Ruokalahappening

Piirsin tilannekartan. Toivottavasti kartasta saa selvää.

Hyppytuntitarina

Olin pitkän viikonlopun jalkapallotoiviomatkalla Englannissa. En ole päässyt kommentoimaan Antti Korhosen tapausta, vaikka näppäinsormeni syyhysivät. Seurasin kumminkin keskustelua älypuhelimestani ilmaisia Wifi-yhteyksiä käyttäen.

Alppilan yläkoulun Antti Korhonen peittosi uutisoinnin määrässä Margaret Thatcherin kuoleman ja Pohjois-Korean uhittelut.

Koulussa voi tapahtua kaikenlaista. Tapahtui tunti sitten:

Tulen (miesmaikka A) opettajien huoneesta mennäkseni pitämään oppituntia. Näen kaksi kuudesluokkalaista poikaa, jotka juoksevat ympäri ruokasalia B. Pojalla A on päässään lippalakki.

- Miesmaikka A: "Lopettakaa se juoksu!"

- Pojat jatkavat juoksuaan.

- Miesmaikka B: "Ettekö te kuulleet, mitä teille sanottiin!"
- Miesmaikka A menee luokkaansa oppitunnille.

- Poika B kaartaa tarjoilutiskin ja juoksee ruokalan A-osaan.

- Poika A juoksee lippalakki päässään keittiön läpi!

- Keittiössä emäntä kysyy: "Etkö tiedä, että koulun keittöön ei saa tulla?"

- Poika A: "Tarvitaanko tähän joku hygieniapassi?"

- Emäntä: "Kyllä tarvitaan!"

- Miesmaikka  C saapuu ruokalaan: "Mitä te pojat teette!"

- Pojat pysähtyvät.
- Miesmaikka B saapuu paikalle.
- Paikalle tulevat naureskelemaan myös pojat C ja D.

- Miesmaikka B sanoo ja olettaa, että pojat C ja D poistuvat: "Miksi te tähän tulitte?"

- Pojat C ja D eivät tajunneet hienovaraista vihjausta ja jäivät toljottamaan paikalle.

- Miesmaikka B: "Menkää pois tästä, tämä asia ei kuulu teille."

- Poika C lähtee ruokalasta pois, mutta poika D jää seisomaan paikalleen.

- Miesmaikka B: "Etkö ymmärtänyt, mitä sanoin?"

- Miesmaikka B toistaa lähtökäskyn ja poika D lähtee ruokalasta pois.

- Miesmaikka C: "Ettekö te ymmärtäneet, mitä teille äsken huudettiin?"

- Juoksijapojat A ja B vakuuttivat molemmat, etteivät he kuulleet, mitä heille sanottiin.

- Poikien A ja B oma opettaja tulee ja vie pojat omaan luokkaansa. Selvittelyä jatketaan luokassa.
- Miesmaikat B ja C menevät luokkiinsa.

Ruokalassa oli kolme miesmaikkaa. Oppilaat pysähtyivät vasta kolmannen miesmaikan kohdalla. Oppilaat eivät haistatelleet. Heihin ei koskettu.

Antti Korhonen toimi koulunsa ruokalassa yksin.

Yläkouluissa ne harvat miesmaikat joutuvat liian usein selvittelemään asioita aivan yksin.

Erityisopettaja Antti Korhonen puhuu

Alppilan yläkoulu

Katso arkistosta, MTV:n 45 minuuttia, Alppilan yläkoulun erityisopettaja Antti Korhonen puhuu:

Missä kulkee oppilaan koskemattomuuden raja?

29.3. Ilta-Sanomat 

HS: Opettaja työnsi häiriköivän oppilaan pois – potku-uhka

4.4. Yle

OAJ vaatii selvennystä opettajien oikeuteen puuttua koulujen häiriöihin

3.4. Ilta-Sanomat

Alppilan erityisopettaja: Kouluissa pelätään häirikkölasten häirikkövanhempia

Potku-uhan saanut erityisopettaja Antti Korhonen sanoi keskiviikkona MTV3:n 45 minuuttia –ohjelmassa, ettei hän ole saanut oppilaiden häiriköintitapauksissa tukea  koulun rehtorilta eikä kouluvirastolta.

