perjantai 3. lokakuuta 2014

Nyt pelataan YT-aikasikaa


Kentältä tihkuu kummia. YT-aikaan vedoten opettajille teetetään mitä sattuu. Alkaa mennä hermot.

Kuinka kolme tuntia viikossa voi venyä niin moneen?

Karkein esimerkki löytyy muutaman vuoden takaa, kun koulun opettajia käskettiin sunnuntaiksi siivoamaan koulun kaappeja. Ilmeisesti koulun rehtori sovelsi luovasti kohtaa, koulun kehittämistyötä, joka koetaan paikallisesti tärkeäksi ja tarpeelliseksi. 

Enkeliporsas:

Ei. 

Koulun opettajien olisi pitänyt yhdessä kieltäytyä moisesta siivoustehtävästä.

Tiedän koulun, jossa rehtori vetää pari tuntia viikossa ns. opetuksen yhteissuunnittelua. Kun asia loppuu, rehtori alkaa lukea opettajille ääneen opetuslautakunnan päätöksiä samaan tapaan kuin lukkari koulutti Seitsemää veljestä. Ääneen lukemista voi kestää jopa tunti.

Enkeliporsas:

Ei. 

Siinä vaiheessa, kun koulun rehtori aloitti lukkarinkoulunsa, koulun opettajien olisi pitänyt marssia pois.

Tiedän koulun, jossa opettajien on siivottava oppilaiden oksennukset ja muut vastaavat sotkut, koska oksennusten siivoaminen ei kuulu siivoajien työnkuvaan.

Enkeliporsas:

Ei.

Koulun opettajien olisi pitänyt yhdessä kieltäytyä siivojien tehtävistä. Opettaja on liian kallis siivooja.

Ylipäätään on outoa, että löytyy rehtoreita, jotka vahtivat opettajiensa tekemisiä kellokallen lailla. Opetus ja kasvatus eivät ole sekuntipeliä. 

Muutenkin suomalaisen koulun voima on levännyt talonpoikaisessa ajattelussa, luotetaan yksittäiseen opettajaan ja hänen tontiinsa. On aina luotettu. 

Mistään ei löydy paremmin koulutettuja opettajia kuin Suomesta. Kun otetaan huomioon opetukseen panostetut rahat, suomalainen koulutusjärjestelmä on ylivoimainen. Missään muualla ei saavuteta näin hyviä tuloksia näin pienellä rahalla.

Kaikkeen ei pidä suostua. 

Muuten opettajien työnkuvalla ei ole mitään rajaa. 

Olisi hienoa, jos opettajat kirjoittelisivat alle kommenttiosioon, millaisia YT-aikasikailuja sitä oikein kehitetään.

Ei saa olla tossulullukka

Joskus opettajankin pitää sanoa ei. 


Yhteissuunnittelutyöaika eli yt-aika

Peruskoulussa yhteissuunnittelutyöaika eli yt-aika on kolme tuntia jokaisena koulun 38:na työviikkona.

Sopimuskautta 2005-2007 koskevassa kunnallisessa opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu, että lisääntynyttä luokan ulkopuolista työtä korvataan 1.8.2005 lukien kuntien peruskoulun opettajille korottamalla yhteissuunnittelutyöaika kolmeen tuntiin. 

Sopimusmuutoksen tarkoituksena ei ollut, että kouluilla ryhdytään keksimään, mitä opettajat kolmannen yt-tunnin aikana voisivat tehdä. Lisätunti on korvausta jo tuolloin lisääntyneestä yhteissuunnittelutyöstä.

Vaikka yhteissuunnittelun tarkoituksena on koulun yhteisvastuullinen kehittäminen, niin opettaja voi yhteissuunnitteluajan puitteissa yksinäänkin tehdä koulun toiminnan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmistelutöitä.

Yhteissuunnittelu on koulun opettajille annettu väline oman koulun toiminnan kehittämiseen. Yhteissuunnittelu korostaa jokaisen koulun opettajan vastuuta koulun toiminnasta. Sen avulla rehtorilla on yhdessä opettajien kanssa mahdollisuus koulun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Koulun rehtori on yhteissuunnittelun käynnistäjä ja vireillä pitäjä. Hänellä on vastuu yhteissuunnittelusta.

