Viisaita ajatuksia ja parviälyä

Martin muokkaama kuva

Kai-Ari Lundellin 6 pointtia

1. Peruskoulun resurssit on palautettava. 

Kaikki esikouluun ja peruskoulun alaluokille suunnattu raha tulee myöhemmin moninkertaisesti takaisin. Ennaltaehkäisy on inhimillistä ja humaania toimintaa.

2. Inkluusio on julkista heitteillejättöä. 

Erityiskoulujen ja -luokkien alasajo on ollut hyvin lyhytnäköistä toimintaa. Erityistukea ei ole riittävästi tai sitä ei ole ollenkaan. Kaikista lapsista on huolehdittava. Opettajat on jätetty yksin. Säästökeinoista inkluusio on iljettävin.

3. Suomeen ei tarvita enää yhtään homekoulua. 

Koulurakennusten säännöllisistä korjauksista säästäminen on silkkaa typeryyttä. Yksikin homeelle altistunut lapsi tai opettaja on liikaa.

4. Peruskoulun luokkakoot on säädettävä lailla. 

Nykyluokat ovat hyvin heterogeenisia. Sopivat maksimiluokkakoot ovat: 1-3 luokat 18 oppilasta, 4-9 luokat 20 oppilasta. Pienessä ryhmässä voidaan paremmin keskittyä myös syrjäytymisen ehkäisyyn.

5. Opettajien pedagogiseen vapauteen ei saa kajota. 

Opettaja on koulun asiantuntija ja dynamo. Opettajuuden alentaminen on säälittävää. Opettajarekisteri on rakennettava pikimmiten.

6. Miesopettajia on saatava peruskouluun tavalla tai toisella. 

Mieskato on ollut hirvittävää. Yhdenvertaisuus kärsii, lapsilla on oltava oikeus myös miesopettajiin. Paras lääke mieskatoon on palkkauksen reipas kohentaminen.

Arvostettu koulumies Espoosta, Martti Hellström, on omassa Hellstöm: Pedagogiikka ja koulupolitiikkaa II -blogissaan aloittanut uuden sarjan Viisaita ajatuksia.

Hellström on pyytänyt arvostamiltaan koulumiehiltä ja -naisilta konkreettisia ehdotuksia siihen, miten kunnan tasolla voidaan vastata tämän ajan uusiin haasteisiin.

Mukana on tunnettuja koulukasvoja kuten Kirsi Lindroos, Matti Sippola tai Kari Kinnunen. Mukana on myös OAJ-aktiiveja kuten Timo Kettunen, Heli Haaro tai Marko Jokinen. 

Kolmas ryhmä koostuu perustason puurtajista, kuulun tähän ryhmään. Olen tituleerannut itseäni lähiökoulun opettajaksi.

Kuten arvata saattaa, en ole paljoa surenut, kun pointtejani latasin. Lisäsin joukkoon paria asiaa, jotka eivät välttämättä kuulu kunnallisen päätäntävallan piirin. Huomasin, että niin teki joku muukin.

Martin Viisaita ajatuksia -sarja on hieno, sillä hän sarjaa analysoidessaan käyttää parviälyä, joka terminä oli minulle uusi. Ryhmä- tai joukkoäly ovat minulle tuttuja.

Viisaita ajatuksia. Ensimmäinen yhteenveto (Hellström)

Parviälyllä / joukkoälyllä  tarkoitetaan tapaa ratkoa ongelmia keräämällä joukolta ihmisiä henkilökohtaisia mielipiteitä, ideoita tai ehdotuksia. Kun ne on koottu, joku koordinoiva taho käsittelee ja kokoaa ne yhteen. (Hellström)

Vaikka parviäly on tehokas tapa kerätä tietoa ja ajatuksia sekä antaa hyvää pohjaa päätöksenteolle, se saattaa tuottaa pullamössöä. 

Peruskoululla oli alunperin selvä idea. Valkoisella POPS:lla (Peruskoulun ensimmäinen opetussuunnitelma) oli henki. Kaikista opetussuunnitelmista ei henkeä saatu ulos, vaikka kuinka niitä olisi puhallellut.

