Luokanopettajan palkkapersliuku

20.8. Iltalehti

IL-jättiselvitys: Näissä ammateissa palkat ovat nousseet eniten 2010-luvulla

Kun Iltalehti selvitti yksityisen sektorin keskipalkkoja vuosilta 2010-2015, erityisesti kaksi asiaa sattuu silmään.

Ensinnäkin nuorimpien koululaisten opettajat ja lastentarhaopettajat vaikuttavat olevan hurjassa palkkakuopassa: keskipalkka oli viime vuonna vain 2 635 euroa - ja palkkakehitys vuosina 2010-2015 peräti 11,9 miinuksella.

Toinen silmään pistävä fakta löytyy toisesta ääripäästä. Suurimpien nousijoiden palkat ovat nousseet vertailun perusteella useita kymmeniä prosentteja.

Korkeimpana listalla ovat muun muassa hotellin- ja ravintolanjohtajat sekä erikoislääkärit.

Siitä huolimatta esiin nousee kysymys, miksi palkkaerot ovat näinkin suuret: useita kymmeniä prosentteja.

Hämmentävään tilastoharhaan on todennäköisesti selitys, muistuttaa opettajien - ja myös peruskoulun alakoulun opettajien ja lastentarhaopettajien - ammattijärjestön OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen.

- Jos vertaa identtisessä työssä vuonna 2010 ja vuonna 2015 olleen henkilön palkan nousua, niin kyllä sellaisen henkilön palkka on noussut. Erot voivat johtua esimerkiksi vaihtuvuudesta eli on ollut esimerkiksi eläköitymisistä.

Kun töissä on vuonna 2010 ollut täydellä kokemuslisällä oleva eläköityvä opettaja, vuonna 2015 hänen tilalleen on saattanut tulla vastavalmistunut ja työnuraansa aloitteleva luokanopettaja.

- Siinä on aika iso palkkaero. Esimerkiksi tällainen rakenteellinen tekijä voi olla mahdollinen, Väisänen muistuttaa.

Palkkaleikkaukset näkyvät.

Luokanopettajien asema palkkavertailussa alkaa olla samanlainen kuin 1980-luvun alussa. 

Muistan hyvin, kun Hiekkaharjun koulun opettaja, aktiivinen ay-mies, Kalevi Lohikoski näytti meille opettajien 1970-luvun tilastoja. Nokkaan tuli joka vuosi eli palkkakehitys oli negatiivinen, kun muut ammattiryhmät saivat mojoaviakin palkankorotuksia. 

Tilanne eskaloitui vuoden 1984 opettajien lakkoon, jonka avulla kurottiin muiden ammattiryhmien palkkaetumatkaa kiinni. Saatiin se kuuluisa tonni lisää liksaa.

1990-luvun lamasta lähtien peruskoulua on kurjistettu vuosi vuodelta. Jostain syystä koulutuksen kurjistamisesta on tullut jonkinlainen yhteisesti sovittu agenda.

Suuri osa peruskoulun menoista on palkkamenoja, joten ei tarvitse olla mikään meedio tajutakseen, mistä ne säästöt on oikein otettu.

Vaikka Iltalehden palkkavertailu koskee yksityiskouluja, sama negatiivinen kehitys on nähty myös julkisella puolella. Palkka on voinut nousta symbolisella tasolla, mutta nousu on otettu pois karkealla kädellä. On leikattu tuntikehystä, vähennetty jako-, tuki- tai kerhotunteja.

OAJ:n ekonomisti Mika Väisäsen mukaan erot voivat johtua esimerkiksi vaihtuvuudesta eli on ollut esimerkiksi eläköitymisistä.

Eläköitymisen merkitys ei voi olla -11,9 prosentin luokkaa, sillä eläköitymistä on tapahtunut myös muissa ammattiryhmissä. Sitä suurta ikäluokkaa lähti eläkkeelle ammatista kuin ammatista.

Kyse ei ole pelkästään tilastoharhasta kuten Väisänen väittää.

Kyllä luokanopettajien suhteellinen palkka on oikeasti laskenut. Olemme oikeasti palkkakuopassa.

Täysinpalvelleen luokanopettajan palkkakehityksestä (Properuskoulu 28.5.2016)

Lastentarhan- ja luokanopettajat ovat opettajien paariaa. Jossain vaiheessa eskaloidutaan taas lakkoon.

Lisäys:

Niin, ja ne opettajilta pois otetut tunnit ovat aina pois myös lapsilta.

Rottakoulua

19.9. HS

Haminassa opiskelee 78 oppilaan jättiluokka

Yksi kireän kuntatalouden seuraus: 78 lasta on pakkautunut oppitunnille liikuntasaliin Haminassa Summan uudessa koulussa. Koulutyöhön yrittää samassa tilassa keskittyä neljä luokkaa alakoululaisia.

Koulun varajohtaja Antti Kurko opettaa salin toisessa päässä kahdelle viidennelle luokalle historiaa. Toisessa päässä kollega Ritva Lakka käynnistää toisen ja neljännen luokan äidinkielen tuntia. Tilanjakajana on jumppapatja, jota käytetään kekseliäästi liitutauluna.

Tänä vuonna ennätysmäärä kuntia, 25, hakee säästöjä opettajien lomautuksilla. Määrä ei ole koskaan ollut näin suuri 1990-luvun lamavuosien jälkeen.

