Syitä oppimistulosten heikentymiseen

Oppimistulokset romahtavat, eikä kukaan tunnu tietävän miksi – Mitä kouluissa on tapahtunut? (HS 13.1.2023)

Oppimistulokset huononevat, mutta kukaan ei oikein tunnu tietävän miksi. Tämä tuli jälleen kerran todettua tuoreessa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sivistyskatsauksessa.

Tulokset ovat huonontuneet jo vuosia. On puhuttu myös Suomen Pisa-ihmeen hiipumisesta. Pisa-tulokset selvittävät peruskoulun päättövaiheessa olevien tai peruskoulun juuri päättäneiden 15-vuotiaiden nuorten taitoja lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Suomi sai parhaat Pisa-pisteensä vuonna 2006, ja sen jälkeen tulokset ovat luisuneet tasaisesti alaspäin.

OKM:n katsauksessa todetaan, että mahdollisia selityksiä voivat olla ainakin 1990-luvulla alkanut koulutuksen rahoituksen vähentyminen ja sosioekonomisten erojen kasvu.

* * *

Kaivoin Properuskoulun naftaliinista. Kirjoittelen harvakseen, koska en tee opettajan töitä enää vakituisesti, koska olen eläkkeellä. Teen kyllä jatkuvasti sijaisuuksia.

Hesarin otsikossa todetaan, että kukaan ei tunnu tietävän, miksi oppimistulokset ovat romahtaneet.

Opettajilta olisi voitu kysyä. He kyllä tietävät. 

Suomalainen koulutusjärjestelmä oli oikealla tiellä aina vuoteen 2006, Pisa-tulosten mukaan olimme silloin ykkösiä. Jos kerran olimme ykkösiä, olisi pitänyt opetusta ja järjestelmää kehittää valitulla tiellä.

Sen sijaan alkoi hämmentävä uudistuskierre. Kaikkihan ymmärtävät, että kaikki uudistukset eivät aina onnistu. Ne voivat mennä pieleenkin.

Koska asiantuntijoiden on vaikea arvioida, mistä oppimisen tason romahtaminen voisi johtua, listasin vauhdilla erilaisia mahdollisia syitä. Ikään kuin vinkiksi.

Varmaan syitä löytyy muitakin.

Poimi listasta vaikka oma Top Tenisi.

     X Pisan jälkeinen ylimielisyys 

     X Koulujärjestelmän sisäsiittoisuus

     X Huono ja ei ohjaava OPS 

     X Sokea usko lasten itseohjautuvuuteen 

     X Opettajista tehtiin oppimisen ohjaajia 

     X Opettajista tehtiin nössöjä sätkynukkeja

     X Opettajienkoulutuksen fokus karkasi vallitsevasta todellisuudesta

     X Opettamisesta tehtiin kirosana 

     X Uudistustahdin kiivas sykli

     X Arvioinnin ylikorostaminen

     X Rehtoreiden ylityöllistäminen

     X Opettajien väsyminen

     X Koronavaje oppimisessa

     X Rahoitusvaje 

     X Oppimisteknologian ylikorostaminen

     X Jatkuva suorittaminen

     X Suorituspaineiden kasvu

     X Kiire

     X Aikapulan illuusio

     X Koulun kerhotoiminnan puute

     X Priorisoimisen uskallus

     X Kova kilpailu jatkopaikoista 

     X Koulujen väliset erot ovat revähtäneet

     X Luokkien väliset erot koulujen sisällä ovat revähtäneet

     X Maaseudun pojat ovat pudonneet kyydistä

     X Epäonnistunut kolmiportainen tuki 

     X Inkluusio

     X Erityisosaamiskeskusten lopettaminen 

     X Erityisopettajista tehtiin hanttiopettajia

     X Liian suuri luokkakoko

     X Unohdettiin pojat 

     X Liian vähän miesopettajia 

     X Hyljeksittiin oppikirjoja 

     X Kaikissa oppiaineissa oppilailla ei ole omia kirjoja

     X Ulkoaluku laitettiin pannaan 

     X Työkirjojen puute

     X Käsin kirjoittamista vähennettiin 

     X Käsialakirjoituksen opettaminen lopetettiin 

     X Ei opeteta lukemaan kunnolla

     X Kaunokirjallisuuden lukeminen on vähäistä

     X Teknisen- ja tekstiiliopetuksen sisällöt sekoitettiin 

     X Vieraskielisten ja kantaväestön PISA-tulosten ero OECD:n suurin 

     X Uusi oppimiskäsitys

     X Oppiaineiden rajat häivytettiin 

     X Opiskelun systemaattisuus hukattiin 

     X Vaatimustason lasku 

     X Ei saada ehtoja, ei jätetä luokalle 

     X Ei sijoituspaikkoja lapsille, jotka eivät pysty käymään koulua

     X Lastensuojelun kankeus

     X Tarkkailuluokkien lopettaminen

     X Liian vähän koulupsykologeja - ja kuraattoreita

     X Lapsi ei pääse tutkimuksiin ajoissa

     X Opettajien auktoriteetin heikentyminen 

     X Poikien holtiton tietokonepelaaminen kodeissa 

     X Kännyköiden luvaton käyttö kouluissa

     X Uusi oppimisympäristö

     X Lasten kunnon heikentyminen

     X Huonot ruokailutottumukset

     X Kodin tuen puute

     X Lasten ja nuorten unenpuute

     X Sosioekonomisten erojen kasvu

     X Maahanmuuttajalapsi liian vähän aikaa valmistavassa opetuksessa

Tasalaatua vai eliitti- ja rapakouluja?

Valitse viisi sellaista tulevaisuuden avaintaitoa, joita peruskoulussa tulee opettaa nykyistä enemmän tai paremmin, jotta oppilaat pärjäävät tulevaisuuden työmarkkinoilla (Opetus- ja kulttuuriministeriö):

Poimin tiedot Kirsi Longan Twitter-kuvasta

Yle 20.11.

Koulujen alkamisaikaa halutaan siirtää aamukahdeksasta myöhemmäksi

Opetus- ja kulttuuriministeriö on kysynyt vanhemmilta, oppilailta ja opettajilta, mikä nykyisessä koulujärjestelmässä on hyvää ja mikä voisi olla paremmin. Tulevaisuuden peruskoulussa huolettaa se, että koulut erilaistuvat.

Kyselyyn vastasi lähes 7 000 oppilasta, vanhempaa ja opettajaa.Lähes puolet kyselyyn vastanneista oli oppilaiden huoltajia. Kouluasioista kysyttiin syksyn aikana laajassa verkkokyselyssä.

– Iso huoli on koulutussegregaatio eli se, että koulut erilaistuvat eikä lähikouluissa saa yhtä tasa-arvoista opetusta, opetusneuvos Najat Ouakrim-Soivio kertoo.

Yksi konkreettinen ehdotus, joka kyselyssä ja ministeriön asiantuntijatyöryhmässä nousi esille, on koulujen liian varhainen alkamisaika. Työryhmän mielestä koulupäivän ei pitäisi

alkaa ennen aamyhdeksää. Samoilla linjoilla ovat kyselyyn vastanneet.

Toinen iso asia on, että koulussa pitäisi tukea entistä enemmän myös sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja. Pelkkä PISA-tutkimuksissa ja muissa vertailuissa pärjääminen ei riitä.

– Vuorovaikutustaidot ovat aivan kärjessä siinä, mitä kouluihin toivottaisiin lisää, Ouakrim-Soivio sanoo.

1. Koulut erilaistuvat

Koulujen erilaistuminen on todellinen huoli. Kun keskiluokan lapset alkavat äänestää jaloillaan, peli alkaa olla menetetty. Alkaa eriytymisen kierre. 

Pikkuhiljaa keskiluokan lapset vaeltelevat hyviin kouluihin ratikoilla ja busseilla, rapakouluihin jäävät köyhien ja maahanmuutajien lapset. Kun koulujen jakolinja on selvä, aletaan huudella yksityiskoulujen perään.

Jos huonosti käy, koulutuksessa käy samoin kuin terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa kansa on jo jakautunut kahtia, työssäkäyvät käyttävät yksityisiä terveydenhoitopalveluja firmojen piikkiin. Muut jonottelevat kurjistuvilla kunnallisilla terveysasemilla, joiden verkkoa on harvennettu. 

