Lapsia liikuttanut WAU ry konkursissa

Paljon on pidetty tyhjiä hölö- ja juhlapuheita koulun ja lasten liikunnan yhdistämisestä. Nyt WAY ry on mennyt konkursiin. Ainakin Vantaalla WAU-toiminta on ollut aktiivista.

Oman kouluni WAU-ohjaaja Johanna Takala on ollut erittäin inspiroiva esimerkki kannustavasta tavasta ohjata lasten liikuntaa. Kokenut ja osaava Takala on kehittänyt monia ei-kilpailullisia tapoja motivoida lapsia liikkumaan koulupäivien jälkeen. Liikunnan ilo on loistanut lasten kasvoilta, jotkut lapset olivat niin innoissaan, että tulivat valmistautumaan tuntia ennen WAU-kerhon alkua.

WAU on ollut oikeastaan ainoa yhdistys, joka on valtakunnallisesti pyrkinyt liikuttamaan kouluissa vähävaraisia tai sellaisia lapsia, jotka eivät ole halunneet osallistua urheiluseurojen järjestämään liikuntaan.

Muutenkin koulujen kerhotoiminta vaikuttaa olevan hiipumassa. Onko niin, että opettajat ovat niin rättiväsyneitä koulupäivien jälkeen, että kerhoja ei enää jakseta vetää? Vai pidetäänkö koulupäivien jälkeen niin paljon erilaisia palavereita tai kokouksia, ettei kerhoja

keritä enää pitää?

Itse vedin erilaisia kerhoja läpi opettajanurani, lähinnä liikunta-, kuvis- ja tietokonekerhoja, mutta eritoten shakkikerhoa. Vantaalla oli kymmeniä koulujen shakkikerhoja, kun aloitin kerhon pitämisen joskus 1980-puolivälissä. Pelailitiin ja kisattiin. Vantaan mestaruuskisat olivat isoja kisoja, paikalla vierailivat jopa shakin maailmanmestarit Anatoli Karpov sekä Garri Kasparov.

Lopuksi kisoja ei enää järjestetty, koska kouluni kerho oli ainoa koko kaupungissa. Kerran kaupungin kisat olivat enää koulun sisäiset, sen jälkeen kaupungin koulujen shakkiaktiivin, Sotungin koulun opettaja  Markku Kososen kanssa sovittiin, ettei kisoja ei enää kannata järjestää.

Toivon hartaasti, että esim. Opetusministeriö alkaisi rahoittaa WAU-kerhojen toimintaa. Toivon myös, että koulujen kerhoaate elpyisi.

* * *

18.4. Yle

Tuhansien lasten ilmaiset liikuntakerhot loppuvat ympäri maata

Lapsia liikuttanut WAU ry menetti rahoittajia ja joutui hakeutumaan konkurssiin.

– Tämä on antanut mahdollisuuden niillekin lapsille, joiden vanhemmat eivät pääse kuljettamaan lapsia harrastuksiin, tai jotka ovat etäällä kaikista harrastuksista. Tämä on mahdollistanut kaikille lapsille tasapuolisesti liikuntaharrastuksen, mikä on lapsille tärkeää, rovaniemeläinen isä Ossi Saniola kertoo

Valtakunnallisesti toimiva Wau ry on järjestänyt lasten liikuntakerhoja lähellä lapsia, mahdollisuuksien mukaan koulujen liikuntasaleissa tai ulkoliikuntapaikoilla. Kerhoja on järjestetty iltapäivien lisäksi myös aamuisin. Tämä on ollut Saniolan mukaan hyvä.

– Monesti on niin, että lapsi jää yksin kotiin odottamaan koulun alkua. Tämä on paljon parempi, kun saa olla täällä ohjatussa, ammattimaisesti vedetyssä kivassa harrastuksessa, Saniola sanoo.

Rahoittaja lopetti tukemisen

Kiirastorstaina nämä ilmaiset liikuntakerhot loppuivat tuhansilta lapsilta eri puolella Suomea WAU ry:n konkurssin vuoksi. Toiminta loppui, koska useampi merkittävä rahoittaja lopetti yhdistyksen tukemisen kesken rahoituskauden.

Uusia rahoituslähteitä ei löydetty joten WAU ry jätti konkurssihakemuksen huhtikuun alussa.

Yhdistys on vuosien aikana järjestänyt liikuntakerhoja lapsille ja nuorille yli 40 paikkakunnalla eri puolella Suomea.

– WAU ajetaan koko valtakunnassa alas. Sen vuoksi noin 10 000 lapselta lähtee viikottainen ilmainen harrastus alta pois, Tuomas Kosunen kertoo.