– Kouluvirastossa pelätään häirikköoppilaiden häirikkövanhempia, Korhonen sanoi ohjelmassa.

Korhonen viittasi Alppilan yläasteen ruokalassa sattuneeseen välikohtaukseen viikko sitten. Korhonen poisti yhden suunsoittajan työntämällä tätä selästä. Pojan kaveri tallensi tapauksen kännykkäkameralle.

Kun koulun rehtori kuuli tapauksesta, hänen mielestään Korhonen käytti liian rajuja otteita. Oppilasta ei olisi saanut työntää eikä töniä. Rehtori vei asian poliisitutkintaan ja uhkasi Korhosta potkuilla.

Korhosen mukaan hänellä ei ollut tilanteessa mitään muuta vaihtoehtoa. Oppilas aiheutti yleistä turvattomuutta. Levottomuus olisi voinut levitä kuin vankilakapina.

– Koetin välttää väkivaltaa, mutta oppilas roikkui hämähäkkimiehen lailla ovenkarmeissa.

Alppilan ruokalan tapahtumat ja Korhosen potku-uhka ovat herättäneet sosiaalisessa mediassa ja yleisönosastolla vilkasta keskustelua, saako opettaja kuria pitäessään koskea oppilaaseen.

Korhonen sanoi ohjelmassa, että hän tulkitsi perusopetuslain 36. pykälää. Pykälän mukaan opettajalla on oikeus poistaa luokasta tai opetustilasta häiritsevä oppilas. Jos oppilas tekee vastarintaa, on oikeus käyttää välttämättömiä voimakeinoja.

– Oppilaat luulevat, että he ovat koskemattomia, Korhonen sanoi.

Oppilaat käyttävät Korhosen mukaan hyväkseen asioiden viemistä julkisuuteen. Oppilaat uhkaavat kuvata opettajaa ja provosoida.

– Olen kokenut kännykkäkameralla uhkailua, Korhonen sanoi.

Korhonen on ollut alalla seitsemän vuotta. Hänen mielestään häiriköinti on lisääntynyt viime vuosina. Opettajat ovat menettäneet auktoriteetin.

Alppilan yläasteen poliisitutkinta valmistuu torstaina.

Ilta-Sanomien saamien tietojen mukaan poliisitutkinnan tehnyt rehtori on jättänyt Alppilan yläasteen. Hän vaihtoi huhtikuun alussa työpaikkaa.

Alppilan tapauksessa on jotain, mitä en ymmärrä.

Katsoin MTV:n ohjelman. Antti Korhonen puhui selkeästi ja vakuuttavasti: Toimin täysin perusopetuslain pykälän 36 mukaisesti. 

Alppilan yläkoulun rehtori Sari Aarniokoski ei tullut MTV:n ohjelmaan, vaikka pyydettiin.

Ihmetellä täytyy Aarniokosken toimintaa. 

Opetusalan ammattijärjestö OAJ pitää potkuja tai niiden uhkaa ylimitoitettuina, ja muistuttaa, että käytössä on myös lievempiä keinoja, jos opettaja ylittää valtuutensa. (Yle 4.4.)

Antti Korhonen ei ole Alppilan koulun vakituinen opettaja. Väliaikainen opettaja on helppo laittaa ulos koulusta. Ei tarvitse selitellä mitään, eikä tarvitse keskustella oppilaiden vanhempien kanssa. 

Onneksi Antti Korhonen tuli julkisuuteen. Nyt keskustellaan ja haetaan rajaa.

Aarniokoskikaan ei pääse keskustelua pakoon.


Lisäys:

4.4. Helsingin Uutiset 

OAJ-pomo kummastelee opettajan potku-uhkaa

Poistaminen oli Luukkaisen tietojen mukaan tapahtunut oikein. Sen sijaan opettajan kohtelu kummastuttaa Luukkaista.

– Tietojeni mukaan opettajaa tai muita asianomaisia ei kuultu tilanteen jälkeen, sanoo Luukkainen.