Opettajien ammattijärjestön OAJ:n ekonomisti Mika Väisänen arvioi, että lomautukset koskevat noin neljäätuhatta opettajaa ja 60 000:ta lasta varhaiskasvatuksesta lukioon. Lyhimmillään lomautukset kestävät muutaman päivän, pisimmillään 14 päivää kuten Haminassa.

Omat ennätykseni ovat 1990-luvun säästövuosilta. 

1.

Opetin kuukauden ajan 60 oppilasta yhdessä luokassa. Kaksi isoa kolmatta luokkaa ahdettiin yhteen luokkaan. Oppilaat istuivat nelikkäin, neljä pulpettia vierekkäin jonomuodostelmissa, sain heidät juuri ja juuri mahtumaan luokkaan. Reppuja roikotettiin vain tuolien selkänojissa, jotta kapeilla käytävillä pääsi liikkumaan.

Ikkunat oli pidettävä koko ajan auki, ettei happi loppuisi. Onneksi 90-luvulla oppilaille ei syötetty koululounaalla quornia tai soijarouhetta. Ylisuuressa ryhmässä vapautuneiden suolistokaasujen haju olisi sietämätöntä.

Kuri oli tiukka. Vain viittaava oppilas sai puheenvuoron.

Opetus oli tiukan opettajajohtoista. Kyselin nopeasti läksyt, opetin asian, sitten tehtiin tehtäviä. Suut pidettiin kiinni.

Käsitöitä ei voitu pitää, kuvataiteen ja musiikin suhteen oli niin ja näin. Liikuntatunneilla kävelytin oppilaita kilometrin lenkkiä lammen ympäri.

2.

Valvontaennätykseni on neljä luokkaa kerrallaan, kun sairaiden opettajien tilalle ei saanut palkata sijaisia. Solustani oli kolme opettajaa poissa, valvoin siis neljää luokkaa kerrallaan, oppilasmäärä oli noin 90.

Parille luokalle annoin kirjallisia tehtäviä, pari luokkaa luki romaania. Sitten vaihdettiin osia. Pidin solun luokkien ovet auki, jotta kuulisin, jos jossain luokassa tapahtuisi jotain luvatonta. 

Ravasin luokasta toiseen. 

Yhdessä luokassa oppilas alkoi juosta pulpettien päällä. Jouduin pitämään kurinpalautuksen huutamalla. Ei siinä ko. oppilaan kanssa kasvatuskeskustelua pidetty.

Raskas oli päivä.


Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita Jyväskylän yliopistosta arvioi, että lyhytaikainen jättiluokkaopetus ei välttämättä aiheuta pysyvää vahinkoa opetustuloksiin. "Se ei aiheuta korvaamattomia vahinkoja niin kuin tapahtuisi, jos tilanne jatkuisi kuukausia." (HS 19.9)


Timo Saloviita on kunnostautunut kummallisten lausuntojen antajana.

Erityispedagogiikan professorin pitäisi ymmärtää, että ylisuurissa ryhmissä heikot oppilaat kärsivät. He eivät opi, koska he eivät saa riittävästi tukea. 

Lomautustilanteissa koulun erityisopettajat laitetaan opettamaan normiluokkia lomautettujen luokanopettajien tilalle.

Ylisuurta ryhmää ei opeteta opetuksen perinteisessä merkityksessä, vaan sitä valvotaan kuin rottakoulua.

Koulu on muutakin kuin oppimista. 

On selvää, että ylisuurissa ryhmissä oppilaista tulee aggressiivisia sekä väkivalta ja kiusaaminen lisääntyvät. Kun on ahdasta, tulee kaikenmaailman kahnauksia.

Ylisuuressa ryhmässä on turha haaveilla ryhmätöistä tai -keskusteluista tai yksilöllisestä opetuksesta.

Vantaalla on otettu 90-luvun lomautuksista opiksi. Vaikka kaupunki on roppakaupalla velkaa, opettajia ei lomauteta, kouluissa ei ole sijaistamiskieltoa. Ryhmäkoot ovat sopivia, kouluni keskiarvo on 21 oppilasta per luokka.

On tutkittu, että 90-luvun lomautuskunnissa säästöt sulivat sosiaali- ja terveyssektorin menojen kasvuun.

Jos kerran kunnat eivät pysty tarjoamaan säädyllistä peruskoulua, on siirryttävä valtiorahoitteiseen peruskouluun. Valtio rahoittaisi ja valvoisi. Tällä hetkellä kuntien huseeramista ei näytä valvovan kukaan.

Byrokratiaa ei tarvitse lisätä, kun osa päätäntävallasta siirrettäisiin suoraan kouluille. Noudatettaisiin yhteistä opetussuunnitelmaa, jossa olisi pieni paikallinen liikkumavara.

Palattaisiin koulutuksellisen tasa-arvon tielle. Kaikki lapset asuinpaikasta riippumatta saisivat riittävästi ja saman verran opetusta sekä koulun tukipalveluja.

Ryhmäkoilla, sijaistamisilla ja lomautuksilla ei voisi enää säästökikkailla.

Lue tarkemmin ja painele alla olevan kirjoitukseni linkkejä:

Peruskoulu valtion harteille 3. (Properuskoulu 30.5.2014)