Lisää liksaa luokanopettajille

11.5. OAJ

OAJ:n Luukkainen vaatii ohjelmaa opettajien palkkojen nostamiseksi

Opetus-, kasvatus- ja tutkimusalan peruspalkkoja pitää korottaa sadoilla euroilla. Näin vaatii OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, jonka mielestä alan palkkaus ei vastaa läheskään työn vaativuutta eikä opettajien korkeaa koulutustasoa.

Ensi syksynä uusista sopimuksista neuvotellaan näillä näkymin liittokohtaisesti. Julkinen

sektori ja sen suurena ryhmänä opettajat ja lastentarhanopettajat lähtevät turvaamaan palkkakehitystä takamatkalta.

– Palkankorotukset ovat olleet pyöreä nolla, lomarahoja on leikattu, eikä paikallinen sopiminen tuo todellisuudessa mitään lisää, toisin kuin yksityisellä sektorilla. Kenelläkään maisteritason tutkinnon suorittaneella ei edes lähtöpalkka saisi olla alle 3 000 euroa.

* * *

11.5. OAJ

Tavoitteena roima palkankorotus

Oletko valtuutettuna valmis työtaistelutoimiin? Onko kenttä valmis työtaistelutoimiin? Puheenjohtaja Olli Luukkainen vaati kevätvaltuuston avauspuheessaan opetus-, kasvatus- ja tutkimusaloille satojen eurojen korotusta peruspalkkoihin.

* * *

Luokanopettajan palkkaperusliuku (Properuskoulu 20.8.2016)

Täysinpalvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä (Properuskoulu  20.5.2016)

Suomalaiset maikat ovat hännänhuippuja (Properuskoulu 20.2.2016)

OAJ:n ylin päättävä elin, valtuusto, aloitti tänään kevätkokouksensa OAJ:n Valopihalla Pasilassa. Minut valittiin OAJ:n valtuustoon kaudelle 2014-2018. Jäin eläkkeelle viime keväänä, joten valtuustokauteni jäi puoleen väliin. Pähkinärinteen koulun opettaja Tiina Pesonen jatkaa tilallani.

Kaksivuotiskauteni oli OAJ:n historian vaisuin. Hyvin mieleenpainuva oli puheenjohtaja Olli Luukkaisen puhe ensimmäisessä valtuuston kokouksessani. Hän totesi jotenkin näin, että en voi luvata teille seuraavan neljän vuoden aikana mitään muuta kuin verta, hikeä ja kyyneleitä. Talouden madonluvut olivat silloin sellaiset. 

Kahden vuoden aikana ei valtuustosalissa juuri palkoista puhuttu. Puhuttiin paljon yhteisestä opettajuudesta. 

Nyt talous on nousussa. Kun talous on nousussa, voidaan puhua opettajien palkoistakin. Lausutaan ääneen jopa maaginen yhdyssana työtaistelu.

Luukkainen totesi tänään, että alan palkkaus ei vastaa läheskään työn vaativuutta eikä opettajien korkeaa koulutustasoa.

Näin on, mutta vääjäämätön tosiasia on, että luokanopettajien palkat ovat jääneet jälkeen muiden paitsi lastentarhanopettajien palkkoihin nähden. Alkupalkka ei ole riittävä pääkaupunkiseudulla asumiseen ja elämiseen.

Luokanopettajan peruspalkka 20-vuotisen työrupeaman jälkeen on vajaat 3400 euroa. Suomalaisen opettajan urakehitystä ei rahalla palkita kuten monissa muissa Suomen verrokkimaissa tehdään.

Luokanopettajien työn vaatimustaso on viime vuosien aikana noussut kohisten. Luokanopettajat yrittävät kasvattaa esim. inkluusio-oppilaista yläkoulukelpoisia. Luokanopettajat ottavat ensimmäisenä vastaan maahanmuuttajaoppilaat, joita tietyillä alueilla on paljon. Missään muussa koulutusputken vaiheessa opetusryhmät eivät ole niin heterogeenisiä kuin alakoulussa.

Aloitetaan opettajien palkkaremontti ensin tasaamalla eri opettajaryhmien palkkaeroja, sitten vasta on opettajien palkkojen yleisten tasokorotusten vuoro. Peruskoulunopettajien palkka on nostettava lukion opettajien tasolle. 

