Koti, koulu ja kaverit kuuluvat
nuoren keskeisiin sosiaalisiin ympäristöihin. Nykyään myös sosiaalisella
medialla voi olla suuri merkitys nuoren elämässä. Professori Kaisa Aunola
Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta kertoo, että tuoreissa
tutkimuksissa on havaittu etenkin nuorten tyttöjen itsetunnon heikkenemistä.
Koulukiusaaminen on tiedetty
merkittäväksi tekijäksi nuoren itsetunnon alentajana jo pitkään.
Koulukiusaamista on tuotu esille ja siihen on pyritty puuttumaan. Aunolan
mukaan uudet kiusaamisen keinot eivät poista vanhoja.
- En usko, että koulukiusaaminen
on väistymässä, päinvastoin. Sosiaalinen media on uusi keino, jonka avulla
koulukiusaamista voi harrastaa. Voidaan tehdä epäsuoraa kiusaamista, joka ei
niin aikuisille näyttäydy.
- Esimerkiksi kuvien tai
päivitysten kielteistä kommentointia, negatiivisen palautteen antamista tai
ulkopuolelle jättämistä. Facebookissa ja muissa voi tykätä tai olla tykkäämättä
kuvista ja statuksista, jolloin voidaan jättää jonkun profiili täysin
kommentoimatta tai huomiotta, Aunola toteaa.
Tyttöjen keskinäiseen
kiusaamiseen on vaikea puuttua, koska kiusaamista ei aina havaita. Hyvin
tyypillinen kiusaamisen muoto on ollut dissaaminen, huomiotta jättäminen.
Kohdellaan toista kuin häntä ei olisikaan.
Kokemukseni mukaan luokan tytöt
menevät mukaan dissaamiseen, kun luokan kellokas tyttö toimii esimerkkinä. Muut
hakeutuvat kellokkaan suosioon.
Koulusta käsin on miltei mahdotonta puuttua nettikiusaamiseen.
Ainoa keino tässäkin asiassa on ennaltaehkäisy. Kodeissa vanhempien on neuvottava kädestä pitäen, kuinka sosiaalisessa mediassa käyttäydytään.
Aamun Hesarin Mielipiteessä
Helsingin kaupungin opetusviraston mediakeskuksen johtava konsultti Petri
Eskelinen kirjoittaa, että sähköisen median lukutaito on osa tulevaisuuden
perustaitoja, joita koulussa on hyvä opetella.
Ei käy kiistäminen.
Eskelinen kertoo, että sosiaalisen median palveluita on saatavilla myös
Education-versioina, joissa ei ole mainoksia ja joihin oppilaan ei tarvitse
luoda itse käyttäjätiliä. Palvelussa sen tarjoaja ei omista käyttäjän tuottamaa
sisältöä.
Olen huomannut, että osa kiusaamisesta on muutenkin siirtynyt koulun ulkopuolelle. Kun koulussa kiinnitetään huomiota
koulukiusaamiseen, on alettu kiusata koulumatkoilla tai vapaa-ajalla. Tiedetään
tarkkaan, että koulun rangaistusvalta ei ylety vapaa-aikaan.
Mielenkiintoista on, kun lakeja
nyt ollaan uudistamassa, pohditaan pitäisikö koulumatkat ja koulupäivien alut
ottaa koulun valvonnan ja vastuun piiriin.
Koulumatkojen suhteen olen
erittäin epäileväinen. Pitäisikö kuntien palkata erillisiä koulutievalvojia?
Vaikea on valvoa koulupäivien alkujakaan, käytännössä koulun pihalla olisi valvottava kello seitsemästä kymmeneen. Opettajien pitää olla oppitunneilla
ja opettaa.
Kuinka toimittaisiin, jos oppilas
tekisi myymälävarkauden koulumatkallaan naapuri-Siwassa?
Itse olen sitä mieltä, että
vapaa-aika ei kuulu koulun piiriin.
Vanhempien on keskenään ratkottava
lastensa vapaa-ajan riidat ja kiusaamiset, jos lapset eivät siihen pysty. Jatkuva kiusaaminen tai
väkivalta sekä myymälävarkaudet ovat poliisiasioita.
Kiusaamisen häpäiseminen tulisi ottaa kansalliseksi missioksi. Kiusaamista vahditaan lähinnä nuorten ongelmana. Aikuisten oikeasti kyseessä on koko kulttuuriimme pesiytyneestä pahuudesta. Kiusaamalla käytetään valtaa, josta ei joudu vastuuseen.
VastaaPoistaMiksi kiusaaminen sallitaan medialle, joka on joka paikassa läsnä, joka muokkaa ihmisten asenteita ja arvoja. Journalistit eivät suostu keskusteluun omasta vastuustaan. Herätkää ajattelemaan, mitä iltapäivälehdet ja seiskapäiväälehdet viljelevät!