Uusi koulupäivä - koulu alkaisi aikaisintaan yhdeksältä

Agraariyhteiskunnan ajan lukujärjestys

12.3. Iltalehti

Koulupäivät pian uusiksi - ei enää kahdeksan aamuja?

Torstaina aamupäivällä Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä luovutti Tulevaisuuden peruskoulu -nimisen loppuraporttinsa opetusministeri Krista Kiurulle. Työryhmässä päätettiin muun muassa siitä, että koulupäivän pitäisi alkaa aikaisintaan yhdeksältä.

- Kahdeksan kouluaamut juontavat juurensa agraariyhteiskunnan ajoilta. Oppimisen näkökulmasta tehokkaampaa olisi, jos koulupäivät alkaisivat vasta yhdeksältä. 

Opettajavuosistani muistan, kuinka väsyneitä oppilaat yleensä olivat ensimmäisellä aamutunnilla. Lisäksi isommissa kaupungeissa asuvat lapset eivät joutuisi aamuruuhkaan ja pienemmillä paikkakunnilla asuvien taas ei tarvitsisi herätä niin aikaisin, jos lähimpään kouluun on pitkä matka, perustelee Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.


Koko raportti:

Tulevaisuuden peruskoulu (minedu.fi)

Koulun aloitusaika herättää aina suuria intohimoja. Oletan, että niin käy nytkin, kun Tulevaisuuden peruskoulu -raportissa esitetään, että koulu alkaisi aikaisintaan yhdeksältä.

Maalla koulumatkat voivat olla pitkiä ja kouluihin mennään koulutakseilla. Maalla on hyvä, että koulu alkaa yhdeksältä.

Olen aina ollut sitä mieltä, että koulun paras aloitusaika on kello kahdeksan. Kun kouluun mennään ajoissa, sieltä pääsee myös ajoissa pois. Lapsille jää koulupäivän jälkeen enemmän leikki- ja harrastusaikaa.

Jos koulupäivän alkua myöhennetään tunnilla, lapsilla on kiire tehdä läksyt ennen harrastuuksiinsa menoa. Leikkiaikaa ei juuri jää.

Kaikkia harrastuksia ei kouluun edes saada, musiikki- ja kuvataidekoulut, ratsastukset, uimiset ja jääkiekot. Urheiluseurojen valmentajat käyvät päivisin töissä, mistä ihmeestä löytyy valmentajia vaikka keskelle koulupäivää?

En usko, että lapset tulevat olemaan sen pirteämpiä, jos koulu alkaa säännöllisesti yhdeksältä. Lasten elämänrytmi siirtyy tunnilla. Silloin mennään säännöllisesti myös nukkumaan myöhemmin, ja lapset tulevat kouluun yhtä väsyneinä kuin ennenkin.

Paras lääke aamuväsymiseen on laittaa lapset kotona ajoissa nukkumaan. Alakoululaisen sopiva nukkumaanmenoaika on noin 20.30-21.00. Jos lapset ovat aamulla väsyneitä, ei oikeastaan voida syytä kuin kotia. 

Kyllä vanhempien tehtävä on laittaa lapsi nukkumaan, eikä jättää lasta kukkumaan kännykän tai konsolipelin kanssa. On täysin selvää, että lasta väsyttää, jos hänet jätetään valvomaan vempaittensa kanssa yömyöhään. Silloin tullaan kouluun väsyneenä alkaa koulu sitten kahdeksalta tai yhdeksältä.

Taantuvan koulutustason maa

23.10. Kauppalehti

Suomi: eriarvoistuva takapajula

Opetusministeriöstä tuli kylmää kyytiä, kun ministeriö julkaisi raportit suomalaisen koulutuksen tilasta. Koulutustason nousu Suomessa on käytännössä pysähtynyt. Korkeasti koulutettujen osuus putoaa kaikissa ikäluokissa ja perhetausta määrittää taas oppimista.

Suomi on rehvastellut korkealla osaamisellaan. Myös pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma vannoi koulutuksen nimeen. Suomi piti nostaa koulutuksen kärkimaaksi.

Nyt ministeriön raportti kertoo, että suomalaisnuoret eivät ole enää poikkeuksellisen koulutettuja, vaan noin OECD-maiden keskitasoa.

Opetusministeriön raportit suomalaisen koulutuksen tilasta ovat jääneet liian pienelle huomiolle. 

Raporteissa todetaan, että Suomi on koulutustason suhteen jämähtänyt OECD-maiden keskitasolle, korkeakoulutettujen osuus on pudonnut kaikissa ikäluokissa. Tulos ei ole mairitteleva millään tavalla, kun tiedetään, että OECD-maihin kuuluu maita kuten Chile, Meksiko, Portugali ja Turkki. 