Parasta yhteisopettajuutta on opettajien palkkojen tasavertaisuus. Milloin viimeeksi olet kuullut opettajien keskuudessa puhuttavan solidaarisesta palkkauksesta?

Oletko valmis työtaistelutoimiin?

Luokanopettajan palkkapersliuku

20.8. Iltalehti

IL-jättiselvitys: Näissä ammateissa palkat ovat nousseet eniten 2010-luvulla

Kun Iltalehti selvitti yksityisen sektorin keskipalkkoja vuosilta 2010-2015, erityisesti kaksi asiaa sattuu silmään.

Ensinnäkin nuorimpien koululaisten opettajat ja lastentarhaopettajat vaikuttavat olevan hurjassa palkkakuopassa: keskipalkka oli viime vuonna vain 2 635 euroa - ja palkkakehitys vuosina 2010-2015 peräti 11,9 miinuksella.

Toinen silmään pistävä fakta löytyy toisesta ääripäästä. Suurimpien nousijoiden palkat ovat nousseet vertailun perusteella useita kymmeniä prosentteja.

Korkeimpana listalla ovat muun muassa hotellin- ja ravintolanjohtajat sekä erikoislääkärit.

Siitä huolimatta esiin nousee kysymys, miksi palkkaerot ovat näinkin suuret: useita kymmeniä prosentteja.

Hämmentävään tilastoharhaan on todennäköisesti selitys, muistuttaa opettajien - ja myös peruskoulun alakoulun opettajien ja lastentarhaopettajien - ammattijärjestön OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen.

- Jos vertaa identtisessä työssä vuonna 2010 ja vuonna 2015 olleen henkilön palkan nousua, niin kyllä sellaisen henkilön palkka on noussut. Erot voivat johtua esimerkiksi vaihtuvuudesta eli on ollut esimerkiksi eläköitymisistä.

Kun töissä on vuonna 2010 ollut täydellä kokemuslisällä oleva eläköityvä opettaja, vuonna 2015 hänen tilalleen on saattanut tulla vastavalmistunut ja työnuraansa aloitteleva luokanopettaja.

- Siinä on aika iso palkkaero. Esimerkiksi tällainen rakenteellinen tekijä voi olla mahdollinen, Väisänen muistuttaa.

Palkkaleikkaukset näkyvät.

Luokanopettajien asema palkkavertailussa alkaa olla samanlainen kuin 1980-luvun alussa. 

Muistan hyvin, kun Hiekkaharjun koulun opettaja, aktiivinen ay-mies, Kalevi Lohikoski näytti meille opettajien 1970-luvun tilastoja. Nokkaan tuli joka vuosi eli palkkakehitys oli negatiivinen, kun muut ammattiryhmät saivat mojoaviakin palkankorotuksia. 

Tilanne eskaloitui vuoden 1984 opettajien lakkoon, jonka avulla kurottiin muiden ammattiryhmien palkkaetumatkaa kiinni. Saatiin se kuuluisa tonni lisää liksaa.

1990-luvun lamasta lähtien peruskoulua on kurjistettu vuosi vuodelta. Jostain syystä koulutuksen kurjistamisesta on tullut jonkinlainen yhteisesti sovittu agenda.

Suuri osa peruskoulun menoista on palkkamenoja, joten ei tarvitse olla mikään meedio tajutakseen, mistä ne säästöt on oikein otettu.

Vaikka Iltalehden palkkavertailu koskee yksityiskouluja, sama negatiivinen kehitys on nähty myös julkisella puolella. Palkka on voinut nousta symbolisella tasolla, mutta nousu on otettu pois karkealla kädellä. On leikattu tuntikehystä, vähennetty jako-, tuki- tai kerhotunteja.

OAJ:n ekonomisti Mika Väisäsen mukaan erot voivat johtua esimerkiksi vaihtuvuudesta eli on ollut esimerkiksi eläköitymisistä.

Eläköitymisen merkitys ei voi olla -11,9 prosentin luokkaa, sillä eläköitymistä on tapahtunut myös muissa ammattiryhmissä. Sitä suurta ikäluokkaa lähti eläkkeelle ammatista kuin ammatista.

Kyse ei ole pelkästään tilastoharhasta kuten Väisänen väittää.

Kyllä luokanopettajien suhteellinen palkka on oikeasti laskenut. Olemme oikeasti palkkakuopassa.

Täysinpalvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä (Properuskoulu 28.5.2016)

Lastentarhan- ja luokanopettajat ovat opettajien paariaa. Jossain vaiheessa eskaloidutaan taas lakkoon.

Lisäys:

Niin, ja ne opettajilta pois otetut tunnit ovat aina pois myös lapsilta.

Täysinpalvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä

Sain Kevalta eläkepäätökseni. 

Jokaisen opettajan kannattaa silloin tällöin piipahtaa Kevan sivuilla. Omiin tietoihin pääsee käsiksi esim. mobiilivarmenteella tai pankkitunnuksilla.

Laitoin tänne viimeisen kymmenen vuoden tiedot, koska asialla on jonkin verran yleistäkin merkitystä. Opettajien palkat eivät ole mitään valtionsalaisuuksia.

Kuten valistuneet lukijani huomaavat, voidaan sanoa, että palkkani ei ole kehittynyt mihinkään viimeisen kymmenen vuoden aikana. Saman asian on huomannut moni muukin opettaja palkkakuittejaan tuskastuneena katsellessaan. 

Pahimmat 1990-luvun lamapalkat eivät ikävä kyllä näy Kevan sivuilta. 

Palkan muutokset ovat olleet täysin kosmeettisia. 

Se mikä on annettu, on otettu saman tien toista tietä pois. Vuosittaiset heitot palkassani johtuu opetustuntimääristä, jotka ovat vaihdelleet vuosittain 25-27 viikkotuntia. Myös kerhotunnit ja muut erityiskorvaukset ovat vaikuttaneet palkkaani.

Olen toiseksi viimeinen peruskoulun opettajaikäluokka, joka pääsee eläkkeelle 60-vuotiaana. Tulen kyllä jatkamaan opettajan hommia silloin tällöin sijaisena, jos vain minut sijaiseksi huolitaan.

Eläke on tarkistettu hinta- ja palkkatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan vuoden 2016 tasoon.

Vuosipalkka, ks. keskimmäinen sarake.

Eläkkeen karttuminen 1.1.2006 lukien, ks. oikea sarake.

Tulen saamaan vanhuuseläkettä 2506,36 euroa kuukaudessa.

Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo kirjoitti mielenkiintoisen Näkökulman: 

Kirkkaat Kansankynttilät (Suomen Kuvalehti 20.5.2016)

SK:n sivuilta ei voida kopioida tekstiä ja liittää tähän luettavaksi, kirjoitin oheen muutaman otteen Uusitalon kirjoituksesta.

Uusitalo on huolissaan suomalaisen peruskoulun kehityksestä niin kuin muutkin:

Suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten oppimistulosten heikkeneminen on herättänyt huolta maailman parhaan koulun muuttumisesta keskinkertaiseksi. Oikeastaan kyse on vain pudotuksesta maailmanmestaruustasolta Euroopan parhaaksi, mutta silti ensi joulukuussa ilmestyviä seuraavia PISA-tuloksia odotetaan poikkeuksellisen hartaasti.

Uusitalo painottaa opettajien merkitystä oppimiselle:

Ehkä selitys suomalaisoppilaiden menestykselle ja mahdollisesti jopa sen laskulle on sittenkin yksinkertaisin mahdollinen. Koulujen tärkein resurssi on opettajat. Ilman hyviä opettajia on vaikea saada aikaan hyvää opetusta ja hyvää opetusta.

Uusitalo korostaa suomalaisten opettajien osaamista:

OECD mittaa aikuisväestön osaamista PIAAC-tutkimuksella.

Aivan erityisen hyvin PIAAC-tutkimuksessa pärjäävät suomalaiset opettajat. Stanfordin yliopiston professorin Eric Hannushekin mukaan Suomessa opettajat tulevat kykyjakauman yläpäästä, kun useimmissa maissa opettajat pärjäävät PIAAC-testissä suunnilleen yhtä hyvin kuin kunkin maan korkeakoulutettut keskinmäärin.

Uusitalo käsittelee myös opettajien palkkoja:

Selitys suomalaisopettajien erinomaisuudelle on kuitenkin vähemmän ruusuinen. Tulos ei johdu esimerkiksi opettajien palkoista. Suomalaisopettajat tienaavat enemmän kuin ruotsalaiskollegansa, joiden palkoista ollaan naapurimaassa huolissaan. OECD-maita koskevassa vertailussa suomalaisopettajien palkat ovat kuitenkin keskinmääräistä parempia. Osaamiseensa verrattuna suomalaisopettajat ovat pikemminkin alipalkattuja.