Kun koulutusta suunnitellaan laaja-mittaisesti kuten koko maan tasolla, suunnittelun pitää pohjautua johonkin. Peruskoulun peruskivet ovat ikään kuin ideologia, jonka päälle koulua rakennetaan.

Tunnettu koulumiehemme maailmalla, professori  Pasi Sahlberg, on moneen otteeseen penännyt, kuka meillä johtaa koulutussuunnittelua, missä on suunta. Samansuuntaisia ajatuksia on esittänyt myös emeritus professori Kari Uusikylä.

Suomessa opetussuunnitelmia on rakennettu kuin torta på torta. 

Samaa satsia on vatkattu edestakaisin. Joka ops-kierroksella on heitetty omat suolat sekaan.

Pullamössöä.

Odotan innolla Sahlbergin ja Uusikylän sekä Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälän kuutta pointtia.

Vuoden Luokanopettaja 2013

Luokanopettajaliiton hallituksen jäseniä seisoskelee kirpeässä pakkassäässä jykevän Oulun Tuomiokirkon edustalla. Kerrottiin tarinoita kirkon historiasta.

Minut kutsuttiin viikonlopuksi Ouluun Luokaopettajaliiton vuosikokoukseen.

Oululaiset olivat järjestäneet hienon tapahtuman. Paikalla oli mieletön määrä ammatillista asiantuntemusta. Oli mahtavaa keskustella LO-legendojen kuten Matti Sippolan, Martti Hellströmin ja Seppo Heinosen kanssa. Oli hauska tavata opettajia ympäri Suomea.

Syy kutsuun oli, että minut oli valittu Vuoden Luokanopettajaksi 2013. Pääsin upeaan seuraan.

Perusteluina mainittiin mm. monipuolisuus ja kerhotoiminta. Toimin myös Pähkinärinteen yhteistyöryhmän, KKP - Koulu Keskellä Pähkinärinnettä, puheenjohtajana. KKP keskittyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Luokanopettajia on Suomessa n. 16 000. Jollakin pitää erottua. Pääsyy valintaan oli tietysti se, että osallistun aktiivisesti koulukeskusteluun mm. pitämällä properuskoulu.net blogia. Katson, että edustan kaikkia lähiökouluopettajia, jotka tekevät sitkeästi työtään vuodesta toiseen.

Edustan myös vantaalaista opetuskulttuuria. Vantaalla tehdään hyvää työtä ja tulosta vähemmällä rahalla kuin muualla. On pakostakin keskitytty oleelliseen. Vantaalla vallitsee koulutuksellinen tasa-arvo. Koulujen väliset erot ovat pienet.

OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen esitteli koulutuspolitiikan ajankohtaisia asioita. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi oululainen Timo Kettunen.

Kokouksessa tehtiin mediatiedote aiheesta "Kaikki lapset eivät voi hyvin". Mediassa tiedote sai hyvin huomiota kuten Vuoden Luokanopettaja 2013 julkistaminenkin.

Minun tehtäväni on vuoden aikana tuoda luokanopettajuutta esiin ja osallistua aktiivisesti koulutuspoliittisen keskusteluun.

Olen valmis. Tänään oli koko sivun juttu Iltalehdessä, minua haastateltiin myös Ylen aikaisen suorassa lähetyksessä.

Lauantai-iltana oululaiset opettajat tekivät meille hauskan tietokilpailukierroksen Oulun keskustassa. Omassa ryhmässäni oli neljä upeaa luokanopettajaladya, jotka kulkivat pitkin Oulua lyhyissä hameissaan. Joku totesi, että "reidet jäätyy", kun kylmä oli.

Karaokeravintolassa lauloimme Eero Raittisen "Vanhan holvikirkon". Esittelin ryhmän:

- Olen Vuoden Luokanopettaja ja bändini nimi on "Jäätyneet reidet".

Tuntui hyvältä. Enkeliporsas on nyt nöyrä porsas.