Suomi säästää koulutuksesta, kun muut maat panostavat koulutukseen. Moni maa on porhaltanut Suomen ohi, vaikka onneksi suomalainen peruskoulu ei toistaiseksi ole pettänyt, vrt. Pisa-tulokset. Seuraavia tuloksia odotellaan sydän syrjällään.

Jyrki Kataisen hallituksen kunnianhimoinen tavoite nostaa Suomi koulutuksen kärkimaaksi tuntuu nyt naurettavalta. Jatkuva resurssien alas hilaaminen näkyy. 

Hälyttävintä on, että perhetausta määrittää taas oppimista.  Oleellista on, millaiseen kotiin lapsi syntyy. Koulutusjärjestelmä ei enää pysty tasaamaan eroja. Köyhyydestä on tullut periytyvää. 

Enää ei voida puhua koulutuksellisesta tasa-arvosta. 

1990-luvun teknologista menestystarinaa ei luotu tyhjästä kyseisellä kymmenluvulla, vaan edellisten vuosikymmenten koulutuspolitiikalla. (Kauppalehti)

Itse olen käyttänyt sanontaa, ei Nokiakaan syntynyt pelkällä pyhällä hengellä.

Koulutus luo taloudellista kasvua.

Peruskoulu valtion harteille 3.

A-talk: Peruskoulu kuntoon - tiiliä, tiiliä!

Opettaja-lehden päätoimittaja Hannu Laaksola tarttui tulikuumaan aiheeseen, tasa-arvoisen koulutuksen tuhoamiseen. Peruskoulu ei ole enää koulutuksellisen tasa-arvon airut, sillä joka toinen kunta on laiminlyönyt perusopetuksen kehittämisen.

Koulutusleikkaukset ovat niin rajuja, että en enää usko, että kyse on pelkästään säästöistä. Olen varma, että kyse on ideologiasta. Kaikille ei sovi, että kaikki saavat hyvän ja tasa-arvoisen peruskoulutuksen. 

Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan. Kyse on aina siitä, kuinka raha jaetaan. 

Kannattaa lukea alinna oleva Laaksolan Opettaja-lehden pääkirjoitus kokonaisuudessaan linkkiä painamalla.

Ehdotin peruskoulun siirtämistä kunnilta valtion harteille Enbusken radio-ohjelmassa

mukana olleelle opetusministeri Henna Virkkuselle:

Enbusken radio-ohjelman jälkitunnelmia (Properuskoulu 24.3.2011)

Olen pohtinut asiaa myös blogikirjoituksissani:

Peruskoulu valtion harteille 2. (Properuskoulu 4.10.2013)

Peruskoulu valtion harteille (Properuskoulu 31.5.2013)

Kadonneen tasa-arvon metsästys (Properuskoulu 2.9.2011)

30.5. Opettaja

Koulutus järjestettävä uudelleen

Tasa-arvoinen koulutus on nyky-Suomessa vakava harha, jota ei tunnuta Pisa-huumassa ja talouden puristuksessa ymmärrettävän. Kunnissa päättäjät ovat etääntyneet kouluajoistaan ja samalla kouluasioista. Sen seurauksena joka toinen kunta on laiminlyönyt perusopetuksen kehittämisen.

Alamäen pysäyttämiseksi on välttämätöntä pohtia vakavasti, voitaisiinko perusopetus järjestää toisin kuin nyt. Olisiko parasta, että peruskoulun rahoitus ja ylläpito olisivat kokonaan valtion harteilla?

Muutos voitaisiin rahoittaa siirtämällä verotuksen painopistettä kunnallisverotuksesta valtion verotukseen. Uudistuksella voitaisiin tasata kuntien koulutuskustannusten eroja. Sillä taattaisiin, että jokainen oppilas saa saman verran opetusta ja tukipalveluja. Se mahdollistaisi yhtenäiset opetusryhmien koot ja monet koulun käytänteet. Arviointi voitaisiin yhdenmukaistaa nykyistä paremmin, ja jopa homekoulujen korjaamiseen saataisiin ryhtiä ja yhdenmukaisuutta.

Lintsaamisesta sakkoa? 3.

25.3. HS

Brittivanhempia sakotetaan koululaisten poissaoloista

Ennätysmäärä vanhempia sai sakkoja koululastensa luvattomien poissaolojen vuoksi viime lukuvuonna Britanniassa. Sakkoja annettiin lukuvuonna 2012–2013 yhteensä 52 370 kappaletta.

Britanniassa viranomaiset voivat määrätä sakkoja perheille, joiden lapset pinnaavat koulusta tai ovat ilman lupaa poissa esimerkiksi lomailun vuoksi.