Pääosin olen Uusitalon kanssa monesta asiasta samaa mieltä.

On selvää, että opettajat ovat tärkein resurssi suomalaisoppilaiden menestykselle, mutta koulu ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen yksikkö. Yhteiskunnan muutokset vaikuttavat elimellisesti kouluun, myös oppimistuloksiin. 

Suomessa on tehty merkittäviä koulutuspoliittisia muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan oppimistuloksiin. 

Merkittävin muutos on ollut inkluusio, erityisoppilaiden siirtäminen normiluokkiin. Luokkiin ei ole tullut tukea, vrt. erityisopettajat ja koulunkäyntiavustajat. Luokan- ja aineenopettajat on jätetty yksin painimaan hyvin heterogeenisten ryhmien kanssa. On selvää, että silloin sekä opettamisen että oppimisen tasot laskevat. Varsinkin erityisoppilaiden suhteen voidaan syystä puhua julkisesta heitteillejätöstä.

Uusitalo vertaa suomalaisten opettajien palkkoja OECD:n keskiarvoon, missä ei ole mitään mieltä, koska OECD:ssa on sellaisia maita kuten Kreikka, Meksiko, Slovakia tai Viro. Suomalaisten opettajien palkkoja pitää tietenkin verrata vain Suomen verrokkimaiden palkkoihin, vrt. Pohjoismaat, Saksa, Alankomaat Ranska ja Englanti.

Silloin huomataan, että suomalaisten opettajien palkat eivät olekaan vertailukelpoisia. Vielä heikommat suomalaisten opettajien palkat ovat, jos niitä verrata eri maiden koulutusjärjestelmien menestyksiin.

Verrokkimaihin verrattuna suomalaisten luokanopettajien alkupalkat eivät ole häävit, mutta loppupalkoissa olemme selkeä hännänhuippu. Jos ajatellaan eri koulujärjestelmien paremmuutta, niin silloin suomalaisten opettajien palkat suorastaan hävettää:

Suomalaiset maikat ovat hännänhuippuja (Properuskoulu 20.2.2016) 

OECD: Koulutus on suomalaisen kilpailukyvyn ykkösnyrkki

Suomalaisessa koulutuksessa on voimaa.

HS 13.9.

OECD-vertailu: Koulutus tuo lisää palkkaa

1. Koulutus – etenkin korkeakoulutus – lisää ansioita, käy ilmi OECD:n tiistaina julkistamasta koulutusvertailusta.

Korkea-asteen eli ammattikorkeakoulun tai yliopiston käyneet tienasivat OECD-maissa vuonna 2009 keskimäärin yli 50 prosenttia enemmän kuin toisen asteen eli lukion tai ammattikoulun käyneet.

Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä näkyi palkkatasossa.

Koulutus – etenkin korkeakoulutus – lisää ansioita, käy ilmi OECD:n tiistaina julkistamasta koulutusvertailusta.

Enkeliporsas:

Yhteiskunnan suurin tuki ihmiselle tulee koulutuksen muodossa. Mitä enemmän ihminen kouluttautuu, sitä enemmän häntä tuetaan.

Lääkärin ja diplomi-insinöörin koulutuskustannukset yhteiskunnalle ovat aivan eri luokkaa kuin vaikkapa parturi-kampaajan.

Aikaisemmin työelämään menneet nuoret alkavat heti kustantaa verotulojen muodossa korkeakouluopiskelijoita. OECD:n tutkimuksen mukaan koulutuksen hyöty palkkapussin suuruuteen on järkyttävän suuri, yli 50 prosenttia!

Koulutus on todellakin investointi yksilön tulevaisuuteen sekä henkisesti että rahallisesti

2. Koulutustasosta riippumatta ero sukupuolten välillä näkyi palkkatasossa.

Suomessa naisten palkat olivat 79 prosenttia miesten palkoista, mikä on kutakuinkin OECD-maiden keskiarvo. Tasa-arvoisimmalta näyttäisi Slovenia, jossa naisten palkka yltää 93 prosenttiin miesten palkasta.

Enkeliporsas:

Pohjoismaisessa Suomessa miesten ja naisten palkkakuilu on OECD:n keskitasoa, mikä on häpeätahra. Emme ole niin tasa-arvoisia kuin yleisesti luullaan.

