Lohikiusausta ja erilaisia salaatteja
HS Digilehti 29.8.Kouluruoasta tuli hyvää ja halpaa
Koulujen ruoka- ja siivouspalvelut ovat halvempia kilpailutettuina kuin kaupungin itse tuottamina. Palveluiden laatu on kuitenkin vähintään yhtä hyvä.
Asia selviää Helsingin opetuslautakunnan opetusvirastolla teettämästä selvityksestä. Helsinki on kilpailuttanut 17 koulun ja oppilaitoksen ruoan ja siivouksen vuodesta 2006 alkaen.
Hesarin artikkelissa mainittiin, että kilpailuttamalla vuonna 2012 siivouksessa tuli säästöä 238 000 euroa. Vantaalla kilpailutetaan myös koulujen siivousta, ainakin oman kouluni siivouksen taso on varmasti laskenut.
Koulun vakituiset siivoojat saivat lähteä. Tilalla on vaihtuvia ulkomaalaisia, usein puolikielitaidottomia siivoojia, joita koulun rehtorit ja apulaisrehtorit ovat joutuneet perehdyttämään töihinsä, vaikka firmojen siivoojien perehdyttäminen ei heille edes kuulu. Siivojien työnjohto on luurannut ties missä.
Koulullani oli eilen illallakin siivojia, jotka eivät tunteneet koulun paikkoja ollenkaan.
Säästö on otettu siivojien selkänahasta, suomalaiset kortistoon, ja ulkomaalaisten siivoojien työehdot ovat niin surkeat, ettei ammattitaitoisia suomalaisia siivoojia töihin tule.
Harva tulee ajatelleeksi, kun sivistystoimi Helsingissä on säästänyt vuodessa 238 000 euroa, että jostain on revittävä rahat elämiseen poispotkituille koulujen siivoojille. On helppo laskea, ettei säästetyllä rahalla kovin monen siivoojan työttömyys- ja asumiskuluja kustanneta.
Toiminta on tyypillistä hiekkalaatikkoleikkiä, jota kunnissa nykyään harrastetaan. Kokonaisuutta ei enää ajatella, vaan ainoastaan sitä omaa hiekkalaatikkoa, pääasia on, että me säästetään. Loppujen lopuksi säästöjen haittavaikutukset lankeavat oman kunnan sosiaalitoimelle sekä valtiolle. Kokonaisuudessa otetaan persnettoa.
Opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Elina Aaltio (sd) suhtautuu silti kilpailutukseen varauksella. "Haluaisin tietää, millaisilla ehdoilla työtä tehdään, ettei käy niin, että kaupungille tulee säästöjä, mutta työntekijöitä on riistetty", Aaltio sanoo. (HS)
Niin minäkin haluaisin tietää. Kummallista on, että kunnat ostajina eivät tiedä, mitä ostavat. Käytetään härskisti halpatyövoimaa miettimättä nokkaa pitemmälle. Väitän, että kyse ei ole tiedonpuutteesta, vaan jostain aivan muusta.
Rehtori Matti Kivimäen mielestä on käyttäjän kannalta ihan sama, kuka ruokapalvelut tuottaa. "Kilpailutuksessa on tarkat kuvaukset ruoasta, eikä palvelun tuottajalla ole hirveästi pelivaraa", Kivimäki toteaa. (HS)
Käyttäjän kannalta on sama, kuka ruokapalvelut tuottaa?
Perinteisessä mallissa kaikki koulun työntekijät, talonmiehet, vahtimestarit, siivoojat, emännät, olivat kuin opettajat, paikkaeläimiä, töissä vuodesta toiseen samassa työpisteessä. Oppilaat tunsivat heidät ja he tunsivat oppilaat.
Koulun koko henkilökunta kasvatti koulun lapsia.
