keskiviikko 29. elokuuta 2012

Kilpailuttamalla hyvää laatua?

Lohikiusausta ja erilaisia salaatteja
HS Digilehti 29.8.

Kouluruoasta tuli hyvää ja halpaa

Kou­lu­jen ruo­ka- ja sii­vous­pal­ve­lut ovat hal­vem­pia kil­pai­lu­tet­tui­na kuin kau­pun­gin it­se tuot­ta­mi­na. Pal­ve­lui­den laa­tu on kui­ten­kin vä­hin­tään yh­tä hy­vä.

Asia sel­viää Hel­sin­gin ope­tus­lau­ta­kun­nan ope­tus­vi­ras­tol­la teet­tä­mäs­tä sel­vi­tyk­ses­tä. Hel­sin­ki on kil­pai­lut­ta­nut 17 kou­lun ja op­pi­lai­tok­sen ruoan ja sii­vouk­sen vuo­des­ta 2006 al­kaen.


Hesarin artikkelissa mainittiin, että kilpailuttamalla vuonna 2012 siivouksessa tuli säästöä 238 000 euroa. Vantaalla kilpailutetaan myös koulujen siivousta, ainakin oman kouluni siivouksen taso on varmasti laskenut.

Koulun vakituiset siivoojat saivat lähteä. Tilalla on vaihtuvia ulkomaalaisia, usein puolikielitaidottomia siivoojia, joita koulun rehtorit ja apulaisrehtorit ovat joutuneet perehdyttämään töihinsä, vaikka firmojen siivoojien perehdyttäminen ei heille edes kuulu. Siivojien työnjohto on luurannut ties missä.

Koulullani oli eilen illallakin siivojia, jotka eivät tunteneet koulun paikkoja ollenkaan.

Säästö on otettu siivojien selkänahasta, suomalaiset kortistoon, ja ulkomaalaisten siivoojien työehdot ovat niin surkeat, ettei ammattitaitoisia suomalaisia siivoojia töihin tule.

Harva tulee ajatelleeksi, kun sivistystoimi Helsingissä on säästänyt vuodessa 238 000 euroa, että jostain on revittävä rahat elämiseen poispotkituille koulujen siivoojille. On helppo laskea, ettei säästetyllä rahalla kovin monen siivoojan työttömyys- ja asumiskuluja kustanneta.

Toiminta on tyypillistä hiekkalaatikkoleikkiä, jota kunnissa nykyään harrastetaan. Kokonaisuutta ei enää ajatella, vaan ainoastaan sitä omaa hiekkalaatikkoa, pääasia on, että me säästetään. Loppujen lopuksi säästöjen haittavaikutukset lankeavat oman kunnan sosiaalitoimelle sekä valtiolle. Kokonaisuudessa otetaan persnettoa.

Ope­tus­lau­ta­kun­nan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja Eli­na Aal­tio (sd) suh­tau­tuu sil­ti kil­pai­lu­tuk­seen va­rauk­sel­la. "Ha­luai­sin tie­tää, mil­lai­sil­la eh­doil­la työ­tä teh­dään, et­tei käy niin, et­tä kau­pun­gil­le tu­lee sääs­tö­jä, mut­ta työn­te­ki­jöi­tä on riis­tet­ty", Aal­tio sa­noo. (HS)

Niin minäkin haluaisin tietää. Kummallista on, että kunnat ostajina eivät tiedä, mitä ostavat. Käytetään härskisti halpatyövoimaa miettimättä nokkaa pitemmälle. Väitän, että kyse ei ole tiedonpuutteesta, vaan jostain aivan muusta.

Reh­to­ri Mat­ti Ki­vi­mäen mie­les­tä on käyt­tä­jän kan­nal­ta ihan sa­ma, ku­ka ruo­ka­pal­ve­lut tuot­taa. "­Kil­pai­lu­tuk­ses­sa on tar­kat ku­vauk­set ruoas­ta, ei­kä pal­ve­lun tuot­ta­jal­la ole hir­veäs­ti pe­li­va­raa­", Ki­vi­mä­ki to­teaa. (HS)

Käyttäjän kannalta on sama, kuka ruokapalvelut tuottaa?

Perinteisessä mallissa kaikki koulun työntekijät, talonmiehet, vahtimestarit, siivoojat, emännät, olivat kuin opettajat, paikkaeläimiä, töissä vuodesta toiseen samassa työpisteessä. Oppilaat tunsivat heidät ja he tunsivat oppilaat.

Koulun koko henkilökunta kasvatti koulun lapsia.

Talonmies ojensi niskuroivia poikia jopa iltaisin, koska talkkarin asunto oli koulun yhteydessä. Siivojat neuvoivat kuinka jalat pyyhitään sisään tullessa tai kuinka vessat pidetään siisteinä. Koulun ruokalan henkilökunta opasti ruokalakäyttäytymistä ja ruokailutapoja siinä missä koulun maikatkin.

Nyt koulusta toiseen hilppaa eri firmojen työntekijöitä miten sattuu ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Kukaan ei tunne kohta ketään nimeltä, osa vaihtuvista työntekijöistä ei osaa edes suomen kieltä.
Ope­tus­lau­ta­kun­nan pu­heen­joh­ta­ja Pia Pa­ka­ri­nen (kok) kan­nat­taa kil­pai­lu­tuk­sen laa­jen­ta­mis­ta pik­ku­hil­jaa kaik­kiin kou­lui­hin.
En epäile yhtään. Pia Pakarinen on Kokoomuksesta.
Ruo­ka­pal­ve­lu­pääl­lik­kö Ai­ri Rin­ta­mä­ki ope­tus­vi­ras­tos­ta ker­too, et­tä hen­ki­lös­tös­tä huo­len pi­tä­mi­nen ja vas­tuul­li­nen lii­ke­toi­min­ta ovat yk­si laa­dun ver­tai­lu­pe­rus­teis­ta. (HS)
Henkilöstöstä huolen pitäminen? Vastuullinen liiketoiminta?

Hesarin artikkelissa esiteltiin esimerkikoulun päivän lounasta, puuroa ja mehukeittoa.
Koulussamme, jossa on vielä toistaiseksi koulun oma keittiö, ruokalistassa tänään oli maittavaa lohikiusausta, jäävuori-omena-tomaatti-appelsiini-hernesalaattia ja punajuuri- ja porkkanasuikaleita ja parsakaalia. Ruoka maittui sekä oppilaille että opettajille.

Hyvin toimii perinteinen ruokailupalvelumallikin, ja millä hinnalla! Vantaalla on yksi Suomen halvimmista, ellei halvin, koululounaan yksikköhinta.

2 kommenttia:

  1. Niin juuri näin. Hyvä Iso A!

    VastaaPoista
  2. Kouluruokatietopankki31. elokuuta 2012 klo 6.28

    Nämä elävästä koulupäivästä kertovat kuvaukset aikuisen kertomana ovat arvokasta luettavaa itse kullekin kun arvioi kenen säästöohjelmaa seuraavat neljä vuotta aikoo noudattaa.

    Opetushallituksen uutiskirje kesäkuussa 2012: "Jotta kouluruokailusta saataisiin irti koko sen potentiaalinen hyöty, täytyy kehittää sekä kouluruokailun ohjausta että koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Huomio pitää kiinnittää aterioinnin arvostukseen ja sen asemaan koulun toimintakulttuurissa aina esiopetuksesta opinpolun loppuun saakka. Myös koulun henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä on kehitettävä; koulussa kaikki aikuiset kasvattavat, eikä ruokapalvelussa piileviä resursseja pidä jättää huomiotta." http://www.oph.fi/ajankohtaista/spektri-lehti/102/0/kouluruokailu_2020_kaikki_syo

    Nämä laajemmat visiot kouluruokailun kehittämisestä eivät tavoita kuntatasoa? Vaihtuvuus ruokapalveluhenkilökunnassa ei varmasti tuo esiin piileviä resursseja kasvattajana. Kasvattajan rooliin rohkaiseminen koulutuksella ehkä.

    Puurot ja mehukeitot tasapainottavat varmasti ruokalistan budjettia, mutta ovat myös ympäristönäkökulma. Lähiaikoina on uutisoitu meidän lainaavan loppuvuoden tulevien sukupolvien luonnonvaroja. Lihan kasvattaminen vie enemmän luonnonvaroja kuin viljan.

    Katsokaapa Uutiset 2040 kouluruokailusta http://www.youtube.com/watch?v=M_l3x-M7SOk

    Ravitsemuksellista vajetta puuropäivästä ei tule jos syötiin myös tarjottu maito, salaatti, leipä ja levite. Se seuraavan päivän lohikiusaus täydentää vielä lisää.

    VastaaPoista