3. Vertailusta käy ilmi, että Suomessa etenkin nuorten koulutustaso on korkea.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli toissa vuonna 36 prosenttia 25–34-vuotiaista.Tosin esimerkiksi Norjassa tuo osuus oli vielä korkeampi, 45 prosenttia. Vastaava osuus OECD-maissa oli keskimäärin 28 prosenttia.

Enkeliporsas:

OECD:n mittarit ovat monissa eri yhteyksissä tuoneet esiin, että suomalaisten nuorten koulutustaso on melkoinen etu, joka nostaa meidän kilpailukykyämme muihin maihin verrattuna.

Kun katsotaan vanhempia ikäluokkia eli 55–64-vuotiaita, vastaava osuus oli Suomessa alle 15 prosenttia. Se kertoo siitä, että koulutustaso on kohonnut.

Enkeliporsas:

Suomessa ensimmäinen askel tasa-arvoiseen koulutukseen oli peruskouluun siirtyminen. Vanhemmat ikäluokat kärsivät rinnakkaiskoulujärjestelmästä. Alle puolet yllä 55-64 vuotiaista kävi oppikoulua, joka mahdollisti väylät korkeakouluihin ja yliopistoihin.

Peruskoulun yhteiskunnallinen tasaava voima on ollut valtava. Nyt periaatteessa kaikilla on mahdollisuus.

Ikävää vain, että syrjäytyminen on Suomesssakin alkanut periytyä. Syrjäytymisen ehkäiseminen on koulutusjärjestelmämme suurin tulevaisuuden haaste.

4. Suomalaisnuoret ovat pitkään koulutuksessa. Esimerkiksi 20–29-vuotiaista yli 40 prosenttia oli koulunpenkillä, kun vastaava osuus OECD:ssä oli 26 prosenttia.

Myös 30–39-vuotiaista Suomessa koulua käy vielä 15 prosenttia, kun OECD:n keskiarvo on kuusi prosenttia.

Enkeliporsas:

Raimo Sailaksen ja kumppaneiden mielestä osa suomalaisnuorista käy koulua liian pitkään. Suomen kilpailukyky ei ole kärsinyt pitkistä kouluttautumisajoista, päinvastoin.

( HS 7.9. Suomen kilpailukyky on kohentunut viime vuodesta. Maailman talousfoorumin WEF:n kilpailukykyvertailussa Suomi on noussut sijalle neljä viime vuoden seitsemänneltä sijaltaan. WEF kehuu Suomea etenkin koulutuksen ja innovaatioiden huippuosaajaksi.)

Koulutus on suomalaisen kilpailukyvyn ykkösnyrkki.

5. Suomalainen peruskoulu on tunnetusti tehokas. Tuoreimmankin vertailun mukaan kustannukset ovat kohtuulliset ja tuntimäärä pienehkö.

Vain Puolassa ja Virossa pakollisten oppituntien määrä on pienempi kuin Suomessa.

Vuonna 2009 olivat 7–14-vuotiaat saaneet keskimäärin 7 000 opetustuntia, kun Italiassa määrä oli jopa yli 8 000.

Suomalaiskouluissa opetusta oli noin 6 000 tuntia.

Enkeliporsas:

Tämä on hämmentävää.

Olemme OECD:n PISA-rankingissa kärkisijoilla niin äidinkielessä, matematiikassa kuin luonnontieteissäkin. Matematiikkaan kulutetaan Suomen peruskouluissa noin nelisen viikkotuntia, se on vähän verrattuna tiettyihin Aasian maihin.

Joskus tuntuu, että olemme liiankin tehokkaita. Peruskoululaisen viikkotuntimäärät luokilla 5.-9. ovat kansainvälisesti ajatellen matalat.

Mitä saisimmekaan aikaan, jos matematiikkaa olisi tunti päivässä? Liikuntaa on meillä todella vähän, vain 2-3 viikkotuntia.

Loppuun laitan kuvan vuoden 2009 PISA-testeistä.

Hmmm...mikä on Kiinan todellinen sijoitus? He ottivat tutkimukseen vain vahvat talousalueensa. Suomi taistelee kovasti Korean ja Singaporen kanssa. Eikä ole mikään ihme, että britit, yhdysvaltalaiset ja saksalaiset ovat paniikissa.