tiistai 21. lokakuuta 2014

Kirves ei ole juustohöylä

 

21.10. HS / Pääkirjoitus


Suomen rajojen sotilaallinen puolustus on tietysti tärkeää, mutta voitaisiinko välillä puhua muustakin kuin Natosta?

Vaikka henkisestä maanpuolustuksesta, johon kuuluu myös mallikas koulutus. Se ei koskaan yllä Suomessa vaaliteemaksi, kuten vaikka Ruotsissa.

Suomalaisnuoret toki menestyvät yhä esimerkiksi Pisa-testeissä loistavasti verrattuna naapurimaahan, jossa koulut on yksityistetty henkihieveriin eikä tasa-arvosta ole paljon jäljellä.

Suomi taas saa jatkuvasti kehuja, kuinka vähillä voimavaroilla päästään hyviin oppimistuloksiin. Mutta kuinka pitkälle tehostamisen voi viedä?

Koulua kurittavia leikkauspäätöksiä on tehty tällä vaalikaudella kahden miljardin euron edestä, ja lisää on tulossa.


Ensin juustohöylättiin, nyt pilkotaan kirveellä. Siinä on ajan koulusäästöjen henki.

Kirveen lyönnit ovat aina kohtalokkaita. Moni on lyönyt kirveellä polveensa, joku on puita pilkkoessaan katkonut sormiansa. Kun kirves kamahtaa kunnolla otsaan tai takaraivoon, henki lähtee, osui sitten kirveen terä tai hamara.

Kyllä koulutus kelpaa vaaliteemaksi siinä kuin Natokin.

Marjukka Liitenin pääkirjoitus on hyvä ja ajatuksia herättävä. Kannattaa lukea Liitenin kirjoitus kokonaisuudessaan.

Liiten kirjoittaa henkisestä maanpuolustuksesta. 

Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, kun sotamoraali pettää. Silloin korttitalo kaatuu ja hävitään koko sota.

Peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan kivijalka ja kruununjalokivi. Peruskoulu on maailman kustannustehokkain koulu, hyviä tuloksia saadaan aikaan pienemmällä rahalla kuin muualla.

Ihastelijoita tulee paikalle jopa kustannustehokkuuden auvosta Saksanmaalta:


Enkeliporsaan kouluteesit kiteytettynä löydät täältä:


Jos ei nyt herätä eikä mitään tehdä, peruskoulun nakertajat pääsevät tavoitteeseensa. 

Peruskoulun nakertajat toimivat kuin kirjanpainajan toukat. Ensin otetaan kohteeksi yksi kuusi, sitten toinen. Kohta on koko metsä nurin, jos mitään ei tehdä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti