perjantai 17. elokuuta 2012

Yläkoulun kurssit unholaan?

Yle 16.8.

Kajaani sanoi hyvästit vaihtuville lukujärjestyksille

Kajaanin kaupunki teki, kuten moni muukin kunta, eli päätti heittää kerralla romukoppaan monta kertaa vuodessa vaihtuvat lukujärjestykset yläkoulussa. Ajatus on, että yhden työjärjestyksen mallissa asiat eivät enää kasaudu eivätkä pääse myöskään unohtumaan pitkien taukojen takia. Esimerkiksi kieliä päästään oppimaan tasaisella tahdilla. Taustalla oli tosin niinkin arkinen lähtökohta kuin säästöt koulukyydityksissä, sanoo sivistysjohtaja Mikko Saari.
- Kajaanille kuljetukset ovat erittäin haastava tekijä. Kaupunki on laaja ja lähes 800 lasta on koulukuljetusten piirissä. Osa kulkee osan matkasta bussilla ja osan taksilla. Kurssimuotoisessa järjestelmässä kuljetukset jouduttiin suunnittelemaan jopa kuusi kertaa lukuvuodessa.
Kajaani ei kysynyt mallia yhteen työjärjestykseen siirtymisestä keneltäkään, sillä kunnat voivat itse päättää asiasta.
Olen ollut aina sitä mieltä, että kaikki yläkoululaiset eivät ole kypsiä kurssimuotoiseen opiskeluun, varsinkin suuri osa pojista. Mielestäni nyt on aika palata laajemminkin yhden lukujärjestyksen malliin, kun ollaan vahvasti siirtymässä inkluusioon eli erityisoppilaita aletaan integroida tavallisiin luokkiin myös yläkoulussa. Erityisoppilaille säännöllisyys on yleensä hyvästä. Eheä oppiminen sopii heille hyvin.
Tutustuin kurssimuotoiseen opiskeluun omien lasteni kautta. Silloin käytettiin viittä kurssijaksoa per vuosi. Ensimmäinen huomioni kiinnittyi ruotsin kielen opiskeluun, seiskalla oli vain yksi kurssi ruotsia keväällä. Tavallaan ruotsin kielen opiskelussa hukattiin lähes  kokonainen lukuvuosi. Kielten opiskelu vaatii säännöllisyyttä. Pitkät opiskelutauot eivät ole hyvästä, asioita tuppaa unohtumaan.
Toisaalta koko yläkoulun uskonto käsiteltiin kurssissa tai parissa. Harva oppilas pystyy omaksumaan paljon asioita niin lyhyessä ajassa. Tieto jää helposti vain lyhytaikaiseen muistiin. Monien asioiden oppiminen vaatii aikaa, kypsymistä. Pitää myös kerrata.
Taito- ja taideaineissa kurssimuotoisuudessa ei tietenkään ole järjen häivää. Ylipäätään on outoa, että murrosikäinen lapsi laitetaan valitsemaan opiskelemiaan oppiaineita. Kyllä kaikkien pitää päästä opiskelemaan musiikkia ja kuvataidetta läpi peruskoulun. Liikunnan kurssimuotoisuus on suorastaan älytöntä.
Usein oppilaille tuli lukujärjestyssudenkuoppia, joskus oppilaalla oli aivan lyhyt päivä, loppu röhnittiin missä sattuu, joskus painettiin niska limassa. Koejaksot ajoittuivat jakson loppuun.
Pitää myös muistaa, että jotkut seiskaluokan kurssien numerot jäävät päättötodistukseen. Jos oppilas sählää murrosiän kuohuntavaiheessa, ei numeroa voi enää nostaa. Kävin vanhaa oppikoulua, jossa noudatettiin pysyvää lukujärjestystä. Moni poika sähläsi opparin kolmannella ja neljännellä (nyk. 7 ja 8) minkä jaloistaan kerkesi. Päätä ei juuri käytetty. Keskikoulun viimeisellä luokalla pojilla oli mahdollisuus tehdä oikaisuliike ja päästä vielä hilkulla lukioon. Nykyään taitaa olla niin, että päättöjaksoja painotetaan niin, että jonkinlainen paikkoheiton mahdollisuus säilytetään.
Jotkut oppilaat eivät hallitse kurssimuotoista opiskelua edes lukiossa.

Oman alueeni yläkoulussa Hämeenkylän koulussa käytetään neljän jakson mallia. Neljän jakson lukuvuosi tuntuu loogisemmalta kuin viiden jakson lukuvuosi.

2 kommenttia:

  1. Meidän yläasteella (Pohjois-Uusimaa) siirryttiin 5:stä jaksosta kahteen "jaksoon" 10 vuotta sitten! Onnellinen päätös kaiken kaikkiaan. Edistys voi olla joskus sitä, että otetaan pari askelta taaksepäin.

    VastaaPoista
  2. Totta toinen puoli, vaan se toinen puolisko edellyttää tuumaamista. Mikäli esim. mainitsemaasi ruotsia on vuodessa yksi vuosiviikkotunti, tarkoittaa se yhden lukujärjestyksen mallissa sitä yhtä tuntia viikossa läpi vuoden. Toki nuo tunnit jatkuvat joka viikko, mutta kyllä yksi tunti on silloin aika kaukana toisestaan. Mikäli niitä on kurssitetussa lukujärjestyksessä 4-5 tuntia viikossa, päästään asioiden käsittelyssä oman näkemykseni mukaan syvemmälle. Edellisen päälle on silloin parempi rakentaa, voidaan käyttää kaksoistuntejakin. Mutta sitä en osaa sanoa, kummalla tavalla oppien jää pitkällä aikavälillä enemmän mieleen. Se olisi asia, joka olisi tutkimisen arvoinen. Ja sitten on on tietysti myös selvä, ettei pakollisia kotitalouksia ja liikuntoja kurssiteta. Ne on hajautettu koko vuoden läpi, oppiaineesta riippuen 2-3 tuntia viikossa.

    Terveisin naapuriyläkoulun reksi Pasi Majasaari

    VastaaPoista