Yhteissuunnittelutyöaika on tarkoitettu käytettäväksi sellaiseen opettajien väliseen yhteistyöhön ja koulun kehittämistoimintaan, joka paikallisesti koetaan tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Yhteissuunnittelu on opettajan opetustuntien ulkopuolella tehtävää koulun kehittämistyötä esim.:

- opettajainkokoukset
- aineryhmäkokoukset
- neuvottelut
- yhteistyötä  opiskelijoiden huoltajien kanssa
- koulun kasvatustyön suunnittelua
- koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelua
- yhteistyötä muiden koulujen opettajien kanssa,
- koulutyöhön liittyvää yhteistyötä koulupsykologin, (koulukuraattorin)
- terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa
- kahden tai useamman opettajan yhteistyönä tapahtuvaa opetuksen suunnittelua

Työt ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä tehdään muuallakin kuin koululla. Soveltaminen ei ole muuttunut tältä osin.

Yhteissuunnittelutyöaikaan luetaan oppituntien ulkopuolinen työ lukuun ottamatta:

- omien oppituntien suunnittelua, valmistelua ja jälkityötä
- muiden sopimusmääräysten perusteella korvattavia tehtäviä kuten esim. erityistehtävät ja - koulu-/kuntakohtainen lisätehtävä
- opettajatyöpäivinä (osio B 14 § 1-2 mom.) tehtyä työtä
- tehtäviä, joita varten opettaja on vapautettu tavanomaisesta opetustyöstään.
- välitunneilla tehtyä työtä


Yhteisuunnittelutyöaikaa ei ole tarkoitettu koulutukseen vaan Veso-päivät.

Yhteissuunnitteluresurssin käytöstä ei syntyne erimielisyyttä, jos rehtori ja opettajat yhdessä lukuvuoden toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä kokoavat yhteissuunnittelun painopistealueet hyvän yhteistoiminnan hengessä.

Viikoittain tai joka toinen viikko pidettävät kaikkia koskevat yhteiskokoukset eivät ole järjestelmän tarkoitus, koska tällöin jää osa yhteissuunnitteluun kuuluvista alueista kokonaan toteutumatta. Vaikka lukujärjestykseen olisikin varattu tilaa opettajien yhteiseksi työajaksi, tulee tarpeettomia yhteisiä kokouksia välttää. 

Jos lukujärjestysteknisesti on mahdollista, työjärjestyksessä voi olla varattu aika, jolloin tarvittaessa voidaan pitää yhteiskokouksia, aineryhmäkokouksia, asiaryhmäkokouksia jne.

Lyhytaikaisella sijaisella (enintään 5 pv) ja sivutoimisella tuntiopettajalla ei ole yhteissuunnitteluvelvollisuutta.

23 kommenttia:

  1. 1 VESO SDQ-tutkimuksen tekemisestä ... mahtaako olla sekään laillista...

    VastaaPoista
  2. Yt käytetään tehokkaasti. Oleellista on se, että meillä on yhteinen käsitys siitä, mitä yt-ajalla tarkoitetaan sekä se, että ns. yhteiset tehtävät jakaantuvat tasaisesti. Ei valittamista lukuunottamatta kolmikantakeskusteluviikkoja, jolloin tulee ruuhkahuippu. Silloin voisi oppilaiden päivää vähän tiivistää, jotta olisi selvästi mahdollisuus tapaamisiin esim. klo 8-10.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Omassa koulussani YT-aikaa käytetään myös vastuullisesti.

      Kaupungissani on sovittu, että se kolmas YT-tunti lasketaan vanhempien kanssa tehtävään toimintaan kuten vanhempainvartteihin, jotka käytännössä ovat pidenneet vanhempainpuolituntisiksi.

      Kaksi tuntia jää sitten muuhun sälään.

      Tiedän, että kaupungissani on muutama rehtori, jotka tulkitsevat YT-aikaa miten sattuu. Blogikirjoituksessani olevat kolme esimerkkiä ovat kotikaupungistani, vaikka YT-ohjeet ovat aivan selvät.

      Poista
    2. Meillä rehtori ohjeisti arviointikeskusteluaikataulutusta siten, että opettajat voivat otoilla toistensa tunteja, jolloin toinen ope on keskustelemassa vanhempien kanssa ja toinen opettaa kahta luokkaa.

