perjantai 27. helmikuuta 2015

Luokanvalvojapalkkio kaikille alakoulun opettajille


Vuonna 2012 luokanvalvojapalkkio ulotettiin kuudennen luokan opettajille, mikä on hyvä avaus. Yläkoulun opettajat ovat saaneet luokanvalvojapalkkionsa jo pitkään.

En tiedä syytä, miksi 6. luokan opettajien luokanvalvojapalkkion kerroin on yksi, kun taas yläkoulussa se on 1,4. 

Kaikki alakoulun luokanopettajat ansaitsevat luokanvalvojapalkkionsa riippumatta siitä, minkä luokka-asteen lapsia he opettavat.

Alakoulussa tehdään paljon enemmän yhteistyötä vanhempien kanssa kuin missään muussa vaiheessa. Ensimmäisen ja toisen luokan opettajat pitävät yhteyttä oppilaiden vanhempiin alvariinsa.

On turha luulla, että vanhempien kanssa tehty tärkeä yhteistyö mahtuu sovittuun kolmeen tuntiin yhteissuunniteluaikaa eli YT-tunteihin. 

Kolme YT-tuntia venyy ja paukkuu.

Nyt pelataan YT-sikaa (Properuskoulu 3.10.2014)

Luokanvalvojapalkkion yhdenmukaistaminen on vasta aivan alussa.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Vapaala-Variston koulukampus

Vapaala-Variston koulukampus nopeasti hahmoteltuna

Lounais-Vantaan koulutilanne on melkoisessa kaaoksessa ja myllerryksessä. Tuntuu siltä, että asiat eivät ole kenenkään hallussa. 

Vuoden 2014 kouluksi valittu, peruskorjattu, suuri Hämeenkylän yhtenäiskoulu on homekoulu. 

Isot alakoulut, Pähkinärinne ja Rajatorppa, ovat siinä kunnossa, että niiden peruskorjaaminen tulee ylettömän kalliiksi. 

Tervettä Tuomelan koulua ollaan jääräpäisesti lakkauttamassa.

Hämistä, Pähkistä ja Rajista ei kannata korjata, vaan ne pitää lanata maan tasalle. Koulujen peruskorjaukset ovat vieneet monen koulun jatkuvaan ja kalliseen remonttikierteeseen. Monesta koulurakennuksesta on vasta peruskorjauksen jälkeen tullut homekoulu.

Rakennetaan uusi koulukampus, joka sijoittuu Vapaalan ja Variston väliin. Liikenneyhteydet ovat hyvät, koulumatkat kohtuullisia.

1. Rakennetaan ensin uusi Variston yhtenäiskoulu A.

- kun koulurakennus on valmis, Hämiksen oppilaat siirtyvät uuteen kouluunsa
- puretaan vanha ja osin epäkäytännöllinen homekoulu Hämis
- myydään tontti asuinrakentamiseen

2. Rakennetaan uusi Vapaalan yhtenäiskoulu B, kun siihen on varaa.

- Pähkiksen ja Rajiksen kouluissa voi vielä käydä koulua useamman vuoden
- niitä ei kannata peruskorjata, koska korjauksen hinnalla saadaan kaksi ehoa koulua
- kun koulut puretaan, myydään tontit asuinrakentamiseen
- sekä Pähkiksen että Rajiksen urheilukentät jätetään asukkaiden käyttöön

3. Vapaalan aukean urheilukentät C muunnetaan koulujen käyttöön sopiviksi.

- rakennetaan useita poikittaisurheilukenttiä

4. Tuomelan ja Askiston koulujen suhteen vihelletään aikalisä.

- koulut ovat melko kaukana uudesta koulukampuksesta
- koulut kannattaa jättää pystyyn

5. Samalla Lounais-Vantaan koulurakennukset saadaan päivitettyä nykyopetukselle sopiviksi.

Suunnitelma säästää todennäköisesti rahaa. Lapset pysyvät terveinä. Aikuiset eivät menetä hermojaan.

