Oh, Boy!
31.10. HS
Alakoulun oppilaiden omat
asenteet koulunkäyntiin vaikuttavat paljon oppimiserojen syntyyn, selviää
Helsingin yliopistossa marraskuussa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta.
Esimerkiksi kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat oppimisvalmistehtävissä yleisesti poikia paremmin, mutta ero selittyi tutkimuksen mukaan täysin tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. Asennetta ja yrittämistä mitattiin tehtävätilanteessa käytetyn ajan perusteella.
Esimerkiksi kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat oppimisvalmistehtävissä yleisesti poikia paremmin, mutta ero selittyi tutkimuksen mukaan täysin tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. Asennetta ja yrittämistä mitattiin tehtävätilanteessa käytetyn ajan perusteella.
Kiinnostuksen määrä tehtäviä kohtaan ennusti myöhempää suoritusta, mutta sen sijaan yleisempi oppimista koskevat asenteet eivät olleet tutkimuksen mukaan suoraan yhteydessä tehtävästä suoriutumiseen.
Tutkimuksessa käytettiin kolmea seuranta-arviointiaineistoa kahden kaupungin alueelta: Helsingistä mukana oli 608 oppilaan satunnaisotos, jossa oppilaita seurattiin ensimmäisen luokan alusta kuudennen luokan loppuun.
Vantaalla seurattiin kahta noin 2 000 oppilaan ikäluokkaa ensimmäiseltä luokalta kolmannen luokan loppuun tai kolmannelta luokalta kuudennen luokan loppuun.
Psykologian maisteri Mari-Pauliina Vainikaisen väitöstutkimus näyttää vahvistavan arkihavaintoja.
Tutkimus on hyvin mielenkiintoinen jo otokseltaan, koska tutkimuksessa seurattiin helsinkiläisten ja vantaalaisten lasten oppimistuloksia. Helsingissä koulujen väliset erot ovat revenneet toisin kuin Vantaalla.
Koulujen väliset erot kasvoivat Helsingissä kuuden vuoden seurannan aikana, mutta Vantaalla erot pysyivät pieninä koko seurannan ajan. (HS)
Asia ei ole uusi tai yllättävä.
Huomasin kehityksen suunnan jo 1990-luvun lopulla ollessani töissä Helsingissä. Asian vahvisti myös Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtanut dosentti Matti Rimpelä.
Huomasin kehityksen suunnan jo 1990-luvun lopulla ollessani töissä Helsingissä. Asian vahvisti myös Suomen Akatemian Skidi-tutkimusohjelmaa johtanut dosentti Matti Rimpelä.
Ei ole mitään yllättävää siinäkään, että oppimisen suhteen asenne on merkittävä. Tyttöjen asenne todettiin paremmaksi kuin poikien. Todettiin myös, että pojat ovat alttiimpia toveripiirin vaikutuksille kuin tytöt.
Kuudennella luokalla tytöt suoriutuivat arvioinneissa poikia paremmin, mutta ero selittyi kokonaan tyttöjen myönteisemmillä asenteilla ja yrittämisellä. (HS)
Jostain syystä nykykoulun pääoletusvirheitä on, että kaikki pystyvät oppimaan kaiken. On selvää, että lapsilla on suuria yksilöllisiä eroja oppimiskyvyssä. Myös kotien merkitys on lapsen koulunkäynnin suhteen on suuri.
Kaikki eivät voi oppia kaikkea.
Oppimaan oppiminen on ollut koulutuspolitiikan viime vuosikymmenten tärkeitä tavoitteita. "Sen todellisesta kehityksestä tiedetään vähemmän", tutkimuksen tiedotteessa todetaan. (HS)
Minut opetettiin opettamaan. Olen siis vanha pieru.
Oppimaan oppimisella
tarkoitetaan osaamista ja uskomustekijöitä, jotka ohjaavat uuden oppimista ja
uusien oppimishaasteiden kohtaamista. (Koulutuksen arviointikeskus)
Oppimaan oppimisen määritelmä on harvinaisen epäselvä.
Koen yhä edelleen olevani enemmänkin opettaja kuin oppimisen ohjaaja. Oppimaan oppimisen -mantra ei ole jostain syystä uponnut minuun, vaikka ilkeäkieliset puhuvat, että tietoa ei voi kaataa oppilaan päähän.
Alakouluissa lapset ovat pieniä. Kyllä heitä pitää vielä välillä opettaakin.
Peruskoulun alaluokilla pitää opettaa perusasiat kunnolla. Hyvä olisi, jos lapset myös oppisivat ne kunnolla.