20.3. Vantaan kaupungin kotisivuilta, juttu menee
myös kaupungin paperiseen tiedostuslehteen Vautsiin.
Vuoden luokanopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell Pähkinärinteen koulusta kantaa huolta lasten ja nuorten syrjäytymisestä ja toteaa, että ennaltaehkäisy ja ajoissa reagointi on kaiken a ja o ja maksaa itsensä monin kerroin takaisin.
Luokanopettajaliitto valitsi Vuoden Luokanopettajaksi Kai-Ari Lundellin, joka on työskennellyt luokanopettajana Vantaalla peräti 33 vuotta.
Perusteena mainitaan, että Kai-Ari on monipuolinen peruskoulumies, joka on opettanut jokaisella luokka-asteella. Lisäksi hän on toiminut koulukirjastonhoitajana, kehittänyt koulunsa tietotekniikan opetusta ja ylläpitänyt koulun kerhotoimintaa.
Seuraavassa Kai-Ari kertoo näkemyksistään ja toiveistaan:
Olet viihtynyt Vantaalla jo 33 vuotta ja nähnyt peruskoulun muutoksen ja kehityksen. Mitkä asiat ovat menneet parempaan suuntaan ja mitkä asiat olivat urasi alkutaipaleella paremmin - opettajan näkökulmasta, entä oppilaan näkökulmasta?
Vuoden Luokanopettajaksi nimeäminen on hieno asia paitsi minulle myös vantaalaiselle opetuskulttuurille. Vantaalla tehdään hyvää työtä ja tulosta vähemmällä rahalla kuin muualla. On pakostakin keskitytty oleelliseen. Vantaalla vallitsee koulutuksellinen tasa-arvo ja koulujen väliset erot ovat pienet, mikä on erittäin hienoa. Vantaan koululaitos on aina ollut hyvin edistyksellinen.
Suurin muutos opettajan työssä on ollut ryhmäkokojen radikaali pieneneminen. Kun aloitin työt, yli 30 oppilaan luokat eivät olleet mitenkään poikkeuksellisia, nyt opetan vain 19 oppilaan luokkaa! On aikaa yksittäiselle oppilaalle, mikä on tärkeää, koska tavallisiin luokkiin on alettu inklusoida erityisoppilaita.
Kehitys on mennyt parempaan suuntaan. Ainoa ikävä puoli on, että resursseja ei ole riittävästi kuten urani alkuaikoina oli.
Oppilaat eivät ole kolmenkymmenen vuoden aikana
kovin paljoa muuttuneet. Lapset ovat edelleen lapsia. Ennen väkivalta ja
kiusaaminen oli kouluissa raaempaa, toisaalta nykylapset ovat lyhytjänteisempiä
kuin ennen. Lapset ovat avoimempia ja välittömämpiä kuin ennen, toisaalta
itsekkyys on lisääntynyt selvästi niin kuin muuallakin yhteiskunnassa.
Bloggaaminen kohentaa vireystilaani. Olen ollut aina aktiivinen kommentoija, mutta en aikaisemmin löytänyt oikeaa väylää. Blogi on nopea tapa kommentoida, mikä sopii minulle hyvin. Blogia seuraa noin 300 lukijaa päivässä, huippulukemat pyörivät 600 lukijan tienoilla. Jopa kesällä blogia luetaan 150 lukijan päivävauhtia, vaikka Enkeliporsas on silloin tauolla.
Jotkut yleistä mielenkiintoa herättävät kirjoitukset laitan Uuden Suomen blogipalveluun, silloin lukijoiden määrä moninkertaistuu. Blogissani on muutamia aktiivisia ja älykkäitä vakikommentoijia, joten pidän kommentoinnin tasoa korkeana. Joskus keskustelu on ihanan rajua ja peistä väännetään surutta.
Vapaa-aikasi koostuu monesta erilaisesta aktiviteetista ja pyörii pitkälle lasten ja nuorten ympärillä. Mistä ammennat energian tähän kaikkeen?
Perhe on tärkeä. Minulla on vaimo ja viisi lasta ja kaksi lastenlasta. Kesällä olen mökillä, silloin en bloggaile, vaan jätän tietokoneet sun muut värkit pölyttymään. Enkeliporsas liihottaa silloin ilman huolen häivää ja röhkii mennessään. Talvisin seuraan aktiivisesti brittifutista, käyn saarilla pari kertaa vuodessa katsomassa matseja. Pääkohde on Liverpool ja Anfield Road. Perheeni kanssa matkustelen mielelläni muuallakin.
Onko sinulla terveisiä, mitä haluaisit välitettävän päättäjille, entä oppilaiden huoltajille tai kollegoillesi?
Syrjäytymisen ehkäisy on tärkeää. On puututtava ajoissa. Kaikki mahdollinen on sijoitettava esikoulun ja peruskoulun niveleen. Ennaltaehkäisy säästää resursseja valtavasti. Luokkien ryhmäkoot on pidettävä pieninä myös tulevaisuudessa.
Peruskoulua ei saa säästää hengiltä. Lähineuvolat ja puistotädit takaisin!
Vuoden luokanopettajaksi valittu Kai-Ari Lundell Pähkinärinteen koulusta kantaa huolta lasten ja nuorten syrjäytymisestä ja toteaa, että ennaltaehkäisy ja ajoissa reagointi on kaiken a ja o ja maksaa itsensä monin kerroin takaisin.
Luokanopettajaliitto valitsi Vuoden Luokanopettajaksi Kai-Ari Lundellin, joka on työskennellyt luokanopettajana Vantaalla peräti 33 vuotta.
Perusteena mainitaan, että Kai-Ari on monipuolinen peruskoulumies, joka on opettanut jokaisella luokka-asteella. Lisäksi hän on toiminut koulukirjastonhoitajana, kehittänyt koulunsa tietotekniikan opetusta ja ylläpitänyt koulun kerhotoimintaa.
Seuraavassa Kai-Ari kertoo näkemyksistään ja toiveistaan:
Olet viihtynyt Vantaalla jo 33 vuotta ja nähnyt peruskoulun muutoksen ja kehityksen. Mitkä asiat ovat menneet parempaan suuntaan ja mitkä asiat olivat urasi alkutaipaleella paremmin - opettajan näkökulmasta, entä oppilaan näkökulmasta?
Vuoden Luokanopettajaksi nimeäminen on hieno asia paitsi minulle myös vantaalaiselle opetuskulttuurille. Vantaalla tehdään hyvää työtä ja tulosta vähemmällä rahalla kuin muualla. On pakostakin keskitytty oleelliseen. Vantaalla vallitsee koulutuksellinen tasa-arvo ja koulujen väliset erot ovat pienet, mikä on erittäin hienoa. Vantaan koululaitos on aina ollut hyvin edistyksellinen.
Suurin muutos opettajan työssä on ollut ryhmäkokojen radikaali pieneneminen. Kun aloitin työt, yli 30 oppilaan luokat eivät olleet mitenkään poikkeuksellisia, nyt opetan vain 19 oppilaan luokkaa! On aikaa yksittäiselle oppilaalle, mikä on tärkeää, koska tavallisiin luokkiin on alettu inklusoida erityisoppilaita.
Kehitys on mennyt parempaan suuntaan. Ainoa ikävä puoli on, että resursseja ei ole riittävästi kuten urani alkuaikoina oli.
Bloggaaminen kohentaa vireystilaani. Olen ollut aina aktiivinen kommentoija, mutta en aikaisemmin löytänyt oikeaa väylää. Blogi on nopea tapa kommentoida, mikä sopii minulle hyvin. Blogia seuraa noin 300 lukijaa päivässä, huippulukemat pyörivät 600 lukijan tienoilla. Jopa kesällä blogia luetaan 150 lukijan päivävauhtia, vaikka Enkeliporsas on silloin tauolla.
Jotkut yleistä mielenkiintoa herättävät kirjoitukset laitan Uuden Suomen blogipalveluun, silloin lukijoiden määrä moninkertaistuu. Blogissani on muutamia aktiivisia ja älykkäitä vakikommentoijia, joten pidän kommentoinnin tasoa korkeana. Joskus keskustelu on ihanan rajua ja peistä väännetään surutta.
Vapaa-aikasi koostuu monesta erilaisesta aktiviteetista ja pyörii pitkälle lasten ja nuorten ympärillä. Mistä ammennat energian tähän kaikkeen?
Perhe on tärkeä. Minulla on vaimo ja viisi lasta ja kaksi lastenlasta. Kesällä olen mökillä, silloin en bloggaile, vaan jätän tietokoneet sun muut värkit pölyttymään. Enkeliporsas liihottaa silloin ilman huolen häivää ja röhkii mennessään. Talvisin seuraan aktiivisesti brittifutista, käyn saarilla pari kertaa vuodessa katsomassa matseja. Pääkohde on Liverpool ja Anfield Road. Perheeni kanssa matkustelen mielelläni muuallakin.
Onko sinulla terveisiä, mitä haluaisit välitettävän päättäjille, entä oppilaiden huoltajille tai kollegoillesi?
Syrjäytymisen ehkäisy on tärkeää. On puututtava ajoissa. Kaikki mahdollinen on sijoitettava esikoulun ja peruskoulun niveleen. Ennaltaehkäisy säästää resursseja valtavasti. Luokkien ryhmäkoot on pidettävä pieninä myös tulevaisuudessa.
Peruskoulua ei saa säästää hengiltä. Lähineuvolat ja puistotädit takaisin!
Tutustu Kai-Arin Blogiin osoitteessa
http://www.properuskoulu.net
Terhi Karhuniemi, viestintäpäällikkö
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti