HS Digilehti 31.8.
Rinnakkaiskoulusta päästiin eroon
Vaikka yhtenäiseen peruskouluun siirtymisestä päätettiin jo 1960-luvulla, "tasapäistävästä" uudistuksesta kiivailtiin vielä 1970-luvulla, ja oikeastaan aina loppuvuoteen 2001 asti.
Silloin teollisuusmaiden järjestö OECD julkisti ensimmäisen Pisa-vertailun, joka teki Suomesta koulutuksen mallimaan. Juuri kaikille yhtenäistä peruskoulua on pidetty yhtenä menestyksen salaisuutena.
Virallisesti uudistus alkoi Lapista elokuussa 1972 ja eteni Helsinkiin 1977.
Oppilaitten jako kansakouluun/kansalaiskouluun ja oppikoulun kautta lukioon menijöihin jäi historiaan. Koko ikäluokka alkoi opiskella yhdessä yhdeksän vuotta aiemman neljän vuoden sijaan.
Huomenna Rovaniemellä juhlitaan 40-vuotiasta peruskoulua. Peruskoulu on jatkanut uljaasti suomalaisen kansanopetuksen perinteitä - onnea!
Olen peruskoulunopettaja. Lähdin opiskelemaan opettajaksi Jyväskylään, kun peruskoulu eteni Helsinkiin vuonna 1977. Silloin luokanopettajaksi opiskeleminen kesti kolme vuotta mikäli pysyi tahdissa. Vauhti oli melkoinen.
Itseasiassa OKL:n kurssini piti olla ensimmäinen ns. uusimuotoinen vuosikurssi, jonka olisi pitänyt valmistaa kasvatustieteen kandidaatteja ja maistereita. Tutkintoni on luokanopettajan tutkinto, mikä on hienoa, koska tutkinnon nimeen kuuluu opettaja. Monesta kasvatustieteen kandidaatista ei koskaan tullut opettajaa. Meistä kahdeksastakymmenestä aloittajasta tuli kaikista opettajia, 50 naista ja 30 miestä.
Melkein kaikki meistä opettavat yhä edelleen eri puolella Suomea. Olemme levinneet kuin papin eväät aina Vantaalta Sevettijärjelle asti.
Aloitin opettajan työt Vantaan Hiekkaharjussa vuonna 1980, kun oltiin muutama vuosi aiemmin siirrytty peruskouluun. Oppikirjat olivat silloin huonoja. Kokeilun innosta kokeiltiin vähän kaikkea. Matematiikassa opetettiin joukko-oppia, josta onneksi luovuttiin pian. Äidinkielen oppikirjat saivat opettajatkin sekaisin.
Pahinta oli tasokurssit.
Oppilaat jaettiin kielissä ja matematiikassa kolmeen eri tasoryhmään. Oppilaat, jotka halusivat tai joutuivat siihen surulliseen kuuluisaan kolmoskoriin vahvistivat toisiaan, me olemme surkeita. Kolmoskori murhasi lapsen itsetunnon.
Kesti kauan ennenkuin yläkoulut taipuivat peruskouluun lopullisesti, koska yläkoulujen opettajistot muodostettiin entisistä oppikoulun opettajista, jotka olivat tottuneet opettamaan vain sitä kansan parempaa puoliskoa. Monelle oppikoulumaikalle peruskouluun totuttautuminen oli vaikeaa. Muistan hyvin pari hyvää oparin maikkaani, joille peruskouluun siirtyminen tuotti suuri henkisiä ongelmia.
Nyt yläkoulussa on ammattitaitoisia peruskoulun aineenopettajia, jotka ovat jo hakeutuessaan ammatin pariin ymmärtäneet mihin työhön sitä ollaan menossa. Heidän kanssaan on ilo tehdä yhteistyötä.
Tietyt piirit Suomessa hakivat pitkään revanssia.
Peruskoulua ja sen saavutuksia vähäteltiin ja haikailtiin rinnakkaiskoulun perään. Pahinta tekstiä tuli Elinkeinoelämän keskusliiton edeltäjän TT:n piipusta. Olin koulutusristeilyllä, jossa puhujana oli TT:n charmantti johtaja Seppo Riski, joka totesi, että heidän kannaltaan peruskoulu on turha, mikä särähti korvaani pahasti.
TT ja muut peruskoulun nakertajat saivat täystyrmäyksen OECD:n PISA-koulutusvertailujen tulosten tullessa ilmi, suomalainen peruskoulu olikin aivan maailman huippua lähes joka tasolla. Kun vanhin tyttäreni pääsi ylioppilaaksi, juhlissa oli mukana pari saksalaista tv-yhtiötä kuvaamassa suomalaisen yleissivistävän koulujärjestelmän riemuvoittoa.
Nyt on siirrytty rohkeasti jo inkluusioon, erityisoppilaita on integroitu tavallisiin luokkiin. Toivottavasti onnistuu. Kuten lukijani tietävät, olen inkluusion suhteen ollut hyvin epäileväinen. Toimiva erityisopetuksen järjestelmä on purettu.
Myös tasa-arvon hiipumisesta on alettu huolestua. Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n mukaan vain puolet opettajista uskoo, että peruskoulu antaa samanlaiset lähtökohdat kaikille. (HS)
Olen tasan samaa mieltä.
Suomen kuntatalous on kuralla. Jotkut kunnista ovat jo pudonneet kelkasta. Kaikki oppilaat eivät saa enää yhtä hyvää opetusta kuin toiset. Opetuksen määrä ja taso riippuvat siitä, missä kunnassa lapsi asuu. Näin ei saa olla.
On taisteltava edelleen suomalaisen peruskoulun puolesta. On pidettävä huolta, että koulutuksellinen tasa-arvo säilyy ja kehittyy.
OAJ 50 v- Nippu ajatuksia
-
Terveisiä Pikku Finlandiasta. Opetusalan ammattijärjestö OAJ
järjesti tiistaina 26.9 OAJ 50 v- juhlaseminaarin. Olipa mukana nähdä monia
vanhoja AY-tuttuj...