, useinmiten saksa, ranska, espanja tai ruotsi, enää hyvin harvoin venäjä, alkavat 4. vuosiluokalta, 7. luokalla nimitys muuttuu valinnaiseksi A-kieleksi

Vapaaehtoinen A-kieli aloitetaan, jos saman kielen ryhmään saadaan vähintään 18 oppilasta. Kun yksittäisessä koulussa vapaaehtoisen A-kielen halukkuus hajoaaa eri kielten kesken, on vaikea saada ryhmiä kasaan. 

Vantaalla yhdessä koulussa tarjotaan myös etäopetusta, toinen oppitunneista annetaan omassa koulussa, toinen etänä tietokoneen välityksellä.

3. B-kieli, kaikille pakollinen ruotsi, joka alkaa 7. luokalta

Noin puolet oppilaista opiskelee ruotsia vain kolme vuotta. Kaikki ymmärtävät, että kolmessa vuodessa ei opita mitään kieltä. 

Ammatillisissa oppilaitoksissa ruotsia luetaan yhden viikkotunnin verran, mikä on monelle oppilaalle liikaa. Moni oppilas jättää ammatilliset opintonsa kesken juuri ruotsin takia.

4. Valinnainen B-kieli, joka alkaa 8. luokalta

Valinnaisen B-kielen valitsee hyvin harva oppilas.

Ylioppilaista suurin osa kirjoittaa enää vain yhden kielen, englannin. Kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42007 nuorta, joista vain 8273 nuorta kirjoitti ruotsin. (KP24.fi 8.2.2014)

Hyvin mielenkiintoista on, että maahanmuuttajataustaiset lapset joutuvat opiskelemaan kotikielensä lisäksi peräti kolmea vierasta kieltä, suomea, englantia ja ruotsia, mikä taitaa olla suvereeni maailmanennätys. Aina oppilas ei hallitse edes omaa kieltään.

Ilman muuta selvää on, että kaikkien lapsien on opiskeltava englannin kieltä. Niin vahvasti englanti on maailmalla lyönyt itsensä läpi.

EK on oikeilla jäljillä vaatiessaan kielitarjonnan monipuolistamista. 

Peruskoulussa kolmen vieraan kielen opettamiseen eivät rahkeet riitä. Rahaa ei ole, ja toisaalta joka toiselle lapselle kolmen kielen opiskelu oman kielen lisäksi on inhimillisesti ajatellen liikaa. Kaikki eivät voi oppia kaikkea.

Ainoa vaihtoehto on, että vain englanti olisi kaikille pakollinen. Toinen pakollinen kieli olisi valinnainen.

Olen aiemmin esittänyt, että ruotsi olisi peruskoulussa valinnainen. Lukiossa kannatan jakoa pitkään ja lyhyeen ruotsiin. Jos lukioon menevä oppilas ei olisi valinnut pitkää ruotsia peruskoulun seiskalla, hän joutuisi ottamaan ja myöhemmin kirjoittamaan lyhyen ruotsin.

Jos ruotsi olisi peruskoulussa vapaaehtoinen, opiskelumotivaatio ruotsin ryhmissä nousisi. Vaikka opiskelijoita olisi vähemmän kuin nyt, saataisiin palvelusektorille enemmän ruotsin kielen taitajia kuin nyt. Näin taattaisiin suomenruotsalaisille tulevaisuudessakin riittävät palvelut.

Svenglishiä, svenglishiä - ruotsi tulee alakouluun (Properuskoulu 31.3.2014)

Pakkoruotsin viivytystaistelu (Properuskoulu 26.3.2011)

Vuonna 2012 peruskoulussa vuosiluokilla 7-9 opiskeli (HS Digilehti 18.8.2013):

- 99, 4 % englantia

- 92,2, % ruotsia

- 10,5 % saksaa

- 5,9 % ranskaa

- 1,9 % venäjää

- 1,7 % espanjaa

Kaikki näkevät, mikä kieli on kansainvälistymisen tulppa.

Tilanne on vuodesta 2012 huonontunut entisestään, koska säästöt ovat iskeneet peruskouluun rajusti.