Näytetään tekstit, joissa on tunniste koponen markku. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koponen markku. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. syyskuuta 2010

Opettajat rekisteriin

Omakuva
Yle 9.9.

Opettajillekin halutaan pätevyysrekisteri

Opettajille kaavaillaan pätevyysrekisteriä terveydenhuollon ammattilaisten tavoin. Opettajarekisteristä esimerkiksi vanhemmat pääsisivät katsomaan, onko lapsen opettaja pätevä työhönsä.

Kriitikoiden mielestä opettajarekisteriä ei tarvita, sillä opettajan työ ei ole yhtä vastuullinen työ kuin terveydenhuollon henkilöstön.



Ainakin vanhemmat voisivat tarkistaa, onko lapsen opettaja pätevä. Pikkuhiljaa päästäisiin tilanteeseen, että vanhemmat alkaisivat vaatia lapsilleen päteviä opettajia. Vanhemmat ovat veronmaksajia, joilla on oikeus saada lapsilleen pätevän ja koulutetun opettajan opetusta. Suomessa on maailman korkeatasoisin opettajienkoulutus.


Rekisteri tekisi hyvää niille melkein muodollisesti päteville opettajille, jotka ovat ajautuneet syystä tai toisesta töihin ennen kuin opettajapaperit on saatu käteen. Rekisteri olisi heille melkoinen keppi opiskelun viemiseksi loppuun.


Rekisteri estäisi ketkujen rehtoreiden ja kuntien intoa palkata epäpäteviä opettajia säästösyistä, mikä olisi oikein hyvä asia.


Opettajien ja lääkäreiden työn vastuullisuutta ei voi suoraan verrata toisiinsa. Kummassakin ammatissa voi tehdä kohtalokkaita virheitä. Vastuullisuuseroilla ei voi perustella, miksi rekisteriä ei tarvittaisi.



Elinkeinoelämän keskusliiton koulutusjohtaja Markku Koponen sanoo, että opettajarekisteri jäykistäisi työmarkkinoita, sillä epäpäteviäkin opettajia tarvitaan. Rekisteri voisi johtaa epäpätevien opettajien syrjimiseen. (Yle)



Epäpätevien opettajien syrjimiseen? 


Koposen ajattelumalli on aivan älytön ja nurinkurinen. Nythän voidaan syrjiä päteviä opettajia palkkaamalla sijaisuuksiin epäpäteviä opettajia pätevien sijaan. Silloin voidaan puhua syrjinnästä. Koposen mukaan rekisteri jäykistäisi työmarkkinoita. Niinpä.



Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen puolustaa myös opettajia: "Kyllä opettaja on vielä enemmän julkisessa tehtävässä kuin lääkäri, sillä jokainen opettaja kohtaa koko ikäluokan."(Yle)


Opettajat ovat täysin kyllästyneitä siihen, että kuka tahansa voi kutsua itseään opettajaksi. On aivan posketonta, että joku 18-vuotias ylioppilas palkataan säästösyistä pitkään sijaisuuteen ja häntä voidaan kutsua opettajaksi.


Olen jo aikaisemmin esittänyt blogissani, että opettaja-ammattinimike on suojattava lailla.


Sijaispulmaan voisi olla yksi ratkaisu. Koulutetaan vuoden koulutuksella sijaisopettajia, joita voitaisiin palkata lyhytaikaisiin työsuhteisiin aina tarpeen tullen. Jos jonossa olisi yksikin täysimittaisen koulutuksen saanut opettaja, hänellä olisi etusija.


Isossa koulussa voisi aivan hyvin olla vakituinen sijaisopettaja, niin paljon erilaisia opettajien poissaoloja kertyy sairauksien tai esim. koulutusten takia. Jos sijaisuuksia ei olisi, vakituinen sijaisopettaja voisi antaa samanaikaistukiopetusta tai toimia resurssiopettajana.

keskiviikko 3. maaliskuuta 2010

Ruotsi valinnaiseksi

HS 2.3.


Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n koulutusjohtajan Markku Koposen mukaan olisi aika luopua pakollisesta ruotsista ja tehdä siitä valinnainen aine peruskoulussa.

Koposen mukaan ruotsista on tullut tulppa monipuolisemman kielitaidon hankkimiselle, sillä ani harva kykenee opiskelemaan peruskoulussa yhtä aikaa kolmea vierasta kieltä. Englannin laaja opiskelu taas on ymmärrettävää, koska siitä on tullut maailman kieli myös työelämässä.

Ennakkotiedot EK:n uudesta koulutus- ja henkilöstökyselystä kertovat, että etenkin venäjän kielen merkitys on kasvanut, mutta myös saksan, ranskan, espanjan ja kiinan osaajia tarvitaan yhä enemmän.

Tiedän, että tätä aihetta ei saisi sorkkia, mutta ... jag heter ju Lundell, men ... Koponen on oikeassa.

Ruotsin pakollinen opiskelu Suomessa on kummajainen. Suuri osa suomalaisista lapsista joutuu opiskelemaan vain kolme vuotta ruotsia yläkoulussa. Kuka oppii kielen kolmessa vuodessa? Samaan aikaan painotetaan valinnaisuutta, eikö olisi järkevämpää käyttää kolme vuotta muuhun kuin ruotsin kielen alkeiden pänttäämiseen?

Ruotsin kielen pakkopänttäämisellä on suuri merkitys monen oppilaan koulumotivaatioon. Pitäisin kuitenkin ruotsin kielen pakollisena lukiossa.

Suomalaisten kielitaito on viime vuosina kaventunut aivan valtavasti, kohta ei löydy nuoria saksan tai venäjän kielen taitajia ollenkaan. Espanjaa tai kiinaa tai japania puhuvia ihmisiä on puoli maailmaa pullollaan, ruotsin kieltä puhuvia ihmisiä on noin kymmenen miljoonaa.

On hyvä, että joku merkittävä yhteiskunnallinen henkilö nosti kissan pöydälle. Muuten tämä "suuri suomalainen kielikeskustelu" olisi jäänyt sasistelun tasolle.

"On maailmassa monta, ihmeellistä asiaa. Se hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa."