Suur-Kouvola lomauttaa

27.8 Yle

Opettajien lomautukset alkoivat – "Aamu alkoi sillä, että oppilas leikkasi hiuksia toiselta"

Kouvolan peruskoulujen opettajien pakkolomautukset alkoivat tiistaina. Aluksi lomautettuna on puolet opettajista. Ensimmäinen lomautusjakso kestää ensi viikon keskiviikkoon asti, minkä jälkeen loput opettajista jäävät pakkolomalle kahden viikon kuluttua.

Tornionmäen koulussa 14 opettajasta viisi on pois rivistä. Siellä ensimmäinen lomautuspäivä alkoi vauhdikkaasti. Yksi opettaja ilmoittautui sairaaksi ja koulun rehtori Antti Pasi hankki tilalle sijaisen lomautettujen joukosta.

Turvallisuus onkin juuri se puoli lomautuksissa, joka huolestuttaa monen koululaisen vanhempia. Tornionmäen koulussa siihen on pyritty panostamaan.

- Elokuun ajan teimme järjestelyitä lukujärjestykseen ja pyrimme löytämään vastuuopettajat ja jonkin verran erityisopettajia. Jokin luokka on vähän aikaa ilman valvontaa, mutta mikään luokka ei ole ilman valvovaa opettajaa.

Mökkini on on Lapinjärvellä, aivan Kouvolan rajassa kiinni. Kesällä käymme lähes päivittäin ostoksilla kirkolla, Elimäellä.

Elimäkeläiset eivät olleet järin innoissaan, kun Elimäki liitettiin Kouvolaan v. 2009. Samaan aikaan Kouvolaan liitettiin neljä muuta pohjoiskymenlaaksolaista kuntaa, Kuusankoski, Valkeala, Anjalankoski ja Jaala. Muodostui lähes 90 000 asukkaan kaupunki.

Elimäkeläisille opettajien lomautukset on ikävä yllätys, sillä ennen suurta liitosta Elimäki oli vauras maalaispitäjä. Kunnan ei tarvinnut lomauttaa opettajiaan.

Minut lomautettiin 1990-luvulla, mikä oli suuri järkytys.

On itsestään selvää, että lasten oppiminen kärsii, kun opettajia lomautetaan. Kun peruskoulun opettajia lomautetaan, yleensä toimitaan niin, että vuorotellen puolet opettajista on lomautettuna ja loput ovat töissä.

Kuten Ylen jutusta ilmenee, kun opettajia lomautetaan, heitä hiertää turvallisuus. 

Vaikka kuinka vakuutellaan, että lomautusaikana koulu panostaa turvallisuuteen, lomautuskoulu ei ole yhtä turvallinen kuin normaalioloissa. Kun opettaja ei ole luokassa, siellä voi tapahtua mitä vain. Ei ihme, että turvallisuustekijät huolestuttavat kouvolalaisia vanhempia.

Kun luokka jätetään tietoisesti ilman valvontaa, kyse on luokan heitteillejätöstä.

Kun minut lomautettiin, olin kolmannen luokan opettaja. Luokat olivat silloin suuria, minulla oli 30 oppilasta ja lomautusparillani samoin. Ennen lomautusta mietimme, kuinka toimimme. Totesimme, ettei ole mitään järkeä pitää kahta kolmenkymmenen oppilaan luokkaa kahdessa eri luokassa, olivathan oppilaat vasta yhdeksänvuotiaita.

Siirsimme toisen luokan pulpetit toiseen luokkaan, teimme niistä jonoja, joissa oli neljä pulpettia rinnakkain. Tungimme siis hiukan yli 60 oppilasta pulpetteineen yhteen luokkaan. Lapset olivat koko ajan valvovan silmän alla. Ikkuna oli koko ajan auki.

Kun tunnin alussa astuin luokkaan, oppilaat nousivat ylös, jotta luokka tulisi hiljaiseksi. Vain viittaamalla oppilas sai puheenvuoron. Kaikenlainen turha pulina tai liikkuminen oli kielletty. Kuri oli tiukka.

Opetus oli kuin 1940-luvulta. Kaikki toiminta oli hyvin opettajajohtoista. Opetin asiat luokan edessä, tehtiin paljon työkirjatehtäviä ja muita kirjallisia tehtäviä. Uskonnon ja ympäristötiedon tunneilla luennoiva ja kyselevä opetus oli valttia. Turvallisuussyistä ei pidetty liikunnan tai käsityön tunteja.

Ymmärrän hyvin, että Kouvolan opettajilla ja lasten vanhemmilla on "pelko perseessä".

Jollain lailla on huvittavaa, että lomautuksista ei koidu kuin hetken säästöjä. On tutkittu kuntia, jotka ovat lomauttaneet opettajiaan. Ko. kunnissa sosiaalimenot ovat kasvaneet aivan eri tahtiin kuin muissa kunnissa.

Opettajien lomautukset eivät kannata.