What's up Whatsapp?

2.10. Yle

Nuoret käyttävät Whatsappia eri tavalla kuin aikuiset

Pikaviestipalvelu Whatsapp on kasvanut nuorten suosituimmaksi sosiaalisen median kanavaksi. Samalla kiusaaminen on yleistynyt. Esimerkiksi ryhmäkeskusteluihin saatetaan liittää osallistujia vasten heidän tahtoaan.

Suurin osa aikuisista käyttää pikaviestipalvelua Whatsappia tekstiviestien, videoiden ja kuvien lähettämiseen ystäville. Sen sijaan nuorista Whatsapp on yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista muun muassa siksi, että sen avulla voi keskustella myös tuntemattomien kanssa. Moni nuori kuuluu kymmeniin ryhmäkeskusteluihin, ja Whatsapp-viestejä voi päivän aikana tulla jopa tuhansia.


Tamperelainen Irina hämmästyi löydettyään puhelimensa Whatsapp-sovelluksesta englanninkielisen, seksiä käsittelevän ryhmäkeskustelun.


– Sieltä rupesi tulemaan tervehdysviestejä ulkomaalaisista numeroista. Kun poistuin ryhmästä, alkoi tulla privaattiviestejä yksittäisiltä henkilöiltä. Yhden numeron kartoitin, ja se tuli Syyriasta asti.


Nettipoliisi saa nuorilta usein yhteydenottoja Whatsappiin liittyvistä kiusaamistapauksista.


– Yleisimmät rikosnimikkeet ovat kunnianloukkaus, yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen ja laiton uhkaus, sanoo nettipoliisi Jarno Saarinen.




Vaikka lapset käyttävät Whatsappia, harva tietää, että sovelluksen ikäraja on 16 vuotta. Aikuisten suosiman Facebookin ikäraja on 13 vuotta. Ikärajat ovat muodollisia, koska nettipalveluilla ei ole mitään tepsivää keinoa varmistaa lapsen ikää.

Jos ikä varmistettaisiin esim. luottokortilla, alle 18-vuotiaat suljettaisiin pois ko. palveluista. 

Kaikki lapset, jotka ovat Whatsappissa, valehtelevat ikänsä. Lapset opetetaan valehtelemaan.

Hyvin harva aikuinen on samoissa sosiaalisen median kanavissa kuin lapset. Itse liityin, Whatsappiin heti, kun se tuli yleiseksi, mutta koin, että sovellus on vain uusi tekstiviestisovellus. Omaan datapakettiini kuuluu ilmaiset tekstiviestit, joten en käytä Whatssappia ollenkaan.

Oikeastaan kaikki nuoret, jo alakoulun 5.-6. luokkalaiset, kuuluvat Whatsappiin. Vapaa-aikoina, yölläkin, puhelimet piippailevat, kun ryhmäkeskustelut pörräävät.

Oikein käytettynä Whatsapp on hyödyllinen sovellus. Esim. urheilujoukkueen valmentaja saavuttaa pelaajansa hetkessä. Voidaan ilmoittaa, että harjoitussali on vaihtunut tai, että harkoissa harrastetaankin ulkoliikuntaa ja sadevehkeet on otettava mukaan. Urheileva lapsi voi sovelluksen kautta ilmoittaa valmentajalleen, että on tullut kipeäksi ja jää treeneistä pois.

Ikävä kyllä kaikkea voi käyttää väärin. 

Kouluissa on tullut ilmi Whatsapp-ryhmäkiusaamistapauksia, jotka ovat erittän raakoja. Puhutaan porukalla pahaa. Otetaan kännykällä salaa kuvia ja laitetaan niitä Whatsappiin. Voidaan jopa manipuloida kuvia.

Vaikka kiusattu hylkää Whatsappin, kiusaaminen jatkaa omaa elämäänsä. Kiusattu on käytännössä täysin puolustuskyvytön.

Kodit ja koulut ovat ymmällään. Kiusaamiseen on vaikea, lähes mahdoton puuttua. Kiusaaminen voi olla täysin anonyymia, ryhmiin voi liittyä uusia, täysin tuntemattomia jäseniä.

Ainoa keino tässäkin tapauksessa on ennaltaehkäisy. Kodeissa vanhempien on juteltava asioista niiden oikeilla nimillään, tutustuttava Whatsappiin ja muihin lasten suosimiin sosiaalisen median kanaviin. 

Vanhemmat voisivat olla mukana samoissa somekanavissa kuin lapsensakin. Pyytää omat muksut kavereikseen. Kannattaa kuitenkin pitää Whatsapp hiljaisella, se jatkuva piippailu voi tehdä ihmisen hermoheikiksi.

Kiusaaminen on siirtynyt koulun ulkopuolelle

Yle 26.3.

Sosiaalinen media on uusi keino koulukiusaamiselle

Koti, koulu ja kaverit kuuluvat nuoren keskeisiin sosiaalisiin ympäristöihin. Nykyään myös sosiaalisella medialla voi olla suuri merkitys nuoren elämässä. Professori Kaisa Aunola Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta kertoo, että tuoreissa tutkimuksissa on havaittu etenkin nuorten tyttöjen itsetunnon heikkenemistä.

Koulukiusaaminen on tiedetty merkittäväksi tekijäksi nuoren itsetunnon alentajana jo pitkään. Koulukiusaamista on tuotu esille ja siihen on pyritty puuttumaan. Aunolan mukaan uudet kiusaamisen keinot eivät poista vanhoja. 

- En usko, että koulukiusaaminen on väistymässä, päinvastoin. Sosiaalinen media on uusi keino, jonka avulla koulukiusaamista voi harrastaa. Voidaan tehdä epäsuoraa kiusaamista, joka ei niin aikuisille näyttäydy.

- Esimerkiksi kuvien tai päivitysten kielteistä kommentointia, negatiivisen palautteen antamista tai ulkopuolelle jättämistä. Facebookissa ja muissa voi tykätä tai olla tykkäämättä kuvista ja statuksista, jolloin voidaan jättää jonkun profiili täysin kommentoimatta tai huomiotta, Aunola toteaa.

Tyttöjen keskinäiseen kiusaamiseen on vaikea puuttua, koska kiusaamista ei aina havaita. Hyvin tyypillinen kiusaamisen muoto on ollut dissaaminen, huomiotta jättäminen. Kohdellaan toista kuin häntä ei olisikaan.

Kokemukseni mukaan luokan tytöt menevät mukaan dissaamiseen, kun luokan kellokas tyttö toimii esimerkkinä. Muut hakeutuvat kellokkaan suosioon.

Koulusta käsin on miltei mahdotonta puuttua nettikiusaamiseen. 

Ainoa keino tässäkin asiassa on ennaltaehkäisy. Kodeissa vanhempien on neuvottava kädestä pitäen, kuinka sosiaalisessa mediassa käyttäydytään. 

Aamun Hesarin Mielipiteessä Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskuksen johtava konsultti Petri Eskelinen kirjoittaa, että sähköisen median lukutaito on osa tulevaisuuden perustaitoja, joita koulussa on hyvä opetella. 

Ei käy kiistäminen. 

Eskelinen kertoo, että sosiaalisen median palveluita on saatavilla myös Education-versioina, joissa ei ole mainoksia ja joihin oppilaan ei tarvitse luoda itse käyttäjätiliä. Palvelussa sen tarjoaja ei omista käyttäjän tuottamaa sisältöä.

Olen huomannut, että osa kiusaamisesta on muutenkin siirtynyt koulun ulkopuolelle. Kun koulussa kiinnitetään huomiota koulukiusaamiseen, on alettu kiusata koulumatkoilla tai vapaa-ajalla. Tiedetään tarkkaan, että koulun rangaistusvalta ei ylety vapaa-aikaan. 

Mielenkiintoista on, kun lakeja nyt ollaan uudistamassa, pohditaan pitäisikö koulumatkat ja koulupäivien alut ottaa koulun valvonnan ja vastuun piiriin. 