Lähikoulujen kilpailukyvystä on pidettävä huolta, muuten koulutuksellinen tasa-arvo on muisto vain.

Kaksi mielenkiintoista artikkelia, jotka liittyvät asiaan:

"Näin viisas vanhempi tekee" – OAJ: Vanhemmilla syytä valita asuinpaikkansa kuntien koulutustarjonnan perusteella (Yle 19.11.)

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen latelee rajua tekstiä, herättelee. Luukkainen toteaa, että koulutukseen suunnatuista leikkauksista näkyy vasta jäävuoren huippu. 

Liike-elämä on huomannut markkinaraon, yksityiset firmat tarjoavat opetusta varakkaiden lapsille.

Lähikoulu takaa tasalaadun Vantaalla – helsinkiläislasten oppiminen koulusta kiinni (Yle 14.11.)

Helsinkiläisten koulujen erot ovat revenneet, kun taas Vantaalla koulut ovat tasalaatuisen hyviä. Vantaalla 92 % prosenttia lapsista aloittaa opintiensä lähikoulussaan. 

Tutkija  Mari-Pauliina Vainikaisen mukaan erojen taustalla vaikuttavat koulutuspoliittiset valinnat, joiden vaikutus on hyvä tiedostaa.

Oppiminen ei saa olla koulusta kiinni.

2. Koulujen varhainen alkamisaika

Kaupungeissa koulut alkavat yleensä kahdeksalta, maalla koulukuljetusten takia yhdeksältä.

En lähtisi sorkkimaan koulun alkamisaikoja. Mitä myöhempään koulu alkaa, sitä myöhempään lapset kukkuvat öisin hereillä. Keskinmäärin lapset tulevat kouluun yhtä väsyneinä sekä kahdeksan että yhdeksän aamuina.

Jos koulun alkamista myöhennetään, koulupäivän jälkeen lapsille tulee kiire harrastuksiinsa. Läksyjä ei keritä kunnolla lukea. Voi olla, että harrastustusaikoja joudutaan myöhentämään, jolloin lasten vireystila ennen nukkumaan menoa on piikissä, eikä uni tule silmään millään.

Paras lääke lasten aamu-unisuuteen, on laittaa heidät illalla aikaisemmin petiin. Hyvä nukkumaanmenoaika on yhä edelleen yhdeksän - puoli kymmenen. 

Vanhempien tehtävä, ei kenenkään muun, on taata lapsilleen kunnon yöunet. Lapsi oppii ja kasvaa nukkuessaan.

3. Vuorovaikutustaidot

En ole kovin vakuuttunut siitä, kuinka peruskoulun suunnittelua voidaan ohjata kyselyillä ja gallupeilla, mutta kyselyn kärki osoittaa, että koulu ei sittenkään ole yhtä Pisaa. Ihmiset tajuavat, että koulussa tapahtuu paljon muutakin kuin akateemista oppimista.

Peruskoulu ei ole lasten säilömispaikka, vaikka niin jotkut päättäjistämme ajattelevatkin. Monien vuorovaikutustaitojen kannalta on tärkeää, että kouluissa ryhmäkoot säilyvät kohtuullisina. 

Edu Cloud

22.10. Yle 

Koulukirjat saadaan kohta pilvipalvelusta

Koulujen sähköiset oppimateriaalit voidaan saada jatkossa yhdestä nettiosoitteesta.

Opetusministeriön perustama uusi Edu Cloud -palvelu julkistettiin keskiviikkona Tampereella. Tarkoitus on uudistaa ja monipuolistaa oppimista suomalaisissa peruskouluissa.

Sähköiset oppikirjat ovat järjestelmässä kansainvälisten tietoliikenneyritysten laitteilla eli pilvipalvelimilla.

Tietokoneen kautta haettava materiaali on ainakin helpompi pitää ajan tasalla kuin painettu kirja, perustelee projektipäällikkö Jarkko Moilanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä:

– Kun materiaali on digitaalisessa muodossa ja palvelimella, se voidaan sillä sekunnilla päivittää kaikille. Toinen asia on, että saadaan erilaiset ryhmätyökalut pilvipalvelusta oppitunneille ja niiden jälkeiseen työskentelyyn.