Talonmies ojensi niskuroivia poikia jopa iltaisin, koska talkkarin asunto oli koulun yhteydessä. Siivojat neuvoivat kuinka jalat pyyhitään sisään tullessa tai kuinka vessat pidetään siisteinä. Koulun ruokalan henkilökunta opasti ruokalakäyttäytymistä ja ruokailutapoja siinä missä koulun maikatkin.
Nyt koulusta toiseen hilppaa eri firmojen työntekijöitä miten sattuu ja työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Kukaan ei tunne kohta ketään nimeltä, osa vaihtuvista työntekijöistä ei osaa edes suomen kieltä.
Opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen (kok) kannattaa kilpailutuksen laajentamista pikkuhiljaa kaikkiin kouluihin.
En epäile yhtään. Pia Pakarinen on Kokoomuksesta.
Ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki opetusvirastosta kertoo, että henkilöstöstä huolen pitäminen ja vastuullinen liiketoiminta ovat yksi laadun vertailuperusteista. (HS)
Henkilöstöstä huolen pitäminen? Vastuullinen liiketoiminta?
Hesarin artikkelissa esiteltiin esimerkikoulun päivän lounasta, puuroa ja mehukeittoa.
Hesarin artikkelissa esiteltiin esimerkikoulun päivän lounasta, puuroa ja mehukeittoa.
Koulussamme, jossa on vielä toistaiseksi koulun oma keittiö, ruokalistassa tänään oli maittavaa lohikiusausta, jäävuori-omena-tomaatti-appelsiini-hernesalaattia ja punajuuri- ja porkkanasuikaleita ja parsakaalia. Ruoka maittui sekä oppilaille että opettajille.
Hyvin toimii perinteinen ruokailupalvelumallikin, ja millä hinnalla! Vantaalla on yksi Suomen halvimmista, ellei halvin, koululounaan yksikköhinta.
Hyvin toimii perinteinen ruokailupalvelumallikin, ja millä hinnalla! Vantaalla on yksi Suomen halvimmista, ellei halvin, koululounaan yksikköhinta.
Niin juuri näin. Hyvä Iso A!
VastaaPoistaNämä elävästä koulupäivästä kertovat kuvaukset aikuisen kertomana ovat arvokasta luettavaa itse kullekin kun arvioi kenen säästöohjelmaa seuraavat neljä vuotta aikoo noudattaa.
VastaaPoistaOpetushallituksen uutiskirje kesäkuussa 2012: "Jotta kouluruokailusta saataisiin irti koko sen potentiaalinen hyöty, täytyy kehittää sekä kouluruokailun ohjausta että koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Huomio pitää kiinnittää aterioinnin arvostukseen ja sen asemaan koulun toimintakulttuurissa aina esiopetuksesta opinpolun loppuun saakka. Myös koulun henkilöstöryhmien välistä yhteistyötä on kehitettävä; koulussa kaikki aikuiset kasvattavat, eikä ruokapalvelussa piileviä resursseja pidä jättää huomiotta." http://www.oph.fi/ajankohtaista/spektri-lehti/102/0/kouluruokailu_2020_kaikki_syo
Nämä laajemmat visiot kouluruokailun kehittämisestä eivät tavoita kuntatasoa? Vaihtuvuus ruokapalveluhenkilökunnassa ei varmasti tuo esiin piileviä resursseja kasvattajana. Kasvattajan rooliin rohkaiseminen koulutuksella ehkä.
Puurot ja mehukeitot tasapainottavat varmasti ruokalistan budjettia, mutta ovat myös ympäristönäkökulma. Lähiaikoina on uutisoitu meidän lainaavan loppuvuoden tulevien sukupolvien luonnonvaroja. Lihan kasvattaminen vie enemmän luonnonvaroja kuin viljan.
Katsokaapa Uutiset 2040 kouluruokailusta http://www.youtube.com/watch?v=M_l3x-M7SOk
Ravitsemuksellista vajetta puuropäivästä ei tule jos syötiin myös tarjottu maito, salaatti, leipä ja levite. Se seuraavan päivän lohikiusaus täydentää vielä lisää.