      Poista
  3. Ovtes ja YT-ajan säädökset torpedoivat koulun kehittämistyötä. On mahdotonta tehdä YT-aikaan sisällytettävät tehtävät kolmen tunnin aikana. YT-ajan vähäisyys ja OAJ:n kehoitus vahtia sen noudattamista estävät koulun kehittämisen, riittävän yhteissuunnittelun ja opettajan työn laadukkaan toteuttamisen.

    Koska OAJ säännöllisesti torpedoi pyrkimykset siirtyä kohti kokonaistyöaikaa ja/tai hoitaa työ hyvin normaalin virka-ajan puitteissa, olen harkinnut koko ammattiyhdistyksestä eroamista.

    -anonyymi luokanopettaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Kommenttisi viittaa KT:n sylttytehtaalle.

      Oikeasti luokanopettaja saa kehittää kouluansa ja omaa toimintaansa niin paljon kuin sielu sietää. OAJ ei ole kehoittanut, etteikö koulua saisi kehittää.

      OAJ ei ole torpedoinut kokonaistyöaikaa. Joka kerta, kun kokonaistyöaikaa on ehdotettu, lisätään työtä, mutta ei palkkaa.

      En tiedä ainoatakaan luokanopettajaa, joka haluaisi roppakaupalla lisätyötä ilman palkankorotusta. Tunnen henkilökohtaisesti satoja luokanopettajia.

      Et ole luokanopettaja.

      Poista
    2. Jos olet oikea luokanopettaja, ota yhteys minuun vaikka sähköpostitse, voimme vaikka kahvitella yhdessä. Ajattelusi kiinnostaa oikeasti.

      kai.lundell@gmail.com

      Poista
  4. Koulun kehittämistyöhön siis tarvitaan anon mukaan välttämättä aina kolme tuntia viikossa yhteistä läsnäoloa vaativaa aikaa kaiken muun opettajan työhön kuuluvan oppituntien ulkopuolisen ajan ja tehtävien (tärkeiden ja välttämättömien) lisäksi ?

    Ei taitaisi noilla opeilla pärjätä yksityisellä sektorilla jossa varmasti kehitys/tehokkuus on kärkenä koko ajan. Firmoissa ja organisaatioissa on nykyään vallalla ajatus että jokaisesta turhasta kokouksesta, kokouksesta kokouksen vuoksi, seuraa sanktio.

    Koulun kehittäminen riippuu siitä kehittävätkö, kehittyvätkö yksilöt omassa työssään vapaaehtoisesti ja myös itseohjautuvasti. YT-jauhanta ei ole tae siitä. Hyvä YT-aika voi tukea tätä tavoitetta mutta ei kellolla mitattuna. Seuraako opettaja aikaansa, sivistääkö hän itseään, onko hän selvillä siitä mitä Suomessa tapahtuu, on tärkeämpää päivytystä koulun muuttuviin vaatimuksiin kuin taas yksi jyväskyländosentin luento ja kasvatustieteen perusterminologian pyörittäminen ammattitaitoisen opettajakunnan edessä.

    Koulun kehittämisen tehostaminen on tärkeää, tietenkin, parempaa laatua opetukseen, tietenkin, mutta kun samaan aikaan ajetaan resursseja alas kunnissa, on kaksoissignaali varmistettu. Pitäisi päättää kumpaa nyt ne kunnat haluavat. Kehittyvän koulun vai koulun jota ajetaan säästöliekillä?

    YT-aika ei sinänsä ole ongelma. Ongelma on jos ei luoteta siihen että opettajat käyttävät sen oikein. Sitä paitsi kaikki opet eivät toimi niin, että sitä voisi kutsua kovaksi työnteoksi jos istuu kaksi tuntia tiimissä ja puhuu ja kuuntelee, kuuntelee ja puhuu. Tehtävien jakaminenkin on keksitytty. Ammattinsa osaava opettaja osaa tehdä jotain oikein itsekin, tai työparinsa kanssa, tai luokkatason kanssa - ja ihan omalla valitsemallaan ajalla.

