keskiviikko 4. helmikuuta 2015

Kokoomus-Vihreät akseli kurittaa Helsingin koululaisia

4.2. HS


Kouluverkon karsinta repii Helsingin toiseksi suurinta poliittista ryhmää vihreitä. Erimielisyys kiteytyy opetuslautakuntaan ja sen puheenjohtajaan Minerva Krohniin (vihr), joka ajaa säästöjen nimissä pienten koulujen yhdistämistä suurkouluiksi. Tämä on vastoin monen vihreän valtuutetun kantaa.

Vihreät haluavat viedä valtuuston päätettäväksi koulujen yhdistämisen vähintään 500 oppilaan kouluiksi. Jos lautakunta ehtisi tehdä päätöksen, asiaan ei enää voisi puuttua.

Tammikuussa Krohn osallistui sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn (kok) Facebookissa aloittamaan keskusteluun, joka koski kouluun ilmoittautumista: "Koulujen nimiä vaan tähän niin pistetään ne lakkautuslistalle."


Suomessa on siirrytty ns. lähikouluperiaatteeseen. 

Alkaa vihastuttaa, maalla lapset voivat istua bussissa päivittäin melkein kolme tuntia päästäkseen kouluun ja takaisin. Kolme tuntia bussissa joka päivä on melkoinen suoritus kelle tahansa. Bussin penkillä lapsen on vaikea keskittyä läksyjen lukuun saatika harrastamiseen tai ulkoiluun, taitaa aika mennä kännykällä näpräilyyn.

Rikas Helsinki aikoo rakentaa kalliin Keskustakirjaston, kovasti kohkataan myös Guggenheimin taidemuseon rakentamisesta suurelta osin kaupunkilaisten rahoilla.

Onko näin, että Helsingin mustavihreäakseli haluaa rahoittaa elitistiset hankkeensa kaupungin lasten kustannuksella? Lopetetaan säädyllisen kokoiset koulut ja tehdään massiivisia yli 500 lapsen suurkouluja?

Silloin osa kaupungin lapsista tungetaan busseihin tai ratikoihin ja laitetaan kouluun omasta kaupunginosasta toiseen.

Kokonaissäästö on kyseenalainen. Peruskoulu on kaupungin peruspalvelu. 

Luulisi, että Helsingin koululaisten vanhemmat nousisivat vähitellen barrikadeille puolustamaan lähikouluja, ettei lasten tarvitse sukkuloida ympäri kaupunkia oppia hakemaan. Toivottavasti vanhempia ei ole väsytetty homekoulutaisteluissa.

Minerva Krohn vastaa arvosteluun, että muutosjohtaminen on vaikeaa. Sanalla muutos on ikävä kaiku, yleensä nykymuutoksessa mennään takapakkia.

Olen niin skeptinen, etten usko Krohnin heiton, "Koulujen nimiä vaan tähän niin pistetään ne lakkautuslistalle", olevan huumoria.

8 kommenttia:

  1. Niin. Tehdään suurta, suurempaa, suurinta. Kaikki perustellaan säästösyillä, slogan "säästetään seinistä, ei opetuksesta" on kuin mainostoimisto Bobissa muotoiltu. Ensimmäisen osan saattaisin nielläkin, mutta tuo jatko....
    En ole alan enkä koulusuunnittelun asiantuntija mutta nyt on aiheellista kysyä kummassa me haluamme lastemme viettävän koulupäivänsä, 200-300 oppilaan jo sinänsä riittävän kokoisessa alakoulussa, vai 500-800 oppilaan, tai suuremmassa, superkoulussa. Kokoomus ja vihreät näyttävät tietävän Hesassa vastauksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli koulu iso tai pieni, se on lapselle painajaismainen paikka, jos lapsella ei ole siellä kavereita. Iso koulu voi olla ihan mukava paikka opiskella, jos on ystäviä. Sen sijaan jopa kyläkoulukin voi olla karmea ympäristö, jos on täysin yksin. Tästä huolimatta en kuitenkaan näe "superkouluja" hyvänä vaihtoehtona, etenkään jos niiden oheistuotteena tulee tuo koulumatkojen piteneminen useaan tuntiin. Jotenkin superkouluista tulee vain mieleen se, että lapsi ei ole enää pääasia, vaan mahdollisimman alhaiset kustannukset.

      Poista
  2. "Lopetetaan säädyllisen kokoiset koulut ja tehdään massiivisia yli 500 lapsen suurkouluja?"

    En ehkä ihan tajua, miten 500 oppilaan koulu on "massiivinen". Kolmisarjaisessa peruskoulussa olisi 540 oppilasta (3 * 20 * 9). Jotenkin en mitenkään pysty yhdistämään sanoja "kolmisarjainen" ja "massiivinen" samaan lauseeseen.

    VastaaPoista
  3. Antti...

    Noin on mikäli kouluista tehdään yhtenäiskouluja.

    Mutta nykyinen malli alakoulujen osalta on 3 kertaa 20 kertaa kertaa 6 eli 360 oppilasta. En tiedä tarkkaan Helsingin alakoulujen keskiluokkakokoa.

    Tuskin normiluokkien keskikoko on noin matala eli 20 oppilasta.

    Alakouluksi yli 500 oppilasta on paljon.

    VastaaPoista
  4. Suunnitelmien mukaan Helsinkiin on tulossa useita 800 - 900 oppilaan komplekseja.
    Kyllä silloin iso on iso eikä mitään muuta. Niin se vaan tuuli kääntyi. Kyläkouluja puolustivat aikoinaan pehmeitä arvoja kannattavat tahot, eivät enää - nyt on gigantismin aika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ano...

      Onko niitä suunnitelmia vielä missään nähtävillä? Kiinnostaisi kovasti nähdä.

      Poista
  5. Ano...

    Silloin voidaan puhua jo massiivissta kouluista. En kannata ollenkaan.

    VastaaPoista
  6. Nuo suurimmat koulut syntyvät sinne, missä väestö kasvaa eniten. Yleensä se menee niin että ala-aste ja yläaste paketoidaan yhdeksi peruskouluksi. Säästöjen näkökulmastahan se onkin tietty ihan järkevää. Rahan näkökulmasta yksi jättiterveyskeskus on parempi kuin kolme pienempää jne. Jos lennetään etelään, on parempi että yhdessä koneessa menee 300 eikä se että kolmessa koneessa jokaisessa on 100. Nyt vain teidän opetusalan ammattilaisten tulisi kai nähdä mitä on tapahtumassa ja mitä hötyä ja haittaa tuosta on oppilaille ja kumpi painaa opetuksessa enemmän. Vanhemmat näyttävät vastustavan isoja kouluja Helsingissä lujaa. Opettajien ääntä ei ole vielä oikein kuulunut. Olet ensimmäinen. Kyläkoulut eivät näytä olevan enää ajan henki. Iso yksikkö sen olla pitää.

    VastaaPoista