Koulumatkojen suhteen olen erittäin epäileväinen. Pitäisikö kuntien palkata erillisiä koulutievalvojia? Vaikea on valvoa koulupäivien alkujakaan, käytännössä koulun pihalla olisi valvottava kello seitsemästä kymmeneen. Opettajien pitää olla oppitunneilla ja opettaa.

Kuinka toimittaisiin, jos oppilas tekisi myymälävarkauden koulumatkallaan naapuri-Siwassa? 

Itse olen sitä mieltä, että vapaa-aika ei kuulu koulun piiriin. 

Vanhempien on keskenään ratkottava lastensa vapaa-ajan riidat ja kiusaamiset, jos lapset eivät siihen pysty. Jatkuva kiusaaminen tai väkivalta sekä myymälävarkaudet ovat poliisiasioita.

Oletko somettunut?

http://kiwicommons.com/

YLE 2.2.

Some-ahdistus voi iskeä opettajaan

Pitääkö opettajan ryhtyä oppilaidensa Facebook-kaveriksi? Entä puuttua näiden epäasialliseen käytökseen, jos havaitsee sellaista verkkomaailmassa? Sosiaalinen media voi olla opettajalle suuri apuväline tai varsinainen riesa. Joka tapauksessa se on asia, joka näkyy opettajan työssä yhä enemmän.

Kuopiossa järjestetään helmikuussa opettajille tarkoitettua sosiaalisen median koulutusta. Pääpaino on yhteisöjen hyödyntämisessä opetuskäytössä, mutta keskustelua on herättänyt myös opettajien rooli sosiaalisessa mediassa.

Koulutukseen keskiviikkona osallistuneen Itä-Suomen liikuntaopiston rehtori Vesa Martikkalan työssä sosiaalinen media ei ole ainakaan rasite.

- Kyllä se enemmän on mahdollisuus, ja tähän saakka erittäin huonosti käytetty sellainen. Sen avulla voidaan huomattavasti tehostaa oppilaiden oppimista, esimerkiksi motivoimalla oppilaita aikaisempaa paremmin, Martikkala arvioi.

Opettajien rooli sosiaalisessa mediassa hämmentää monia alalla toimivia. Onko soveliasta olla oppilaan kaverina esimerkiksi Facebookissa? Mitä kaikkea oppilaiden täytyy tietää opettajansa yksityiselämästä?

Otsikon Some-ahdistus oli minulle uusi termi. Voi olla, että joku opettaja voi ahdistuakin sosiaalisesta mediasta, mutta montaa sellaista opettajaa en tunne.

Sosiaaliseen mediaan osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Suurimmalla osalla kavereistani ei ole Facebook-tiliä eikä muutakaan vastaavaa, heitä ei moinen toiminta kiinnosta tippaakaan. En ole huomannut heissä Some-ahdistusta.

YLE: Pitääkö opettajan ryhtyä oppilaidensa Facebook-kaveriksi?

En suosittele ollenkaan. Ei ole hyvä, että puurot ja vellit menevät sekaisin.

Opettajan kannattaa pitää FB-tilinsä rajattuna, liiallinen avoimuus on kaksiteräinen miekka. Ihminen voi vahingossa kirjoittaa sellaista, mikä myöhemmin kaduttaa. Ei ole hyvä, että oppilaat tai heidän vanhempansa lukevat sellaista tekstiä.

Olen tehnyt selkeän linjapäätöksen, rajattu tili, ei oppilaita tai heidän vanhempiaan FB-kavereiksi. Täytyy myöntää, ettei ole kivaa, kun en klikkaa hyväksy-nappulaa, kun joku mukava entinen oppilaani pyytää minua FB-kaverikseen.

Oppimisen työkaluina opettaja voi käyttää monia yhteisöllisiä pilvipalveluja. Hotmailin pilvipalvelu on aivan loistava, Skydrive, toimisto-ohjelmat, kalenterit ja muut. Kaiken lisäksi palvelu on ilmainen.

YLE: Mitä kaikkea oppilaiden täytyy tietää opettajansa yksityiselämästä?

Edustan vanhan koulukunnan ajattelua, ei juuri mitään. Opettajan ei pidä olla oppilaan kaveri.