Monet perheet matkustaisivat mielellään koulujen loma-aikojen ulkopuolella, koska matkat ovat yleensä silloin halvempia.

Britannian hallitus on viime vuosina tiukentanut poissaolomääräyksiä ja nostanut sakkomaksun 60 puntaan eli 72 euroon.

Jos vanhemmat eivät maksa sakkoa neljän viikon kuluessa, se nousee 120 puntaan. Viime lukuvuonna 7 806 tapausta eteni aina oikeuteen saakka, ja myös sakko voi tuolloin yhä nousta.

Tavoitteena on vähentää poissaoloja, ja ne ovatkin tiistaina julkistettujen tilastojen mukaan laskussa. Poissaoloprosentti oli viime lukuvuonna 5,2.

Lintsaamisesta sakkoa? 2. (Properuskoulu 9.1.)

Lintsaamisesta sakkoa? (Properuskoulu 8.1.)

Suomessa lintsaamisesta sakottamista on kokeiltu ainakin Lempäälässä, paina yllä olevia linkkejä.

Suomessa on oppivelvollisuus. 

Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Jos huoltaja laiminlyö velvollisuutensa valvoa oppivelvollisuuden täyttymistä, hänet voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. (Opetushallitus)

Alakoulussa lintsaaminen yleensä loppuu heti, kun siihen puututaan. Joskus on jouduttu tekemään lastensuojeluilmoitus.

Mutta mitä sitten tehdään, kun lintsaaminen ei lopukaan? 

Ainakin OPH:n ohjeet ovat selvät. Huoltaja voidaan tuomita sakkoon oppivelvollisen valvonnan laiminlyönnistä. 

Mutta mitä sitten tehdään, kun kunta laiminlyö perusopetuksen järjestämisen sen alueella asuville oppivelvollisille?

Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille.  (Opetushallitus)

Lapset lintsaavat koulusta harvoin. Sen sijaan moni kunta tänäkin lukuvuonna on lomauttanut opettajansa ja lapset ovat jääneet ilman opetusta.

Lomautukset ovat laittomia (Properuskoulu 23.8.2010)

Opetusministeri Kiuru: Myönnetyt avustukset voidaan periä takaisin lomauttavilta kunnilta (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Enkeliporsas: Krista Kiuru, tuumasta toimeen!

Pussillinen uusia konsteja järjestyksenpitoon

Antiikin Roomassa

HS 1.2.

Opettajat saamassa oikeuden tarkastaa koulureput

Opetusministeriö esit­te­li per­jan­tai­na uu­sia kei­no­ja, joi­den avul­la kou­lu­jen työ­rau­haa pi­det­täi­siin yl­lä niin, et­tä myös op­pi­lait­ten oma vas­tuu ko­ros­tuu.

Ope­tus­mi­nis­te­ri Juk­ka Gus­tafs­so­nin (sd) mu­kaan kou­lu­jen tur­val­li­suut­ta ei pa­ran­ne­ta vain ran­gais­tus­ten pe­lol­la. Myös kou­lun yh­tei­söl­li­syyt­tä ja op­pi­lait­ten osal­li­suut­ta on tar­koi­tus ko­ros­taa muun muas­sa niin, et­tä op­pilakunnista tu­lee pa­kol­li­sia ja nii­den teh­tä­viä täs­men­ne­tään.

Op­pi­laat on mää­rä pääs­tää osal­lis­tu­maan esi­mer­kik­si kou­lun jär­jes­tys­sään­tö­jen ja opetussuunnitelmien valmisteluun.

Opet­ta­jat sai­si­vat lain­muu­tos­ten myö­tä uu­sia vä­li­nei­tä tur­val­li­suu­den var­mis­ta­mi­seen. Heil­le säädettäisiin valtuudet ta­ka­va­ri­koi­da häi­rit­se­viä tai vaa­ral­li­sia esi­nei­tä tai ai­nei­ta, ku­ten puuk­ko­ja ja huu­mei­ta. Tie­tyin edellytyksin opettajat voi­si­vat myös tar­kas­taa op­pi­laan lau­kut ja tas­kut. Voi­ma­kei­no­ja, mut­tei mi­tään as­ta­loi­ta tai mui­ta vä­li­nei­ta, sai­si käyt­tää.

Lainmuutosten on tarkoitus tulla voimaan jo ensi keväänä.


Opetusministeriön ehdotus on oikeansuuntainen. Ehdotuksen omituisin piirre on, että oppilaat on määrä päästä opetussuunitelmien valmisteluun. Eiköhän opetussuunnitelmien valmistelu sentään ole asiantuntijoiden tehtävä? 