Luukkainen kyseenalaistaa myös tapauksen laillisuuden. Tavanomainen käytäntö on, että opettajalle annetaan ensin huomautus ja varoitus, sitten vasta hänet irtisanotaan.

– Tässä tapauksessa opettajalle ilmoitettiin illalla, että ole kotona pari päivää.

Lisää ihmeteltävää.

Tapainturmellus

STT-HS 10.3.

Häiriköinnistä on tullut arkipäivää yläkouluissa

Peruskoulun yläluokilla kännykän käyttö, kiroilu ja häiritsevä puhuminen tunneilla ovat arkipäivää. Tämä selviää MTV3:n 45 minuuttia -ohjelman kyselystä opettajille. Peräti kolme neljästä opettajasta sanoi, että järjestyksen ylläpito vie aikaa ja voimia opetustyöstä.

Vastanneista lähes 60 prosenttia sanoi kännyköiden tai musiikkisoitinten haittaavan opetusta päivittäin. Kiroilua joutui joka päivä kuuntelemaan melkein 40 prosenttia.


Mielenkiintoista on, että alakoulun kilteistä kuutosluokkalaisista tulee moisia häiriköitä, vaikka monilla, varsinkin tytöillä, murrosiän kuohuntavaihe on aikaistunut. On oppilaita, joiden murrosikä "kuohuu pahimmillaan" alakoulun viimeisillä luokilla.

Miksi tapainturmellus hyväksytään yläkoulussa? Ollaanko siellä liian höveleitä? Minä en salli oppitunneillani missään nimessä kännyköiden tai musiikkisoitinten käyttöä haistattelusta puhumattakaan. On erittäin kummallista, kun alakouluisssa opetetaan oppilaat olemaan sisällä ilman pipoa tai olla pitämätttä jalkoja pulpetilla, niin joissain yläouluissa sallitaan moinen meno.

Kerron karmean esimerkin. Olin leirikoulussa oppilaitteni kanssa ruokailemassa, kun sisään ampaisi mölisevä yläkoulun poikaryhmä opettajansa kanssa. Ruokaillessa pojilla oli pipot päässä, kiroiltiin ja mölistiin, opettaja ei tehnyt elettäkään, omat oppilaani katsoivat ihmeissään.

Menin rauhallisesti poikien pöytien luo ja sanoin, että "eiköhän oteta pojat pipot pois päästä ja keskitytään ruokailuun". Pojat lopettivat kiroilun ja mölinän ja ottivat pipot pois päistään. Opettajaan en kehdannut vilkaistakaan, tilanne oli niin nolo.

Toisaalta olen ollut muutaman kerran shakkikisoissa korsolaisessa yläkoulussa, jossa ruokailu sujui kertakaikkiaan mallikelpoisesti. Siellä ei kiroiltu tai mölisty, eikä pidetty pipoja päässä. Ruokalassa on aina ollut ilo ruokailla, niin hyvä järjestys siellä on. On siis yläkouluja ja yläkouluja.

Liika sallivuus on nuorelle ihmiselle pahasta.

Joskus heille on sanottava ei, noin ei saa tehdä. Kuka muukaan niin koulussa sanoo, jos ei sitten oma opettaja? Yläkouluissa opettajat eivät saa paeta oman aineensa taakse. Uusimmat aineenopettajasukupolvet ovat onneksi oivaltaneet opettajuuteen kuuluvan kasvatustehtävän. Olen hämmästynyt, mikä muutos myönteiseen suuntaan on tapahtunut, kun oman alueeni yläkouluihin on tullut niitä nuoria aineenopettajia. Heillekin se oma oppiaine on edelleen tärkeä, mutta he näkevät koulunsa ja oppilaansa muutenkin kuin oman oppiaineensa siivilän läpi. He kasvattavat oppilaita.

Puolet opettajista on jättänyt puuttumatta oppituntiin kuulumattomaan keskusteluun luokassa. Joka kolmas taas on antanut käyttää puhelinta tai musiikkisoitinta. Joka viides on jättänyt kiroilun huomiotta.

Haloo! Juuri tästä on kyse. 

Väliinpitämättömyydestä tai heikkoudesta.