Uutta oppimisympäristöä etsimässä 4. - Rajatorpan koulu

Rajatorpan koulu eli Rajis on Lounais-Vantaan toiseksi vanhin koulu. Kun Rajatorpan koulun 1960-luvulla rakennettu päärakennus purettiin, tilalle rakennettiin uusi.

Rakennuskohde oli Vantaan kouluista ensimmäinen ns. allianssimallilla rakennettu koulu. Koulua suunnittelivat arkkitehtitoimistot Frondelius, Keppo ja Salmenperä sekä Rudanko ja Kankkunen, rakentaja NCC sekä Vantaan kaupunki, jota edusti kokenut vantaalainen koulumies Eero Väätäinen.

Kuten Vantaalla lähes aina, kun uusi koulu on valmis, se heti on liian pieni. Vantaan koulujen tilaohjelman mukaan kaikki koulun tilat ovat opetustilaa, käytävät ja portaiden alustat sekä ruokatilat, joten luokkahuoneet ovat jääneet pieniksi. Rajiksessakin heti kärkeen on yksi ns. kiertävä luokka, mikä on huono asia. Jokaisella alakoulun luokalla pitää aina olla oma kotiluokkansa.

Vantaan uudet koulut ovat kengättömiä kouluja, sisääntuloaulassa on tilat vaatteille ja kengille. Nyt lapset ovat jo tottuneet käytäntöön, joten aula on huomattavasti siistimpi kuin kuvassa.

Sisäulkoseinien betoni on jätetty näkyviin rakennusmiesten lyijykynämerkintöineen kaikkineen, harmaa betoniseinä on yllättävän kaunis.

Heti sisääntuloaulan jälkeen aukeaa laaja keskushalli, jossa on ruokala ja näyttämö sekä isot portaat toiseen kerrokseen. Näyttämö ei sijaitse liikuntasalissa, mikä on hieno ratkaisu. Liikuntatunnit ja salin iltakäyttö toimivat läpi vuoden häiriintymättä. Keskusaulan akustiikka on hyvä, ruokailu on miellyttävää.

Keskusaulan seinälle on tehty komea seinämaalaus lasten toiveiden mukaisesti, portaat toimivat myös istumatilana.

Tila ylätasanteelta kuvattuna

Seinämaalaus kokonaisuudessaan

Yläntasanteella sijaitsee ahkerasti käytetty kirjastonurkkaus, josta on suora yhteys keskusaulaan. Tila olisi pitänyt eristää keskusaulasta lasiseinällä, keskusaulan äänet voivat joskus häiritä joitakin oppilaita.

Ylätasanteen opiskelutila, jossa lapset voivat lukea kirjaston kirjoja tai työskennellä tietokoneidensa kanssa.

Normiopetustilat koostuvat soluista, opetustilat ovat avoimia, erotettu verhoilla tai lasiseinillä. Tässä tilassa on kolme aluetta ja pienopetustila. Solu on tarkoitettu kolmelle perusopetusryhmälle, oppilaita solussa taitaa olla jonkin verran yli 60.

Tiloissa on pehmeitä kalusteita sekä työpöytiä työtuoleineen. Oppilailla on seinillä omat säilytyslokerikkonsa. 

Ihmetyttää, miksei voi suunnitella uuden oppimiskäsityksen mukaisia oppilaiden työpöytiä, joissa on jokaiselle oppilaalle oma säilytystilansa. Tavaroiden edestakainen raijaaminen säilytyslokerikoista työpisteisiin ja takaisin vie paljon ylimääräistä aikaa sekä aiheuttaa aivan turhaa hälyä.

Solun työpöytätila on toimiva, tekniikka on aivan mahtavaa uusine valkotauluineen ja heittimineen sekä isoine monitoreineen. Tosin opettajien työpisteet ovat liian pieniä.

Solun pienopetustila on eristetty lasiseinin.

Lukusoppi on piilotettu seinään. Kun romaaneja luetaan, moni lapsi haluaa suojaisaan soppeen.

Työpöydät ovat vankkoja ja niitä on helppo siirrellä, koska toisessa pöydän jalkaparissa on rullat. Työistuimet ovat toimivia ja mukavia ja helposti liikuteltavia ja säädeltäviä.

Pyöreistä palasista koottu sohvanurkkaus on myös suosittu lukupaikka, tarpeen tullen paloja voi asetella eri asetelmiin.

Tilojen erottelijana lasiseinä toimii mainiosti, se antaa avaruutta sekä eristää ääntä hyvin. 

Verhot on erittäin huono ratkaisu akustiikan kannalta. Lisäksi verhot tekevät tiloista ahdistavan tunkkaisia, ja tietenkin lapset roikkuvat niissä tai kurkkivat niiden takaa.

Lattiapinnoitteet vaihtelevat, paljon kulutusta vaativissa tiloissa on muoviset kokolattiamatot, ks oranssi. Muuten käytetään akustisesti hyviä ja jaloille mukavia tekstiilikokolattiamattoja, joita on helppo puhdistaa toisin kuin 1970-luvun kokolattiamattoja. Fiilis on hyvin kodinomainen ja lämmin.

Liikuntasali on liian pieni. Isoihin kaupunkeihin pitäisi rakentaa vain kunnollisen kokoisia saleja, esim. Vantaalla urheiluseurojen tarpeisiin kaupungissa on liian vähän tilaa. 

Rajatorpan koulun opettajat ovat tyytyväisiä saliin, sillä vanhan, puretun koulun päärakennuksen sali oli vieläkin pienempi kuin nykyinen sali. Lattiapinnoiteena on pehmeähkö muovi, joka toimii liikuntatunneilla hyvin.

Kuten lähes joka koulussa liikuntasalin välinevarasto on auttamattoman liian pieni, vain perusliikuntavälineet mahtuvat ja niiden liikutteleminen ja paikoilleen asetteleminen ei ole aina mutkatonta.

Teknisen käsityön (nyk. käytetään naurettavaa kovan käsityön tila) on käsittämättömän pieni, mieleen tulee joku pienen vanhan kyläkoulun teknisen käsityön luokka. Tilassa on neljän oppilaan veistopenkit, väleissä on ahdasta.

Konetila on erittäin pieni, eikä sitä ole eristetty oppilaiden työtilasta millään tavalla, mikä on iso suunnitteluvirhe. Kun kysyin asiaa suunnittelijoilta, minulle vastattiin, että saadaanhan ne koneet aina nappia painamalla kiinni.

* * *

Rajatorpan koulun päärakennus on Vantaan ensimmäinen ns. uuden oppimiskäsityksen mukaan suunniteltu kokonaan uusi koulurakennus. 

Kokonaisuudessaan Rajiksen uudisrakennus on erittäin viihtyisä, tilat ovat pääosin toimivia, liikkuminen paikasta toiseen on melko helppoa. Parissa tilassa opetustila ja käytävätila ovat samaa tilaa, mikä joskus voi aiheuttaa turhaa hälyä. 

Neliömetrejä on aivan liian vähän.

Annan Rajiksen uudisrakennukselle arvosanan 8 ja puoli. 

Harmittaa, kun suunnittelussa ei voitu ottaa oppia Hämeenkylän koulun parista väistövuodesta Sanomalassa. Hämeenkylän koulun opettajat kirjasivat kaikki avoimen oppimistilan tuomat ongelmat, ja opettajien kokemuksia hyödynnettiin Hämeenkylän yhtenäiskoulua  suunniteltaessa.

Lyhyesti uusien koulujen suunnittelijoille:

1. alakouluihin luokille omat luokat

2. ei täysin avoimia tiloja, ei väliverhoja, vaan helposti avattavia ja akustisesti hyviä lasiseiniä

3. neliömetrejä riittävästi

Seuraavassa Uutta oppimisympäristöä etsimässä -blogikirjoitussarjassa onkin vuorossa Hämeenkylän koulu.

Uutta oppimisympäristöä etsimässä 1.

Aloitan sarjan, jossa kerron kerron Lounais-Vantaan uusista kouluratkaisuista. Teen tarinaa kuvien avulla, näkökulma on kokeneen luokanopettajan. Opetuskokemusta on 40 vuotta.

Valitsin uutta oppimisympäristöä kuvaamaan kokolattiamaton, koska melkein kaikkiin uusien oppimisympäristöjen mukaisiin uusiin kouluihin asennetaan kokolattiamattoja.  Julistan ne uuden oppimisympäristöjen symboliksi.

Lähtökohta

Kuten valistuneet lukijani tietävät, olen ollut eläkkeellä viidettä vuotta. Koska en malta päivisin kotona löhöillä, kiertelen säännöllisesti sijaisena lähikouluissa keskinmäärin neljä päivää per viikko. Koulujen on sijaittava polkupyörämatkan päässä. Kouluissa kiertely on ollut hyvin avartavaa. On ollut hyvin hauskaa tutustua lähikouluihin ja niiden opettajiin. 

Olen sijaistanut luokanopettajia, laaja-alaisia erityisopettajia, erityisluokanopettajia, valmistavien luokkien opettajia, kieli- ja musiikkiluokkien opettajia sekä yläkoulun aineenopettajia kuten äidinkieli, kielet, historia ja yhteiskuntaoppi, biologia- ja maantieto, kuvataide, käsityö, liikunta- ja terveysoppi ja oppilaanohjaus. Erityisen hauskaa on ollut valmistavilla luokilla, sillä niissä homma on sitä ehtaa, opetetaan ja painitaan perusasioiden parissa, opitaan puolin ja toisin kaiken maailman asioita.

Lounais-Vantaalla (= Myyrmäen suuralue), missä asun, on koulurakennuksia purettu ja rakennettu uusia tilalle tai sitten on peruskorjattu vanhoja koulurakennuksia. Monen vantaalaiskoulun tie on tullut elinkaarensa päähän. 1970-80 -luvuilla rakennettiin vauhdilla kouluja, kun Vantaa kasvoi rajusti. Muistan hyvin, kun silloin todettiin, että silloisten uusien koulurakennusten eliniäksi ajateltiin noin 40 vuotta.

Lounais-Vantaan koulurakennuksia, joita on purettu lähinnä homeen takia ovat Hämeenkylän, Laajavuoren, Myllymäen, Variston ja Rajatorpan koulut sekä Uomarinteen koulun pikkukoulu. Pian puretaan Vantaankosken koulu ja Myyrmäen Varia, iso ammattioppilaitos, joka siirtyy Kehäradan Vehkalan aseman viereen. Homekouluprosessit ovat olleet ikäviä ja joissakin tapauksissa pitkiä. Homeen takia moni alueen tuttu opettaja on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle, ja oma poikani joutui muutaman kuukauden ajaksi sänkypotilaaksi homeen takia.

Uusia koulurakennuksia ovat siis Hämeenkylän ja Rajatorpan koulut sekä Uomarinteen koulun laajennusosa. Purettavan Myyrmäen Varian tontille tullaan rakentamaan uusi Ojahaan peruskoulu, koska sekä Kaivokselan että Uomarinteen koulut ovat jo täynnä oppilaita.

Isoja peruskorjauksia on tehty Martinlaakson, Uomarinteen ja Pähkinärinteen kouluissa, Vaskivuoren lukiossa sekä Rajatorpan koulun vanhassa ns. museokoulussa. Kohta tullaan peruskorjaamaan Kaivokselan, Kivimäen ja Kilterin koulut. Kaivokselan kouluun tehdään myös iso laajennusosa. Isoja osakorjauksia on tehty Askiston koulussa

Alueen koulujen yhtäkään koulukiveä ei ole jätetty kääntämättä tai lähiaikoina ei jätetä kääntämättä. Tuomelan koulu hylättiin, oppilaat siirtyivät Hämeenkylän kouluun ja koulurakennus odottaa vuokraajaansa.

Helsingin Sanomien painotalon vieressä oleva toimistotalo Sanomala on toiminut Hämeenkylän koulun väistötilana ja toimii lähitulevaisuudessa ainakin Kilterin ja Kivimäen koulujen väistötilana. Sanomalan tontille on rakennettu liikuntahalli.

Vantaa on rakentanut Hämeenkylän ja Rajatorpan koulut ns. allianssimallilla = Vantaan kaupunki + arkkitehdit + rakentaja NCC. Suunnittelun on tehnyt yhteenliittymä Arkkitehdit Rudanko+Kankkunen ja Arkkitehdit Frondelius+Keppo+Salmenperä. Allianssin Vantaan nokkamies on ollut kokenut vantaalainen rehtori Eero Väätäinen.

Tarkoitus on ollut, että suunnittelussa kokemuksia otetaan jatkuvasti huomioon. On kuunneltu myös koulun opettajia, oppilaita ja oppilaiden vanhempia sekä alueen muita toimijoita.

Vantaan kouluissa aloitettiin muutamia vuosia sitten ns. tilaohjelma, Hevoshaan ja Tuomelan koulut lopetettiin ja oppilaat lähetettiin naapurikouluihin. Ajateltiin, että jokaisessa koulussa kaikki liikenevä tila on oppimistilaa kuten käytävät ja ruokasalit. Tavoitteena oli rahan säästäminen, mikä näkyy jonkin verran myös uusissa kouluissa. Neliömetrejä olisi voinut tulla uusiin kouluihin lisää, Hämeenkylän kouluun jäi rakentamatta koulun haluama kuntosali.

Kun uusia kouluja alettiin rakentaa, tavoitteena oli aito uusi oppimisympäristö. 

Tavallaan oli onni, kun vanha Hämeenkylän yläkoulun rakennus homehtui ja lanattiin maan tasalle. Hämeenkylän koulun väistökoulu Sanomala toimi ikään kuin koelaboratoriona. Saadut opit hyödynnettiin uutta Hämeenkylän koulua suunniteltaessa, opettajat olivat todella ahkerasti mukana suunnittelutalkoissa.