Opettajan takavarikko-oikeus on mitä kannatettavin. Ei ole mitään järkeä siinä, että oppilas saa koulussa kanniskella repussaan teräaseita tai huumeita, kun muullakaan yhteiskunnassa ei niin saa tehdä. Turhan takia reppuja ei kukaan viitsikään tonkia.

Jälki-istuntojen käyttöä kannattaa harkita tarkkaan. Tiuhista jälki-istunnoista ei ole mitään hyötyä. Olen kasvatuskeskustelun kannattaja.

Ehdotuksen mukaan oppilas voitaisiin määrätä myös tekemään kirjallisia tai suullisia tehtäviä. Niiden tulisi kuitenkin liittyä kulloiseenkin tekoon. Tämä tuntuu järkevältä, miksei oppilas muka voisi pohtia kirjallisesti tekoaan ja sen seurauksia? 45 minuuttia istumista pää tyhjänä ei ole kovin kasvattavaa.

Ehdotuksen mukaan oppilaat voisivat vastedes velvoittaa esimerkiksi siivoamaan aiheuttamansa sotkut. Ei kait tätä ennenkään ole kielletty paitsi rangaistustarkoituksessa? Paikkojen siivoaminen tai korjaaminen ei voi olla mikään rangaistus eikä työtä saa pitää rangaistuksena. Työtä voidaan nykyaikana pitää etuoikeutena.

Suo­men van­hem­pain­liit­to on pet­ty­nyt sii­hen, et­tei eh­do­tuk­sis­sa työ­rau­han tur­vaa­mi­sek­si juu­ri ole otet­tu ko­tia ja van­hem­pia huo­mioon.

"Ko­tien kas­va­tus­vas­tuu­ta ei tun­nis­te­ta, vaan li­sä­tään vain opet­ta­jien työ­taak­kaa", sa­noo Van­hem­pain­lii­ton toi­min­nan­joh­ta­ja Tuo­mas Kurt­ti­la. (HS)


Kyllä kouluissa on aina tunnistettu kotien kasvatusvastuu. Päävastuu lasten kasvatuksesta on aina ollut kodeilla. 

Kun oppilas saa rangaistuksen, otetaan yhteys myös koteihin. Omassa koulussani on kolminkertainen käytäntö. Heti, kun teko on saatu yksilöityä, oppilas soittaa kännykällä kotiin ja kertoo, mitä on tapahtunut ja mikä on teon seuraus. Jos oppilas jostain syystä ei pysty kertomaan mitään, opettaja auttaa. Opettaja kirjaa tapahtuman Wilmaan ja varmuuden vuoksi vielä omaan päiväkirjaansakin.

Vakavissa tapauksissa vanhemmat kutsutaan kouluun keskustelemaan. Vakava asia on esim. toistuva kiusaaminen.

Ehdotuksessa painotetaan ennaltaehkäisyn merkitystä, mikä on luonnollista. Parasta ennaltaehkäisyä on pienet luokkakoot. Kotikaupunkini Vantaa saa valtiolta luokkakokoavustusta, mikä näkyy luokissa työrauhan kasvuna. Omassa luokassani on vain 19 oppilasta, mikä on aivan toista kuin menneiden vuosien noin kolmenkympin oppilaan luokat. Oppilaantuntemus on syvempää ja on aikaa yksilöllisiin kasvatuskeskusteluihin.

Asioista on puhuttava ennakkoon yhdessä. Monissa kouluissa on käytössä KiVa Koulu -ohjelma. Itse pidän säännöllisesti lähes joka viikko "leijonatunteja", Lions Quest -yhdessä kasvamisen ohjelmaa. 

Yksittäisen koulun käytäntöjen on oltava yhteneviä muuten mennään metsään. Opettajien on noudatettava suurinpiirtein samoja sääntöjä. On aivan älytöntä, että joku opettaja sallii sellaista, joka on yhteisesti sovittujen sääntöjen vastaista.

Tyypillinen ristiriitoja herättävä sääntö on pipokielto sisällä. Jos on yhteisesti sovittu, että pipo päässä ei luokissa olla, niin silloin ei olla. Ja parempi tapella pipoista kuin jostain muusta hieman vakavammasta asiasta. Jollakin tavalla kasvavan oppilaan on annettava protestoida, piposta tappelu on kuitenkin pikkujuttu.

Yleisesti ottaen mielestäni järjestyshäiriöt kouluissa eivät ole kasvaneet. Totta on, että yksittäiset tapaukset ovat rajumpia kuin ennen varsinkin aivan pienten oppilaiden kohdalla. 