Kokeiluvaiheen jälkeen Edu Cloud-järjestelmä avautuu yleiseen käyttöön ensi keväänä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt palvelun, mutta jatkossa sen hallinta aiotaan siirtää oppimateriaalien tuottajille.

Päivän mielenkiintoisin koulu-uutinen, Edu Cloud luodaan Suomeen vasta nyt, kun muualla vastaavat pilvet ovat olleet jo pitkään arkipäivää. Selailin nettiä, kaikenmaailman educloudeja löytyi.

Ehdotin Edu Cloudin tapaista järjestelmää Opetushallitukselle joskus 1990-luvun puolessa välissä. Menin silloin Hakaniemen isoon, valkoiseen taloon ensimmäistä kertaa. Ihmettelin kovasti rakennuksen kokoa, käytävien ja huoneiden määriä. Ihmettelin, mitä jokaisessa huoneessa oikein tehdään.

Yhdestä huoneesta löytyi virkailija, jolla oli valta ja voima. Hän sanoi minulle, että kaikki vuoden verkkohankerahat on sijoitettu Australian kanssa suoritettavaan etäopiskeluprojektiin.

Minä lähdin pois hämmentyneenä, aijaa, asia selvä, näkemiin.

Edu Cloud on mitä kannatettavin hanke, mikäli se tehdään kunnolla. Toivottavasti sinne keskitetään kaikki sähköinen oppimateriaali, ettei tarvitse leijailla ympäri ämpäri pilviä.

Selvää on, että sinne sijoitettava kaupallinen materiaali on maksullista.

Nyt hankitaan tabletteja, jotka maksavat. Sitten käytetään pilvessä olevia kaupallisia oppikirjoja, jotka maksavat. Oppilaat lukevat oppikirjoja tableteiltaan.

Noinko se sitten menee?

Kuka tekee sen maksuttoman materiaalin?

Peruskoulu valtion harteille 2.

Olen blogissani kirjoittanut kuin hullu koulutuksellisesta tasa-arvosta, ja kuinka kunnat eivät pysty takaamaan kunnollista peruskoulutusta lapsilleen.

Kunnat eivät yksinkertaisesti pysty suorittamaan niille annettuja velvoitteita. 

Miksi peruskoulutus rahoituksen suhteen ei voisi olla kokonaan valtion harteilla?

Ensimmäisen kerran otin asian puheeksi Enbusken radio-ohjelmassa. Ehdotin kuningasajatukseni ohjelmassa mukana olleelle silloiselle opetusministerille, Henna Virkkuselle:

Enbusken radio-ohjelman jälkitunnelmia

Olen pohtinut asiaa myös blogikirjoituksissani:

Peruskoulu valtion harteille

Kadonneen tasa-arvon metsästys

99 kunnanjohtajaa 178:sta haluaa suurentaa opetusryhmiä

Nyt herätään pikkuhiljaa:

4.10. HS

Koulurahoituksen siirto valtiolle epäilyttää kuntia

Opetusministeriön ehdotus siirtää koko koulutusjärjestelmän rahoitusvastuu valtiolle epäilyttää kuntia.

"On vaikea ymmärtää, mistä se säästö siirron myötä tulisi, jos samalla kuntien vastuuta sosiaali- ja terveysmenoista lisättäisiin", ihmettelee kehittämispäällikkö Marja Lahtinen Kuntaliitosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) haluaisi lisätä tuottavuutta budjetoimalla omaan pääluokkaansa kaiken koulutuksen rahoituksen peruskoulusta ammattikorkeakouluun.

Vastuu toiminnasta ja sen rahoittamisesta olisi siten samalla ministeriöllä. Kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen menoihin poistettaisiin.

Ehdotus sisältyy OKM:n valtiovarainministeriölle toimittamaan esitykseen kuntien tehtävien karsimiseksi ja niiden menojen vähentämiseksi miljardilla eurolla.

OKM on niin oikeilla jäljillä kuin olla ja voi.

Tällä hetkellä Suomen kunnat ovat säästökurimuksessa. Koulutussuunnittelua eivät ohjaa järki ja suunnitelmallisuus, vaan paniikkinappula. Tehdään jatkuvasti paniikkipäätöksiä. Kaikissa kunnissa päätöksentekoon ei ole riittävää asiantuntemustakaan.