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Suomi vs USA 7 - 0


Suomalaisittain hauska uutinen Iltalehdestä, googlailin hakusanalla Finland USA, muutama parilippukuva, mutta pääosin jääkiekkoa pukkasi. 

Simeoni herneet keittää,
Timo sekaan rasvat heittää,
patahan kuohuvaan sylkee.

Enkeliporsas räkäisee hernesoppaan oman kommenttinsa jokaisen Vox.comin väittämän perään.


22.2. Iltalehti

8 syytä: Tämän takia koulut ovat parempia Suomessa kuin Amerikassa

Yhdysvaltalainen Vox.com-sivusto listasi yhdeksän syytä sille, miksi suomalainen koulujärjestelmä on parempi kuin amerikkalainen.

Vaikka Suomi menettikin kärkipaikkansa PISA-tutkimuksessa vuonna 2012, kiinnostus koulujärjestelmäämme kohtaan ei ole hiipunut.

Suomalaisen korvaan amerikkalaislehden nostamat asiat kuulostavat itsestäänselvyyksiltä, mutta rapakon takana käytännöt ovat erilaiset.


1. Opettajilla on hyvä asema ja heitä tuetaan

Enkeliporsas:

Suomalaisen opettajan asema ei ole enää järin hyvä, mutta varmaan parempi amerikkalaisen opettajan asemaan nähden. Yhdysvalloissa usein todetaan those, who can't do, teach. Varmaan se siellä sitten on niin. 

Yleisesti ottaen Suomessa vielä opettajia arvostetaan, vaikka viime vuosina opettajien arvostusta on nakerrettu kaikin tavoin. Oppitunteja on leikattu kuin sormia, mikä on merkinnyt opettajille palkan alennusta.

Suomessakaan opettajia ei juuri enää tueta. Täydennyskoulutusta ei enää anneta. 

Kun omassa kaupungissani siirryttiin tablettiaikaan, opettajat jätettiin oman onnensa nojaan sanomalla, että opettajat saavat pääosin tutustustua laitteisiin itse. Kunnollista oppimateriaalia ei vielä juuri ole, vaan todettiin, että laittakaa omaa materiaalia educloudiin.

Kun lähikouluperiaatteeseen siirryttiin (erityiskouluja lopetettiin ja erityisoppilaita jalkautettiin normiluokkiin) opettajat vasta tunsivatkin jääneensä yksin.


2. Opettajat valitaan tiukan seulan läpi

Enkeliporsas: 

Näin on. Suomessa opettajan ammatti houkuttaa yhä. Suomessa suuret joukot hyviä nuoria pyrkii joka vuosi yliopistoihin opiskelemaan opettajaksi, harva pääsee.

Kun Yhdysvalloissa opettajan ammatti koetaan hanttihommana tai tilapäisratkaisuna, meillä opettajat ovat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijoita.


3. Suomessa on vähän valtakunnallisia testejä

Enkeliporsas:

Pitää paikkansa, merkittävin valtakunnallinen testi on ylioppilaskirjoitukset.

Meillä peruskoulun arviointi ei ole yhtenäistä, mikä panee oppilaat peruskoulun lopussa eriarvoiseen asemaan, kun he hakevat jatkopaikkoja.

Olen sitä mieltä, että peruskoulun päättövaiheessa arviointiohjeita pitäisi yhtenäistää entistä tiukemmin, jotta ysiluokan todistukset olisivat vertailukelpoisia. 

Varsinaisia valtakunnallisia tasokokeita peruskoulun loppuun en esitä. 

Yhdysvalloissa tehdään paljon standardikokeita. Jos koulu ei pärjää, koulu voidaan jopa lopettaa ja opettajat potkia pellolle. Yhdysvalloissa kova kilpailu voi ehkäistä koulun pitkäjänteistä kehittämistä, valmistaudutaan vain standardikokeisiin.


4. Välitunnit ja pakollinen käsityö

Enkeliporsas: 

Ensimmäistä kertaa luin, että Yhdysvalloissa on välitunteja vain puoli tuntia päivässä. Typerää, eivät lapset jaksa paahtaa ja opiskella putkeen kuin pienet häkkieläimet. Lasten pitää välillä liikkua ja saada happea päähän.

