Katsoin vasta tänään YLE Areenasta A 2 Teeman "Ruokaillan". Eilen harrastin tv-katselupriorisointia, koska toisella kanavalla tuli samaan aikaan Tanska-Suomi jalkapallomaaottelu.
Nyt minun ei tarvitse ottaa joka asiaan kantaa, sillä Kouluruokatietopankki-blogissa on ansiokas kirjoitus aiheesta, ks. Ruokailta, post prandial.
Ihmettelin kovasti keskustelun kokoonpanoa.
Paikalla ei ollut yhtään opetusalan asiantuntijaa, opettajaa. Opetusministeriä ei ollut, ei ketään Opetushallituksesta. Kummallisinta on, että koulutuksen järjestäjäpuolelta, kunnilta, ei ollut ketään paikalla. Kunnat kustantavat kouluruokailun.
Sen sijaan paikalle oli haalittu kangasalalainen koululaisen isä Juha Köppä, joka esitti järjettömän väitteen, että kouluruoka on myrkkyä. En tiedä, kuinka vakavissaan hän oli. Voin vakuuttaa, että kouluruoka ei ole myrkkyä. Olen syönyt kouluruokaa hyvällä ruokahalulla yli 30 vuotta ja olen edelleen hengissä.
Muutenkin kouluruokakeskustelua vietiin sivu-urille. Puhuttiin paljon lähi- ja luomuruuasta ja lisäaineiden mahdollisesta haitallisesta yhteisvaikutuksesta.
Väitän, että kouluruoka on parempaa kuin keskinmääräinen kotiruoka.
Listalta puuttuvat pitsat ja hampparit ja kokikset. Kodeissa syödään valtaisia määriä valmiseineksiä. Ravitsemuksellisesti kouluruokalistat on tarkkaan mietitty.
MTK:n Juha Marttila meni suoraan asian ytimeen. Hän totesi, että ruaan raaka-aineisiin sijoitetaan liian vähän rahaa. Kilpailutuskaan ei aina ole eduksi kouluruokailun laadulle.
Toimittajat olivat ottaneet selvää, kuinka paljon kunnissa kouluruoka-aineet maksavat per annos. Vaihteluväli Suomen kunnissa per keskinmääräinen annos on ällistyttävä:
Ruuan raaka-aineiden annoshinta vaihtelee 0,70 - 1,50 euroa.
Ero voi olla yli kaksinkertainen! Kouluruokaan sijoitettu raha vaikuttaa varmasti ruuan laatuun. Itse olen aiemmin ehdottanut, että pitäisi olla kouluruokastandardi, joka määrittelisi ruuan minimitason. On uskomatonta, että Suomen maassa kouluruuan suhteen lapset eivät ole tasa-arvoisia.
Kysyin tänään kouluni emännältä, mikä on Vantaan kouluruuan annoshinta. Ilokseni huomasin, että emme ole aivan pohjalla, Vantaalla annoshinta on 0,98 euroa.
YLE teetti mielipidekyselyn - minkälaista kouluruokaa pitäisi tarjota?
Taloustutkimus: 74 % vastanneista halusi kouluissa tarjottavan tavallista perusruokaa.
On aivan sama, onko kouluruoka teollista ruokaa tai lähiruokaa, perinteisellä tavalla tuotettua ruokaa tai luomuruokaa, liharuokaa tai kasvisruokaa. Pääasia on, että lapset saavat kunnon ruokaa, joka on terveellistä, täyttävää ja maittavaa. Sokeriset mehukeitot eivät täytä lasten vatsoja.
Broileri-pastavuoka
Tänään tarjottiin maukasta ruokaa, josta kaikki lapset pitivät kovasti, "Ihanaa" ja "Tää on mun lempiruokaa" ja "Parasta ruokaa". Lisukkeena oli mustaherukkahilloa. Kierrepastan seassa oli riittävästi broilerinpaloja.
Salaattina oli punakaali-ananassalaatti. Lisäksi tarjottiin perinteistä ruisleipää.
Kolmasluokkalaiseni, ja alakoululaiset yleensä, pitävät kouluruuasta ja syövät ruokansa. Ruuan syömistä myös valvotaan ja opettajat syövät oppilaiden kanssa. Koululounas rytmittää koulupäivää ja on odotettu hetki lapsille. Lounaalla opettaja kohtaa oppilaan luonnollisella tavalla, keskustellaan asioista taivaan ja maan väliltä. Koululounas on sosiaalinen tapahtuma.
Teemaillan huolestuttavin esille tullut asia on, että noin joka neljäs oppilas ei syö koululounastaan ollenkaan. Kyseessä ovat yläkoululaiset ja lukiolaiset. Syy ei ole kouluruuan laadussa, vaan koululaiskulttuurissa.
Paljon ruokaa kipataan jäteastioihin, mikä on outoa. Joskus opettajat ihmettelevät, miksi tavallinen perusruoka ei kaikille kelpaa. Mitä kodeissa lapsille tarjotaan?
Kouluruokailun yksi tavoite on monipuoliseen ruokavalioon totuttaminen.
Tekstit