Ei uskalleta nostaa kunnallisveroa, pelätään kuntien välistä kilpailua, ja äänestäjiä. Vastuuta ei jaeta kuntalaisten kesken tasaisesti, vaan maksu langetetaan lapsille ja kuntien koululaitoksille.

Lue kirjoitukseni: 

Koulusäästöistä

Tyypillisiä paniikkikuntia ovat esim. Turku ja Vantaa. Säästöruuvia väännetään kierros vuosi kerrallaan kunnes ollaan lakisääteisyyden rajoilla. Tiedän tarkkaan oman kaupunkini tilanteen, jos vielä lisää säästöruuvia väännetään, niin rosahtaa. Rosahtaa, kun ei ole enää mitään säästettävää. 

Peruskoulua kurjistetaan lähes kunnassa kuin kunnassa. On pikkukuntia, joissa laeista ei välitetä ollenkaan. Lyödään tylysti laimin esim. kouluterveydenhoito tai erityisopetus. Koulupsykologeja ei ole mailla halmeilla. Ei edes yritetä ajatella, mikä kunnan peruspalvelutehtävä on. Ei välitetä tulevaisuudesta, kunnan jälkikasvusta, lapsista.

Arvoton on se perhe tai yhteiskunta, joka ei välitä lapsistaan.

On selvää, että OKM:n ajattelu saa vastustusta. 

"Vallan ja vastuun tulee olla siellä, missä koulutus toteutetaan", sanoo vastuualuejohtaja Eino Leisimo Jyväskylän kaupungista. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Kun valtaa ja vastuuta käytetään väärin, valta ja vastuu on otettava pois. Ei ole mitään mieltä siinä, että Suomen tasoisessa sivistysvaltiossa ajaudutaan tilanteeseen, jossa lapset saavat eriarvoista ja -tasoista koulutusta asuinpaikasta riippuen.

Koulutusvastuu on jaettava yhdessä.

"Kyllä kunnilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa koulutukseen rahoitukseen vastakin", sanoo myös Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Mitä Kaisu Toivonen tarkoittaa? 

Tarkoittaako hän sitä, että kunnat saavat vastaisuudessakin aivan vapaasti kupata koulutukseen suunnattuja rahoja milloin mihinkin tarkoitukseen? Esim. Vantaalla rahoja on suunnattu Kehäradan ja Kehäkolmosen rakennushankkeisiin.

Missä kunnassa koulutusrahoja on viime aikoina suurennettu? Jopa perinteisesti niinkin rikkaat kunnat kuten Espoo ja Tuusula kuppaavat koulutukseen suunnattuja rahoja.

Kaisu Toivonen, ei kait mikään estä kuntaa satsaamasta kouluihinsa lisää rahaa, vaikka päävastuu peruskoulun rahoituksessa olisikin valtiolla.

Myöskään Laukaan koulutoimenjohtaja Juha Tolonen ei pidä hyvänä sitä, että päätäntävalta esimerkiksi koulujen lakkauttamisista otettaisiin kunnilta. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Hyvin on koulujen lakkautusaalto pyyhkinyt ilman valtion puuttumistakin. Pelkääkö Juha Tolonen sitä, että valtio alkaisikin puuttua turhiin koulujen lakkauttamisiin?

Kannatusta tulee Opetushallituksesta.

Opetushallituksen pääjohtajalta Aulis Pitkälältä heruu ymmärrystä ehdotukselle: "Silloin rahoitus kohdistuisi siihen, mihin se on tarkoitettukin, eli ohjaus ja rahoitus olisivat samassa paikassa."

Hyvin toimivissa kunnissa on Pitkälän mukaan panostettu koulutukseen, mutta kuntien väliset erot ovat suuret. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Aulis Pitkälä tietää, mitä puhuu.

Kunnat ovat saaneet mellastaa koulutukseen suunnattujen rahojen kanssa riittävän pitkään. Rahoja on suunnattu koulutuksen sijaan muihin kohteisiin kuten rakennushankkeisiin tai velanmaksuun.

Kuntien väliset erot ovat aivan liian suuret, koulutuksellista tasa-arvoa ei enää ole.

Koulutuksellisen tasa-arvon pyrkimys on peruskoulun kantava idea.