Muistan hyvin urani alkuajat. Aloitin opettamisen Hiekkaharjun koulussa ja suurin osa oppilaistani tuli pahamaineisesta Malminiityn lähiöstä. Kun tulin Pähkinärinteeseen, lähiö oli aivan uusi ja kaikki lapset eivät vielä olleet sopeutuneet uuteen asuinpaikkaansa. Lähiöillä on aina kasvukipunsa. Molemmat lähiöt ovat olleet jo pitkään lintukotoja.

1980-luvulla pojat tappelivat vielä niin, että veri roiskui. En edes muista, milloin olen viimeeksi joutunut menemään kunnon tappelun väliin. Kiusaaminen oli ennen paljon rajumpaa ja julkeampaa kuin nyt.

Ei oma kouluaikanikaan hääviä ollut puhumattakaan isäni kouluajoista. Hän kävi koulunsa sota-aikana ja sen jälkeen. Helsinkiläispojan koulunkäynti silloin oli täysin väkivallan varjostamaa. Kun mentiin Alppilasta Kallion läpi oppikouluun, piti Alppilan pojista kerätä joka aamu iso porukka, ettei saatu koulumatkalla turpaan. 

Lintsaamisesta sakkoa?

HS Digilehti 8.1.

Lapsi lintsaa, vanhemmille tuomio

Muutamissa kunnissa koulusta lintsaamisesta on tullut poliisiasia. Vanhempia on tuomittu sakkoihin.

Lem­pää­lä lait­taa kou­lu­pin­na­rit ku­riin en­tis­tä tiu­kem­mal­la mut­ta huo­leh­ti­vam­mal­la ot­teel­la. Kou­lu­pin­na­rin van­hem­mat voi­vat jou­tua oi­keu­teen op­pi­vel­vol­li­suu­den val­von­nan lai­min­lyön­nis­tä.

Ope­tus­alal­la Lem­pää­län lin­ja saa va­ro­vais­ta mut­ta myös hie­man epäi­le­vää hy­väk­syn­tää.

En­nen kuin lint­saa­mi­ses­ta il­moi­te­taan po­lii­sil­le, käy­dään lä­pi mon­ta vai­het­ta, joi­den tar­koi­tus on tu­kea op­pi­las­ta ja van­hem­pia.

Opetusministeriö ai­koo poh­tia lint­saus­ta uu­des­sa kou­luran­gais­tuk­sia tar­ken­ta­vas­sa la­ki­luon­nok­ses­sa.

"Tar­ken­nam­me, mi­tä op­pi­laal­la voi­daan teet­tää jäl­ki-is­tun­nos­sa. Ha­luam­me muut­taa jäl­ki-is­tun­toa kas­va­tuk­sel­li­sem­paan suun­taan", hal­li­tus­neu­vos Jan­ne Öberg sa­noo.

"Kä­sit­te­lem­me myös lint­saus­ta, sil­lä muu­ta­mis­sa kun­nis­sa van­hem­pia on jo tuo­mit­tu sak­koi­hin, kos­ka he ei­vät ole val­vo­neet op­pi­vel­vol­li­suu­den nou­dat­ta­mis­ta", Öberg li­sää. Sak­ko­ja on an­net­tu muun muas­sa Pirk­ka­las­sa.

Opetusmi­nis­te­riö pi­tää van­hem­pien tuo­mit­se­mis­ta sil­ti pul­mal­li­se­na.

"Lint­sauk­seen puut­tu­mi­nen on to­del­la ar­ka asia", ope­tus­neu­vos Jus­si Pih­ka­la sa­noo.

Joululoma on ohi, ja lehdistö on "back in business". Otsikoihin on noussut ikiaihe, koulun rangaistukset. Olen aikaisemmin esittänyt blogissani, että sakkorangaistus voitaisiin ottaa käyttöön vakavissa kiusaamistapauksissa. 

Suomessa on oppivelvollisuus. Vanhempien tehtävä on huolehtia siitä, että lapsi käy koulua. 

Yksittäiset opettajat ja koulut ovat melko kädettömiä silloin, kun oppilasta ei saada kouluun kaikista yrityksistä huolimatta. Viimeinen keino on yleensä lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Jos sekään ei auta, sakkorangaistus voisi olla paikallaan.

Rinnastan leikkimielellä koulun sakkorangaistuksen liikennerangaistuksiin. Ihmisille annetaan helposti vaikkapa parkkisakkoja. Parkkirike ei kait ole suuren suuri rikos. Jatkuva koulusta lintsaaminen on oppilaalle suuri ongelma. En ymmärrä, miksi jatkuvaa lintsausta pitäisi katsoa sormien läpi. 