Käsityöt ja taideaineet antavat lapsille mukavia hengähdystaukoja koulun arkeen, ne takuulla kehittävät.

Vox.comilta unohtui merkittävä tekijä oppimisen suhteen, kouluruokailu. Suomessa ainakin toistaiseksi lapsille tarjotaan päivittäinen koululounas. Yhdysvalloissa oppilaat pänttäävät yleensä kotieväiden varassa tai sitten koulun lounasravintolasta ostetaan kokista ja hampurilaisaterioita.

Nälkäinen lapsi ei jaksa opiskella ja keskittyä.


5. Tiukka valvonta on historiaa

Enkeliporsas:

Näin on. Suomalaiset opettajat amerikkalaisiin kollegoihinsa ovat melko vapaita toteuttamaan opetustaan. Suomalainen opettaja on yhä edelleen itsenäisten talonpoikien perillinen, ei opetussuunnitelman orja.

Suomessa luotetaan opettajien asiantuntijuuteen.


6. Kielierot

Enkeliporsas:

En usko.

Englannin kielen oikeinkirjoituksesta vastaavan English Spelling Societyn varapuheenjohtaja Masha Bell väittää, että suomen kieli olisi foneettisesti paljon yksinkertaisempi kuin englanti. (Iltalehti)

Suomen kieli sijamuotoineen ja muina kieliopin kommervenkkeineen on sata kertaa vaikeampi kieli kuin simppeli englannin kieli. Lukeminen on paljon muutakin kuin tavaamisen pänttäämistä. 

Suomalaisessa koulussa on yhä edelleen vaativa lukemisen kulttuuri. Lapset opetetaan lukemaan vaikka puoliväkisin, kun taas Yhdysvalloissa luku- ja kirjoitustaidottomuus rehottaa. Yhdysvalloissa luku- ja kirjoitustaidottomia on lähes kolmaosa väestöstä, mikä on järkyttävää.

Vaikka Suomessakin tuloerot ovat kansainvälisesti ajatellen vieläkin matalia, Yhdysvalloissa erot ovat valtaisia ja köyhiä perheitä on paljon.


7. Perheitä tuetaan

Enkeliporsas:

Näin jossain määrin varmaan on.

Suomessa lapsiköyhyysaste on yksi maailman alhaisimpia, noin viisi prosenttia. Yhdysvalloissa vastaava osuus on 20 prosenttia. (Iltalehti)

Mutta kyllä Suomessa köyhienkin perheiden lapset on kouluissa aina opetettu esim. kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. 

Itse asiassa suomalainen koulutus on lähes tähän päivään asti kyennyt nostamaan ihmisiä köyhyydestä. Hälyyttävä on, että Suomessakin köyhyydestä on tehty periytyvää, eikä koulutus enää pystykään aina tasoittamaan kaikkien köyhien lasten elämän tietä kuten ennen.

Perheet Suomessakin on jätetty ongelmineen aika lailla yksin. Lähineuvolaverkkoa on harvennettu, kodinhoitoapua ei enää juuri saa ja kaupungeissa puistotätien perään saa huuhailla.

Ennaltaehkäisyyn pitäisi panostaa lujemmin, perheisiin, esikouluun ja peruskoulun alimmille luokille. Jokainen ennaltaehkäisyyn sijoitettu euro sataa myöhemmin laariin moninkertaisena.


8. Suomen koulut ovat homogeenisiä

Enkeliporsas:

Näin on. Suomessa ei ole kalliita yksityiskouluja eikä toistaiseksi ole valtaisia ghettokoulujakaan. Suomessa suurin osa kansasta uskoo koulutuksellisen tasa-arvon sanomaan.

Jos suomalaisesta koulusta ei haluta pitää hyvää huolta, suomalaisen koulun tulevaisuuden kuva voi olla tyystin erilainen. 

Suomi on vielä toistaiseksi melko homogeeninen maa, mutta suomalaisuudestakin on pidettävä hyvää huolta. Surkeita malleja ei tarvitse kaukaa hakea.