    (Minulla on syysloman jälkeen kahden viikon aikana varsinainen YT-aika puserrus: noin 12 tuntia vanhempientapaamisia. En valita. Kuuluu hommaan. Mutta olen kuullut että joissakin kunnissa unohtuu että tuo on myös yt-aikaa. Noin kahdeksan tiimikokouksen aika kahdessa viikossa!! Koulun kehittämistä tärkeimmillään. Mutta turha kenenkään tulla sanomaan, ettei opettaja tekisi jotain palkkansa eteen. Dosentille Jyväskylästä kävisi todella heikosti jos se tulisi käymään powerpointtinsa kanssa noin viikkoina ja kysyisi: Miten toi demokraattisuus ja tasa-arvo näkyy niinku sun mielestä sun pedagogiikassas? )

    Jorma

    VastaaPoista
  5. Sorry, Kai-Ari, kahvittelu ei kiinnosta. Olen saanut täältä aikamoisen kattavan kuvan mielipiteistäsi, ja aina, kun kerron omistani, epäilet minua jonkun tahon agentiksi.

    Minusta tällaiset ( http://files.kotisivukone.com/oajuusimaa.kotisivukone.com/Kokousselostukset/jasentiedote_ysi_20130831.pdf ) OAJ:n ohjeet eivät kuulosta siltä, että ammattiyhdistys tukisi opettajien vapaaehtoisesti tekemää koulun kehittämistyötä.
    Lisäksi en ymmärrä, kuinka yhteistyö, jota esim. uusi OPS edellyttää, on mahdollista hoitaa YT-ajan sisällä. Minusta yhteissuunnittelu olisi järkevää sisällyttää työajallisesti opettajien valmistelu- ja jälkityöaikaan, sillä sitä se on, kun suunnitellaan yhdessä opetuksen toteuttamista.

    anonyymi, ei suinkaan Sivin/ KT:n (??mikä lie onkaan??) agentti vaan kolmannen luokan opettaja toiselta puolelta Vantaata

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minuakin alkaa kiinnostaa, oletko "agentti vai luokanopettaja". Miksi et voi mennä Kai-Arin kanssa kahvittelemaan? Tai edes kirjoittaa omalla nimelläsi? Mitä pelkäät? Paljastumista? Näytät tietävän hyvin ammattiyhdistysasioista, vaikka uhkailet ammattiyhdistyksestä eroamisella. Väite, että OAJ torpedoi säännöllisesti kokonaistyöaikaa, paljastaa sinut. Kaikki muut asioista perillä olevat opettajat tietävät, mikä taho torpedoi tarjoamalla sellaista kokonaistyöaikaesitystä, että siihen ei voi suostua erkkikään. Vaikuttaa, että KT:lla tai jollakin muulla taholla on samanlaiset nettitrollit kuin Venäjällä. Venäläisiä trolleja kirjoittelee joka paikkaan esim. Vauva-lehden keskustelupalstoilla. Kovaa on ay-propagandasota.

      - takuumaikka

      Poista
  6. Tiedän rehtorin, joka laskee 3 tunnin yt-ajan vuoden jokaisesta viikosta, ei suinkaan 38 työviikosta! Näin laskien hän pitää opettajat viikottain parin tunnin yt-kokouksissa....

    VastaaPoista
  7. Minusta tässä ei pitäisi olla mitään epäselvää. Laki kunnallisesta viranhaltijasta ja 17§ määrittää perusasetelman ja lista yllä loput. Yhdessä kannattaa sopia, mitä tehdään, mutta minusta työantajan edustaja eli rehtori päättää viime kädessä mitä tehdään ja kuinka paljon luonnollisesti sovittujen pelisääntöjen ja yllä olevan listan mukaan tai antaa vapaat kädet. Tarkasteluaika on minusta 38 viikkoa.
    Minusta opettaja ei ole siistijä eikä talonmies. Koulussa on myös tilanteita, jossa oppilaat joutuvat kantamaan kymmeniä pöytiä, eli ei myöskään näin. Oppilas siirtää minusta vain omaa pulpettiaan ja opettaja vain omia työvälineitään. Muuhun roudaustoimintaan otetaan ulkopuoliset tekijät. Minusta rehtorilla ei ole lain mukaista toimivaltaa määrätä opettajaa roudariksi, eikä opettajalla oppilasta.

    VastaaPoista
  8. Missä ovat sitten ne selkeät ja yksiselitteiset OAJ:n ohjeet joihin täällä viitataan? Jokainen kouluko ne selvittää erikseen? Kukin omalla tavallaan? Kukin googlaa erikseen. Pateettista.

    Jos ammattiliitolla on niin suuri valta tässä asiassa kuin väitetään niin mistä sitten tälläinen epäselvyys? Missä on yksi aanelonen jossa ( ei pelkkä tuntimäärä vaan yt-ajan sisältö) OAJ esittää selkokielellä mikä käy ja mikä ei käy? Sellaista ohjetta ei ole tehty. Seuraukset ovat edellä mainitut...Kunnat ja koulut tekevät kukin miten kukin sattuu tekemään. Turha syyllistää rehtoria jos peli ei ole tehty selväksi sopijapuolien osalta sekä esimiehille että opettajakunnalle. Tälläisestä sooloilusta blogisti kirjoittaa usein. On syytä tarkastella myös omaa järjestäytymistä tässä asiassa. YT-ajan pelisäännöt luulisi olevan helppo täsmentää yhdelle aaneloselle. Lisää valtakunnallisuutta peliin. Onhan työehtosopimuskin valtakunnallinen.
    t. Jorma

    VastaaPoista
  9. Oiskos vaikka niin, että ope, joka haluaa tehdä enemmän/eri tavalla, kuin AY-jyrät, ei ole kovin kovassa kurssissa työpaikallaan?

    Voisiko olla niin, että muutkin, kuin AY-ihmiset seuraavat oman kunnan päätöksentekoa (lautakuntien pöytäkirjoja/ johdon pöytäkirjoja)?

    Voisiko jopa olla niin, että riviopettaja onkin mukana luottamustehtävissä kunnan tasolla, eikä käytä energiaansa ammattiyhdistyksen hyväksi?

    Eivätkö opettajat muuten ole töissä muun ajan vuodesta paitsi lomansa ajan? Työnantaja ja ammattiyhdistys voisivat tosiaan määritellä vuosittaisen YT-ajan yksiselitteisesti.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Olisikin työpaikoilla niitä AY-jyriä, niin meitä ei aina vedettäisi retkuun :)

      Tosiasiassa kouluissa opettajat saavat suunnitella ja tehdä työtänsä vapaasti. Suomessa on onneksi pedagoginen vapaus, mikä mahdollistaa erilaisten kukkien loistamisen. Ehkä juuri tässä on on suomalaisen koulujärjestelmän voima ja mahdollisuus.

      On loistavaa, jos riviopettaja on mukana kunnan luottamustehtävissä.

      Poista
  10. Meillä kaksi tuntia yt:tä merkattu lukujärjestykseen. Tunti viikossa siis muulle. Ei riitä koskaan

    VastaaPoista
  11. Anolle joka kirjoitti lukujärjestykseen merkatuista kahdesta tunnista. Liikaa. Noin ei toimita. Tunnissa joka on sinulle varattua muuta yt-aikaa et ehdi tehdä työnantajan sinulle velvoittamia muita tehtäviä. Et mitenkään.Tuolla järjestelyllä teet varmasti palkatonta työtä.

    VastaaPoista
  12. Yt-aikaa voi käyttää järkevästi - mutta silti se ei riitä.

    Nimimerkki "Jorma" ei selkeästikään ole perillä siitä, mitä yt-aika sisältää. Luokkatason kesken tai työparin kanssa tehty yhteinen suunnittelu nimittäin on yt-aikaa. Juuri tämänkaltaista työtä tarvitaan paljon. Meidän koululla yt-aika käytetään fiksusti (joka toinen viikko varattu 2h, josta käytetään sen verran kuin tarpeen). Jos laskisin mukaan yt-aikaan rinnakkaisluokan opettajan kanssa tekemäni suunnittelutyön, kolme tuntia ei riittäisi. Tämän takia yt-aika on nyt riittämätön.

    Suomi pärjää hyvin Pisa-tutkimuksissa, edelleen. Kuitenkin erot koulujen välillä ja koulujen sisällä ovat suuria. Yksi syy lienee siinä, että osa opettajista ei paljoa vaivaa näe. Jos esimies voisi velvoittaa yhteiseen suunnitteluun ja kehittämistyöhön, mahdollisuus kehittyä työssään ja opettaa paremmin olisi suurempi.

    Pakko ei tietenkään ole paras motivoija - mutta pakkoinstituution kasvattajina tiedämme, että sen myötä tulee myös paljon hyvää. Kyllähän jo nyt vesoissa ym. vastarannankiisket ja laiskurit saavat joitain murusia intoa ja ideoita.

    OAJ-diskurssin/propagandan myötä osa opettajista tulkitsee työaikansa lähinnä opetustunneiksi. Jos meillä olisi kokonaistyöaika, erilaiselle yhteistyölle voisi sinne jyvittää enemmän aikaa.

    Minulle kelpaisi kokonaistyöaika nykypalkalla. Ei se lisäisi työmäärääni vaan tekisi sen näkyväksi. Toki se lisäisi joidenkin opettajien työtä - mutta lapsille pitää tarjota parasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lundellin sanoin:

      viittaa sylttytehtaalle

      - takuumaikka

      Poista
  13. Ano (22.41). YT-aika, kolme tuntia, on todellakin riittämätön. Jokainen opettaja tietää sen. Juuri esittämilläsi perusteilla.

    Sen sijaan väitteesi, huonosti piilotettu, että "osa opettajista ei paljon vaivaa näe" on epäasianmukainen ja provosoiva, suomalaista opettajakuntaa halventava. Taidat jopa ajatella niin, että sinä teet "enemmän" kuin "muut" ja projisoit ja fantasioit asioita jotka eivät pidä paikkaansa toisiin opettajiin.

    En tunne yhtään opettajaa joka ei tekisi kokonaistyöaika-tyyppisesti omaa työtään vähintään palkkansa mukaisesti. Eri opettajilla on eri tapoja tehdä työtä. Kaikki eivät myöskään pidä meteliä "suunnitteluun ja yhteistyöhön käytetystä ajasta." Toinen on toista tehokkaampi. Kaikki eivät tarvitse loputonta jaarittelua tehdäkseen tehtävänsä eivätkä edes laske sitä työksi.

    Jos sinun kaltaisesi epäily opettajakunnan kollektiivista työpanosta kohtaan hyväksytään, on siitä vain yksi ulospääsy: kellokortti ( ja vellikello). Sopii muuten minulle ihan hyvin. Olen työpaikalla aina vähintään puoli tuntia ennen tuntien alkua....Tosin työajalla kikkailu ei ole missään helpompaa kuin kellokortti/kokonaistyöaika-toimistoissa, se tiedetään.

    Itse arvostan opettajien työmoraalin ja tehtävän kylläkin korkeammalle. Opettajan työtehtävässä on oikeasti kysymys isommista asioista kuin minuuttien kyttäilystä ja omien työtehtävien luetteloinnista, ulospäin. Oppilaan hyvinvointi, oppiminen ja kasvu lienee ainoa kriteeri millä opettajan työtä tulee edes yrittää arvioida.

    Se että nimität OAJ:n toiminnan propagandaksi kertonee jo aika paljon. Yritämme ymmärtää mistä tuohtumuksesi nousi. Yritä sinä ymmärtää myös että työtapoja on erilaisia.

    t. Jorma (terveisiä myös monien työtehtäviensä alle loppuun palaneiden opettajien puolesta)

    VastaaPoista
  14. En yrittänyt mitenkään piilottaa havaintoani siitä, että osa opettajista tekee työnsä lepsusti. Eiköhän meistä jokainen kouluilla useamman vuoden ollut tiedä sellaisia. Suurin osa opettajista toki tekee työnsä hyvin - mutta ei meidän silti tarvitse ylläpitää myyttiä suomalaisesta opettajakunnasta.

    Kiitos runsaasta ymmärryksestä ja tulkinnoista siitä, millainen olen. Ne eivät ihan osuneet. Asiasisältöjen suhteenkin edellinen tekstini kannattaa lukea vielä kerran - kellokorteista tai minuuttien kyttäilystä ei siinä ollut kyse.

    VastaaPoista
  15. Onko Kaj-Ari lukenut vihaisen open blogia vai mistä ärsyyntyminen?

    http://open-paivyri.blogspot.fi/2015/08/opekokouksen-nannaa.html

    VastaaPoista
  16. En ole lukenut ko. blogia, en ole kovin ärsyyntynytkään :)

    Mutta tosiasia on, että YT-aika on mennyt yli niin, että paukkuu.

    VastaaPoista