Opetusministeriön opetusneuvos Jussi Pihkala sanoo, että lintsaukseen puuttuminen on todella arka asia. Minusta on parempi, että lintsaukseen puututaan kuin, että siihen ei puututa. Mitä Pihkala oikeastaan tarkoittaa, että lintsaukseen puuttuminen on arka asia? Olisi moraalisesti erittäin arveluttavaa, jos koulu ei puuttuisi oppilaan lintsaukseen.

"Jos op­pi­las myö­häs­te­lee tai lint­sai­lee, hän kor­vaa ne mi­nuu­tit. Op­pi­las­ta ei pan­na jäl­ki-is­tun­toon, vaan hä­nen kans­sa käy­dään lä­pi op­pi­tun­tien ul­ko­puo­lel­la eri­tyis­opet­ta­jan kans­sa asioi­ta, jois­ta hän on jää­nyt pait­si", sa­noo Lem­pää­län Sääks­jär­ven kou­lun reh­to­ri Sep­po Sii­to­nen.

Jos op­pi­las lint­saa 30 tun­tia, van­hem­pien ja kou­lu­ku­raat­to­rin kans­sa pi­de­tään pa­la­ve­ri.

Tämä yleen­sä riit­tää, mut­ta jos lint­saa­mi­nen sit­ten­kin jat­kuu, läh­dem­me las­ten­suo­je­lu­vi­ran­omais­ten kans­sa te­hok­kaam­paan tu­ke­mi­seen", Sii­to­nen sa­noo.

Se voi tar­koit­taa eri­tyi­siä jär­jes­te­ly­jä, ku­ten ko­tio­pe­tus­ta. Jos ko­dit ei­vät suos­tu yh­teis­työ­hön, kou­lu il­moit­taa asian po­lii­sil­le. (HS)

Lempäälän malli on hyvin looginen ja järkeenkäypä. 

Mielenkiintoista on, että Suomessa revitään mielettömiä otsikoita esim. sikojen ja kanojen elinolosuhteista. Eläinten elinolot ovat tärkeitä, mutta luulisi, että lasten elinolot olisivat vähintään yhtä tärkeitä. 

Ruotsalaisia käenpoikakouluja Suomeen?

http://www.kunskapsskolan.se/

HS-STT 8.1.

Ruotsalainen kouluyritys haluaa perustaa yksityiskoulun Suomeen

Kunskapsskolan-yritys on kiinnostunut Suomesta hyvien Pisa-koulutusvertailutulostemme vuoksi. Se uskoo, että koulun pyörittäminen Suomessa kasvattaisi sen suosiota Ruotsissa. Yrityksen kouluilla on nimittäin käytössään toistensa opetusmateriaalit, ja suomalaisopettajien laatimat materiaalit olisivat haluttua tavaraa myös naapurissa.

"Suomalaisella koululla ja opettajakunnalla on erittäin hyvä maine. Siksi Ruotsissa herättäisi suurta huomiota, jos meillä olisi mahdollisuus kehittää ruotsalaista opetusta yhteistyössä suomalaisopettajien kanssa", sanoo Kunskapsskolanin toimitusjohtaja Per Ledin.


Yrityksen perimmäinen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen.

Ruotsalaiset yksityiset koulut ovat kummallinen sekoitus yritteliäisyyttä ja kansankotia. Perinteisesti yksityiskoulut on rahoitettu lukukausimaksuilla tai muulla yksityisellä rahalla, vrt. Yhdysvallat.

Ruotsissa yksityiset koulut rahoittavat toimintansa julkisen sektorin tuilla eli verorahoilla, mutta voitot menevät yksityisiin taskuihin. Käenpoika pyörii pesässään ja nauraa.

Suomessa on noin 85 yksityiskoulua, jotka toimivat lähinnä aatteellisella pohjalla. Kouluja pyörittävät voittoa tavoittelemattomat säätiöt tai yhdistykset. Joukkoon kuuluu Steiner- ja Freinet-kouluja, uskonnollisia- ja kansainvälisiä kouluja sekä yhteiskouluja.


Opetusneuvos Jari Rajanen opetusministeriöstä kertoo, että muutkin kuin ruotsalaiset ovat olleet alustavasti kiinnostuneita yksityiskoulun perustamisesta Suomeen. Alustavia kyselyitä on viime vuosina tullut useilta eurooppalaisilta koulutuksen järjestäjiltä.

"Perusopetuslaissa on säännös, joka estää opetuksen järjestämisen taloudellisen edun tavoittelemiseksi. Jos Kunskapsskolan hakee lupaa, tämäkin asia tulee arvioitavaksi", Rajanen sanoo. (HS 8.1.)


Suomalaisen tehokkaan ja tasa-arvoisen koulujärjestelmän nakertajille on sanottava jyrkkä ei.

Ihmettelen kovasti Jari Rajasen lausuntoa, "Jos Kunskapsskolan hakee lupaa, tämäkin asia tulee arvioitavaksi". Miksi juuri Kunsskapskolanin hakemuksen takia aletaan arvioida voidaanko Suomeen perustaa voittoa tavoittelevia yksityisiä kouluja? Kunsskapsskolanin taustoilla häärii mm. Wallenbergien teollisuussuku.

Wallenbergien takiako aletaan rukata Suomen perusopetuslakia?

Höpö-höpöä opetusministeriöstä

HS 17.11.

Suositus: Opetusryhmässä enintään 20-25 oppilasta

Vastakin opetusryhmien koosta päättää opetuksen järjestäjä, sillä kyseessä ovat suositukset. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan laatukriteerien käyttöönottoa tuetaan vuosina 2009–2011 valtion erityisavustuksilla, yhteensä noin kolmella miljoonalla eurolla.

Koulutuksen järjestäjän taloudellinen tilanne tai opettajien lomauttaminen ei saa vaarantaa oppilaan oikeutta opetukseen, kriteereissä tähdennetään.

Niin, mitä tästäkin sanoisi. Todetaan nyt, että Henna Virkkusen esitys sisältää melkoista toiveajattelua. Vai kunnat oikein ihan itsestään supistavat luokkakokoja kouluissa? Että oikein opettajien lomautukset eivät saa vaarantaa lapsen oikeutta opetukseen?

Alkaa naurattaa.

Taitaa mennä se kolme miljardia euroa niille pikkukunnille, joissa on luonnostaan pikkuluokkia. Varmaan pääkaupunkiseudun kunnat innosta puhkuen alkavat noudattaa Virkkusen luokkakokosuositusta.

Kyllä se on niin, että opetuksen järjestäjä päättää luokkakoot, ellei valtion taholta esitetä kunnon sanktioita. Luokkien enimmäiskoot on määriteltävä selkeällä lailla. Opettajien lomautukset on estettävä samalla tavalla.

Aina ei pelkkä hyvä tahto riitä, valitettavasti.

Kunnollinen perusopetus kuuluu jokaisen lapsen perusoikeuksiin riiippumatta, missä hän asuu. Olen blogikirjoituksissani jo moneen kertaan todennut, että Suomessa ei enää vallitse koulutuksellinen tasa-arvo.

Jotkin ryhmät jääräpäisesti ajavat erilliskoulujärjestelmää Suomeen rapauttamalla julkista perusopetusta. Halutaan hyvät koulut rikkaille omakustannushintaan, ja oppilasvarastoja muille. Vastaavaan tilanteeseen on jo ajauduttu terveydenhoidossa, rikkaat hoitavat itsensä itse, muille jää mureneva julkinen terveydenhoito.

Tietyt ryhmät ajavat tasaverotusta kuin pyssyn suusta, valtionverot minimiin ja kunnallisverotusta ylös. Kunnallisvero on tasaveron luonteinen.

Näin se käy. Hoh, hoijaa...

Ottaa pattiin

HS-STT 1.10.

17 kuntaa lomauttaa tänä syksynä opettajia. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok) mukaan opettajien lomautuksiin turvaudutaan nyt useammassa kunnassa kuin aikaisemmin.

Opettajia aikovat lomauttaa Hanko, Heinola, Porvoo, Taipalsaari, Jämsä, Kangasala, Kankaanpää, Turku, Kuopio, Varkaus, Heinävesi, Alavieska, Haapajärvi, Nivala, Sievi, Ylivieska, Kemi ja Enontekiö.

Eikä tässä vielä kaikki, listasta puuttuvat mahdolliset kevätlukukauden lomautukset.

Opetusministeriö ei näytä pystyvän muuhun kuin kartoitukseen.

Milloin valtio siirtyy sanktioihin? Otetaan valtionavut kokonaan pois kunnilta, jotka lomauttavat. Valtion pitää joka tapauksessa lisätä seurantaansa, katsottava tarkkaan, mihin yhteisiä rahoja hassataan.

Eivät ihmiset halua, etteivät heidän lapsensa saa opetusta tai he itse kunnollista terveydenhoitoa. Kunnan perustehtäviä ei saa rapauttaa.

Kunta on ihmisten yhteinen bisnes. Miksi työntekijät pistetään aina maksumiehiksi? Kyllä veroäyrin korotus olisi sittenkin rehdimpää, vaikka se aina kirpaisee.