Peruskoulu valtion harteille 2.

Olen blogissani kirjoittanut kuin hullu koulutuksellisesta tasa-arvosta, ja kuinka kunnat eivät pysty takaamaan kunnollista peruskoulutusta lapsilleen.

Kunnat eivät yksinkertaisesti pysty suorittamaan niille annettuja velvoitteita. 

Miksi peruskoulutus rahoituksen suhteen ei voisi olla kokonaan valtion harteilla?

Ensimmäisen kerran otin asian puheeksi Enbusken radio-ohjelmassa. Ehdotin kuningasajatukseni ohjelmassa mukana olleelle silloiselle opetusministerille, Henna Virkkuselle:

Enbusken radio-ohjelman jälkitunnelmia

Olen pohtinut asiaa myös blogikirjoituksissani:

Peruskoulu valtion harteille

Kadonneen tasa-arvon metsästys

99 kunnanjohtajaa 178:sta haluaa suurentaa opetusryhmiä

Nyt herätään pikkuhiljaa:

4.10. HS

Koulurahoituksen siirto valtiolle epäilyttää kuntia

Opetusministeriön ehdotus siirtää koko koulutusjärjestelmän rahoitusvastuu valtiolle epäilyttää kuntia.

"On vaikea ymmärtää, mistä se säästö siirron myötä tulisi, jos samalla kuntien vastuuta sosiaali- ja terveysmenoista lisättäisiin", ihmettelee kehittämispäällikkö Marja Lahtinen Kuntaliitosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) haluaisi lisätä tuottavuutta budjetoimalla omaan pääluokkaansa kaiken koulutuksen rahoituksen peruskoulusta ammattikorkeakouluun.

Vastuu toiminnasta ja sen rahoittamisesta olisi siten samalla ministeriöllä. Kuntien rahoitusosuudet opetus- ja kulttuuritoimen menoihin poistettaisiin.

Ehdotus sisältyy OKM:n valtiovarainministeriölle toimittamaan esitykseen kuntien tehtävien karsimiseksi ja niiden menojen vähentämiseksi miljardilla eurolla.

OKM on niin oikeilla jäljillä kuin olla ja voi.

Tällä hetkellä Suomen kunnat ovat säästökurimuksessa. Koulutussuunnittelua eivät ohjaa järki ja suunnitelmallisuus, vaan paniikkinappula. Tehdään jatkuvasti paniikkipäätöksiä. Kaikissa kunnissa päätöksentekoon ei ole riittävää asiantuntemustakaan.

Ei uskalleta nostaa kunnallisveroa, pelätään kuntien välistä kilpailua, ja äänestäjiä. Vastuuta ei jaeta kuntalaisten kesken tasaisesti, vaan maksu langetetaan lapsille ja kuntien koululaitoksille.

Lue kirjoitukseni: 

Koulusäästöistä

Tyypillisiä paniikkikuntia ovat esim. Turku ja Vantaa. Säästöruuvia väännetään kierros vuosi kerrallaan kunnes ollaan lakisääteisyyden rajoilla. Tiedän tarkkaan oman kaupunkini tilanteen, jos vielä lisää säästöruuvia väännetään, niin rosahtaa. Rosahtaa, kun ei ole enää mitään säästettävää. 

Peruskoulua kurjistetaan lähes kunnassa kuin kunnassa. On pikkukuntia, joissa laeista ei välitetä ollenkaan. Lyödään tylysti laimin esim. kouluterveydenhoito tai erityisopetus. Koulupsykologeja ei ole mailla halmeilla. Ei edes yritetä ajatella, mikä kunnan peruspalvelutehtävä on. Ei välitetä tulevaisuudesta, kunnan jälkikasvusta, lapsista.

Arvoton on se perhe tai yhteiskunta, joka ei välitä lapsistaan.

On selvää, että OKM:n ajattelu saa vastustusta. 

"Vallan ja vastuun tulee olla siellä, missä koulutus toteutetaan", sanoo vastuualuejohtaja Eino Leisimo Jyväskylän kaupungista. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Kun valtaa ja vastuuta käytetään väärin, valta ja vastuu on otettava pois. Ei ole mitään mieltä siinä, että Suomen tasoisessa sivistysvaltiossa ajaudutaan tilanteeseen, jossa lapset saavat eriarvoista ja -tasoista koulutusta asuinpaikasta riippuen.

Koulutusvastuu on jaettava yhdessä.

"Kyllä kunnilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa koulutukseen rahoitukseen vastakin", sanoo myös Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Mitä Kaisu Toivonen tarkoittaa? 

Tarkoittaako hän sitä, että kunnat saavat vastaisuudessakin aivan vapaasti kupata koulutukseen suunnattuja rahoja milloin mihinkin tarkoitukseen? Esim. Vantaalla rahoja on suunnattu Kehäradan ja Kehäkolmosen rakennushankkeisiin.

Missä kunnassa koulutusrahoja on viime aikoina suurennettu? Jopa perinteisesti niinkin rikkaat kunnat kuten Espoo ja Tuusula kuppaavat koulutukseen suunnattuja rahoja.

Kaisu Toivonen, ei kait mikään estä kuntaa satsaamasta kouluihinsa lisää rahaa, vaikka päävastuu peruskoulun rahoituksessa olisikin valtiolla.

Myöskään Laukaan koulutoimenjohtaja Juha Tolonen ei pidä hyvänä sitä, että päätäntävalta esimerkiksi koulujen lakkauttamisista otettaisiin kunnilta. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Hyvin on koulujen lakkautusaalto pyyhkinyt ilman valtion puuttumistakin. Pelkääkö Juha Tolonen sitä, että valtio alkaisikin puuttua turhiin koulujen lakkauttamisiin?

Kannatusta tulee Opetushallituksesta.

Opetushallituksen pääjohtajalta Aulis Pitkälältä heruu ymmärrystä ehdotukselle: "Silloin rahoitus kohdistuisi siihen, mihin se on tarkoitettukin, eli ohjaus ja rahoitus olisivat samassa paikassa."

Hyvin toimivissa kunnissa on Pitkälän mukaan panostettu koulutukseen, mutta kuntien väliset erot ovat suuret. (HS 4.10.)

Enkeliporsas:

Aulis Pitkälä tietää, mitä puhuu.

Kunnat ovat saaneet mellastaa koulutukseen suunnattujen rahojen kanssa riittävän pitkään. Rahoja on suunnattu koulutuksen sijaan muihin kohteisiin kuten rakennushankkeisiin tai velanmaksuun.

Kuntien väliset erot ovat aivan liian suuret, koulutuksellista tasa-arvoa ei enää ole.

Koulutuksellisen tasa-arvon pyrkimys on peruskoulun kantava idea.